Arvoisa rouva puhemies! Arvoisat kansanedustaja! Puhun ensin muutaman ajatukseni yleisesti tästä niin sanotusta perustulosta ja sitten hallituksen esittämästä perustulokokeilusta.
Mitä perustuloon tulee, niin sillähän on erittäin laaja kannatus kansalaisten keskuudessa ja, kuten ministeri Vehviläinen tässä totesi, myös eri puolueiden keskuudessa. Tämä laaja kannatus perustulolle perustuu mielestäni siihen, että se on yleiskäsite, johon jokainen taho voi projisoida omat toiveensa ja unelmansa oikeudenmukaisesta ja kannustavasta sosiaaliturvajärjestelmästä.
Mitä perustulolta odotetaan? Odotetaan, että se poistaa köyhyyden. Odotetaan, että se poistaa turhan byrokratian. Odotetaan, että työnteko on aina kannattavaa. Li Andersson odottaa, että voi vaatia suurempia palkkoja, Björn Wahlroos odottaa, että voi maksaa pienempiä palkkoja, ja kaikki tämä tehdään niin, että se ei maksa yhtään nykyistä enempää. Itse näen, että perustulo on yleiskäsite, eräänlaista unelmahöttöä, josta jokainen voi siis muotoilla omat ihanteensa. A2:n palkka- ja työillassa joku osallistuja sanoikin, että perustulo on käsitteenä yhtä tarkka kuin esimerkiksi käsite "sosiaaliturva".
En siis henkilökohtaisesti usko, että on luotavissa perustulomalli, joka yhdistää kaikki harkinnanvaraiset ja muut sosiaaliturvaetuudet, joka täyttää kaikki nämä tavoitteet ja joka ei maksa yhtään nykyistä sosiaaliturvajärjestelmää enempää. Itse asiassa ajattelen, että perustulo käsitteenä on verrattavissa Tenavat-sarjakuvan Suureen kurpitsaan, jota innolla Eppu ja muut odottivat: Suuri kurpitsa tulee ja ratkaisee kaikki ongelmat. Itse asiassa hallituskaan ei oikein usko perustuloon, vaikka esittää nyt sitä kokeiltavaksi. Sivulla 6 hallitus kirjoittaa näin: "Todellinen perustulo, joka korvaisi olemassa olevia ansiosidonnaisia etuuksia, ei ole yhteiskuntapoliittisesti tai taloudellisesti mahdollinen."
Jos kuitenkin ajatellaan, että tulevaisuudessa meillä olisi jonkinnäköinen perustulo tai perustuloajattelun pohjalta uudistettu sosiaaliturvajärjestelmä, niin itse uskon, että se voisi pohjata lähinnä tähän negatiivisen tuloveron ajatukseen tilanteessa, jossa meillä olisi, vuodesta 2019 ymmärtääkseni, käytettävissä ministeri Vehviläisen mainitsema ajantasainen tulorekisteri. Tosin filosofisesti itse olen lämpimämpi osallistavan sosiaaliturvan kannattaja eli kannatan sellaista ajatusta, että ihmiselle, joka on ollut pitkään työtä vaille mutta on työkykyinen, työikäinen, aina tarjottaisiin mahdollisuus tehdä jotain merkityksellistä työtoimintaa, joka olisi merkityksellistä hänelle itselleen mutta myös koko yhteiskunnan kannalta. Mutta voi olla, että tämä osallistava sosiaaliturva ainakin osan perustulon kannattajien mielestä on täysin päinvastaiseen filosofiaan perustuva ajatus kuin niin sanottu perustulo.
Mitä sitten tähän hallituksen nyt esittämään kokeiluun tulee, ne monet ongelmat, jotka perustulon yleiskäsitteen alle muodostuvat, tulevat näkymään hyvin tässä keskustelussa, jossa ennustan, että moni perustulon vahva ja vakaa kannattaja tulee kuitenkin arvostelemaan tätä kokeilua, sanomaan, että väärin kokeiltu. Ja minäkin olen sitä mieltä, että ei tämä oikeastaan ole mikään perustulokokeilu. Montako eri sosiaaliturvaa tämä perustulo korvaa? Mitä sosiaaliturvaetuuksia yhdistetään nyt perustuloksi? Ei, ei yhdistetä mitään useimpia sosiaaliturvaetuuksia. Tässä kokeilussa perustyöttömyyskorvaus, siis perustyöttömyyskorvaus, peruspäiväraha tai työmarkkinatuki, korvataan uudella korvauksella, jonka nimi on "perustulo" ja johon liittyvät tietyt eri edellytykset. Mutta tässä kokeilussa ei — toisin kuin esimerkiksi hallituksen esityksessä selostetussa Englannin mallissa, ja siinä oli joku toinenkin malli — yhdistetä mitään eri sosiaaliturvamuotoja yhden perustuloksi kutsutun käsitteen alle. Tämä on ensimmäinen kommentti.
Toinen kommentti on tietysti se, kuinka realistinen tämä malli olisi. Eri asiantuntijat ovat arvioineet, että jos tämä nyt esitetty malli skaalattaisiin koko väestön tasolle, niin kustannukset olisivat 10—15 miljardia euroa vuodessa nykyisiä kustannuksia enemmän. Mistä tässä kokeilussa sitten on kyse, kokeilussa, jossa perustulo ei siis korvaa esimerkiksi asumistukea tai jossa perustulo ei siis korvaa esimerkiksi toimeentulotukea, puhumattakaan muista etuisuuksista?
Minun mielestäni tässä kokeilussa on kyse pitkäaikaistyöttömien kannustinkokeilusta. Meillä muodostetaan kaksi ryhmää, kokeilun piirissä oleva ryhmä ja verrokkiryhmä. Kokeilun piirissä olevalle 2 000 pitkäaikaistyöttömälle annetaan nykyisen perustyöttömyysturvan sijaan perustuloksi kutsuttu, sanotaan nyt työttömyysturva, joka ei lähde pois eikä myöskään pienene, vaikka asianomainen työllistyisi. Tähän liittyy myös se, että asianomaisella ei ole velvollisuutta osallistua työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin, eivätkä häntä uhkaa näin ollen mitkään karenssit, ellei hän osallistu. Sitten meillä on toinen ryhmä, verrokkiryhmä, 2 000 pitkäaikaistyötöntä, jotka saavat nykyisen työttömyyskorvauksen eli peruspäivärahan tai työmarkkinatuen, ja heillä on se tilanne, mikä nykyisin on, että jos he työllistyvät, niin silloin heiltä sulaa pois työttömyyskorvaus.
Nyt sitten kysytään ja kokeillaan, kummat työllistyvät paremmin: nekö, jotka saavat pitää työttömyyskorvauksensa työllistyessään, vai ne, jotka eivät saa pitää työttömyyskorvausta työllistyessään? Ja tätä kokeilua ja sen tuloksia nyt sitten kuulemma ulkomaita myöten odotetaan suurella innostuksella. No, minä voin nyt etukäteen sanoa näin julkisesti, että aivan varmasti kokeilun tulos on se, että ne, jotka saavat pitää työttömyyskorvauksensa työllistyessään, työllistyvät paremmin kuin ne, jotka eivät saa pitää työttömyyskorvausta työllistyessään. Tämän tuloksen uskallan ennustaa jo nyt.
Totta kai kyse on pitkäaikaistyöttömistä, vaikeasti työllistyvistä ihmisistä, on alueellisia eroja, on myös eroja sen suhteen, sulaako siinä pois mahdollinen asumistuki, sulaako pois mahdollinen toimeentulotuki, mutta näillä reunaehdoillakin uskallan väittää, että kokeilun tulos on se, että kun ihminen saa pitää työttömyyskorvauksensa, vaikka hän ottaa vastaan silpputyötä, epävarmaa työtä, osa-aikatyötä, määräaikaista työtä, niin hän työllistyy paremmin kuin sellainen tavallinen työtön, joka ei voi ottaa näitä töitä vastaan ilman, että se vaikuttaa hänen työttömyyskorvaukseensa. Eli tämä on tämä kokeilun lopputulos. Uskallan näin ennustaa.
Mitä hyvää tässä sitten on? No, totta kai on hyvä, että tätä nyt kokeillaan, saadaan tarkempia tieteellisiä arvioita näistä vaikutusten määristä, ja hyvää on se, että näin osoitetaan jokaiselle, että työnteon kannustimilla on vaikutusta ihmisen työllistymiseen. Eli te, perustulouskovaiset, jotka arvostelette työttömyysturvan muutoksia sanomalla, että eihän työttömyysturvan muuttaminen luo yhtään uutta työpaikkaa, ei luokaan, mutta ei perustulonkaan kokeileminen luo yhtään uutta työpaikkaa, ja kuitenkin tulette näkemään, että ne ihmiset, jotka työllistyessään saavat pitää työttömyyskorvauksensa, jota työttömyyskorvausta nyt siis kutsutaan perustuloksi, työllistyvät paremmin kuin verrokkiryhmän työttömät, joiden työttömyyskorvaus luonnollisesti lähtee, jos he saavat työtä.
Eli tämä hyvä asia tulee tässä nyt kaikille osoitetuksi, ettei edustaja Lindtmanin eikä edustaja Alanko-Kahiluodon eikä kenenkään tarvitse enää sanoa, että eihän se luo yhtään uutta työpaikkaa, kun työttömyysturvaa muutetaan. Eli työttömän henkilön kannustimilla on merkitystä hänen työllistymiseensä, ja tämä tulee tässä kokeilussa todistetuksi.