Arvoisa puhemies, ärade talman! Nyt tulee ministeri Kurviselle kysymys: Kun turvepellot ja pellot ennallistetaan ja kun metsät suojellaan, seuraa siitä katastrofi. Meillä on elintarviketeollisuudessa 300 000 työntekijää, joiden työpaikat vaarantuvat. Tämä vaikuttaa myös huoltovarmuuteen. Meillä on satojatuhansia metsänomistaja, ja kun 30 prosenttia suojellaan, meillä monta uutta metsäteollisuusinvestointia, kuten esimerkiksi Kemi, vaarantuu. Vaarannatte satojentuhansien suomalaisten työpaikat, suomalaisten kokonaisturvallisuuden ja sukupolvien omaisuuden. Miten te maatalousministerinä voitte olla mukana hyväksymässä tämän? 

Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin menen niihin turvepeltoihin — tai niin sanottuihin turvepeltoihin: peltoihin, joiden maaperä on jotenkin turvepitoista. Tämä on sellainen asia, josta huolehtiminen on hallituksen EU-vaikuttamisen kärkijuttuja. Minun kaikissa tapaamisissani, joissa tapaan komissaareja, tapaan europarlamentaarikkoja, tuon sen esille, että Suomen ruokaturva edellyttää, että niin sanotuilla turvepelloilla pitää pystyä viljelemään jatkossakin, koska jos tulee kuivia kesiä, niin turvepitoiset pellot ovat sellaisia, jotka kestävät kuivuutta paremmin. Mielestäni olen kohtuullisesti tässä toiminnassa myös onnistunut, sillä uudella CAP-kaudella, uudella ohjelmakaudella, ei esimerkiksi kielletä kyntämistä voimakkaampaa maanmuokkausta turvepitoisilla pelloilla, vaan pystyimme turvaamaan turvepitoisten peltojen viljelyn jatkossakin. 

Arvoisa puhemies! En ole hyväksymässä, edustaja Harkimo, mitään esitystä, joka estää turvepitoisilla mailla metsätalouden tai maatalouden harjoittamisen. Ja koko tämä hallitus, joka istuu täällä aitiossa, [Petri Huru: Entäs vieruskaveri?] ei tule hyväksymään EU:ssa sellaista ennallistamista, joka veisi meidän maa- ja metsätaloudelta toimintaedellytykset. 

Arvoisa herra puhemies! Kuten on kuultu, EU suunnittelee luonnon ennallistamisasetusta, jolla on miljardiluokan vaikutukset Suomen talouteen ja jota on pidetty ylimitoitettuna sekä sopimattomana Suomeen. 

Ennallistamisasetuksen lisäksi EU-komissiolla on suunnitteilla muun muassa metsäkato-, biodiversiteetti-, taksonomia-asetus ja niin edelleen. Eli suunnitteilla on kaikkiaan kymmenkunta eri kokonaisuutta, jotka vaikuttavat suomalaiseen maa- ja metsätalouteen. Lisäksi näillä on vaikutusta huoltovarmuuteen ja omaisuudensuojaan. Eikä tässä vielä kaikki, sillä näiden säädösten myötä delegoidaan eli siirretään merkittävästi kansallista päätösvaltaa EU:n suuntaan, eli liittovaltiokehitys kiihtyy entisestään. 

Arvoisa puhemies! Koska vastuuministereiltä ei saa suoraa vastausta, niin kysyn pääministeriltä: aikooko hallitus selvittää kaikkien näiden toimien yhteisvaikutuksen Suomen talouteen, sekä aiotteko ottaa tähän luonnon ennallistamisasetukseen selkeästi kielteisen kannan, kuten Ruotsi, eli kriittisen sijaan kielteisen kannan? 

Arvoisa puhemies! Myös hallitusohjelma lähtee siitä, että meidän on parannettava luonnon tilaa Suomessa. Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen on hallitukselle yksi keskeisistä prioriteeteista, ja sikäli kun myös EU:ssa tätä työtä tehdään, niin siihen lähtökohtaisesti voi suhtautua asiasisällöllisesti myönteisesti. Mutta samanaikaisesti on selvää se, että metsäpolitiikka esimerkiksi kuuluu kansalliseen päätöksentekoon, ja tämä on periaate, josta me myös tulemme pitämään kiinni. Eli me tulemme itse tekemään tähän liittyvät päätökset myös tulevaisuudessa, se on hallituksen selkeä näkemys. 

On myös huomioitava se, että Suomessa on onneksi viime vuosina tehty lukuisia hyviä uudistuksia, investointeja suomalaiseen metsäteollisuuteen. Esimerkiksi tällä viikolla olin itse Raumalla avaamassa Rauman uutta sahaa. [Petri Huru: Tämä vaarantuu, jos metsiä ei saa käyttää!] Sen lisäksi Kemiin Metsä Group investoi ennätyksellisesti. Monia muitakin hankkeita on käynnissä, eli näkisin kyllä, että meillä on samanaikaisesti mahdollisuus turvata luonnon monimuotoisuutta, parantaa sitä ja vahvistaa suomalaista metsätaloutta, [Puhemies koputtaa] suomalaista maataloutta. Tämäkin on hallitukselle erittäin tärkeää. [Petri Hurun välihuuto] 

Arvoisa puhemies! Pääministeri puhui kyllä hyvin kauniisti, että metsäpoliittinen päätöksenteko säilytetään Suomella, mutta tämä ennallistamisasetus valitettavasti on juuri sellainen, jossa metsäpoliittinen päätösvalta karkaa Suomesta Euroopan unionille, [Eduskunnasta: Juuri näin! — Perussuomalaisten ryhmästä: Kyllä!] ja näin ei missään tapauksessa saisi tapahtua. Ensinnäkin se, että tämä ennallistaminen tuodaan asetuksena, on jo väärä muoto. [Petri Huru: Juuri näin!] Sen pitäisi olla tavoitteellinen ja siinä määrin, että Suomi pystyy sen toteuttamaan omilla metsäpoliittisilla toimenpiteillä. Ja itse asiassa Ruotsi oli tässä paljon aktiivisempi kuin Suomen hallitus: Ruotsin valtiopäivät teki jo elokuussa päätöksen, että he eivät tule hyväksymään eivätkä halua sitä, että Euroopan unioni alkaa määritellä Ruotsin metsäpolitiikkaa. 

Kysymys teille, hallitukselle, kuuluu — kyllä kaikki katsojatkin ymmärtävät, että täällä on monen puolueen edustajat hallituksessa — miten te olette määritellyt suomalaisen metsäpolitiikan pitämisen omissa käsissä? Ja miksi te olette niin myöhässä, että Suomen valtiopäivät eivät enää voi tehdä sellaista päätöstä kuin Ruotsi teki? [Perussuomalaisten ryhmästä: Hyvä kysymys!] 

Arvoisa puhemies! Edustaja Eestilälle: nyt huoli pois. Vain yksi viidesosa [Välihuutoja oikealta] tästä esityksestä koskee metsiä. [Hannu Hoskosen välihuuto] On paljon muita luontotyyppejä, elinympäristöjä, joista puhutaan tässä esityksessä. Emme siis puhu ennallistamisesta, [Hälinää — Puhemies koputtaa] vaan puhumme luonnontilan parantamisesta. Ja on selvää, että EU-tasollakin tehty biodiversiteettistrategia ohjaa hallitusta tähän suuntaan — ohjaa kaikkia jäsenvaltioita tähän suuntaan. 

Täällä usein kuulee siitä, miksi Suomi yksin tekee. Eikö nyt ole hyvä, että komission tasolta sanotaan, että kaikkien valtioiden on myös tehtävä ja toimittava luonnontilan parantamiseksi? [Riikka Purran välihuuto] Ja suomalaiset maanomistajat tällä hetkellä tarjoavat hyvin aktiivisesti, vapaaehtoisestikin, näitä omia maa-alueitaan parannettaviksi. Meillä on Helmi-ohjelma, täysin uusi instrumentti, otettu käyttöön tällä kaudella. Me olemme panostaneet jo yli 100 miljoonaa uutta euroa per vuosi luonnonsuojeluun ja luonnontilan parantamiseen. Me teemme jo tätä työtä, josta komissio tässä puhuu. Ei tämä ole mitään täysin uutta. Ja metsäpolitiikka [Puhemies koputtaa] on kansallisissa käsissä.