Arvoisa rouva puhemies! Tällä hallituksen esityksellä ehdotetaan muutettavaksi pelastuslakia ja hätäkeskustoiminnasta annettua lakia. Ehdotusten vaikutukset ovat hyviä kansalaisten turvallisuuden ja viranomaisten tehtävien tehokkuuden kannalta. Tiedonsaantia parannetaan: muun muassa pelastusviranomaisen laajat maksuttomat tiedonsaantioikeudet tiettyjen väestörekisteritietojen osalta. Tiedonsaantia parannetaan myös eräiden muiden viranomaisten rekisteritietojen myötä, ja samalla tietojen luovuttamista koskevat laajennukset tehdään. 

Myös Hätäkeskuslaitoksen ja Rajavartiolaitoksen tiiviimpi yhteistyö meripelastustoimessa sisältyy hyviin uudistuksiin. (Hälinää) Pelastusviranomaisen tiedonsaantioikeuksien tarkistaminen ehdotetulla tavalla luo edellytyksiä pelastustoiminnan tehokkuuden ja tuloksellisuuden sekä työturvallisuuden parantumiselle. Tiedonsaantioikeuksilla turvataan pelastustoimen tehokkuutta, jolla on vaikutusta toisaalta siihen, ettei vakavia onnettomuuksia pääse syntymään, ja myös siihen, että sattuneiden onnettomuuksien seurauksia pystytään rajoittamaan merkittävästi. (Hälinää) Myös hätäkeskustoiminnasta annetun lain muutoksilla on ihmisten turvallisuutta parantava vaikutus. Tällä lainmuutoksella turvattaisiin Hätäkeskuslaitoksen toiminnan ja muiden viranomaisten operatiivisen toiminnan tehokkuutta. Samalla parannetaan oikealaatuisen avun saantia apua tarvitsevalle taholle. (Hälinää) 

Ja vielä yritän puhua, yritän nyt täältä tulla kuulluksi. Tällä lailla ei missään tapauksessa heikennetä ihmisten perusoikeuksia, vaan samalla perusoikeudet paranevat. (Hälinää) Valtaosa viranomaisille välitetyistä tehtävistähän liittyy poliisitoimeen sekä sosiaali- ja terveystoimeen. Elikkä kansalaisen kannalta hyvä lakiesitys. Parantaa turvallisuutta ja tilannetta Suomessa onnettomuuksien kohdatessa. (Hälinää) 

Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esitys hätäkeskustoiminnasta annetun lain muuttamisesta tulee selkeyttämään ja parantamaan viranomaisten tiedonsaantioikeuksia. Pelastuslain muutokset liittyvät pelastustoiminnan suunnitteluun ja toteutukseen sekä pelastustoimelle säädettyjen valvontatehtävien hoitamiseen. Hätäkeskustoiminnasta annetun lain muutokset liittyvät Hätäkeskuslaitoksen oikeuksiin saada tietoja hälytystehtävän alkutoimenpiteiden tai työturvallisuuden varmistamiseksi. On myös hyvä, että samalla Rajavartiolaitoksen asema selkiytyy ja sille annetaan oikeus valtakunnallisen hätäkeskustietojärjestelmän käyttämiseen. 

Mielestäni lainmuutos vastaa uusiin haasteellisiin käytännön tarpeisiin. Meille on tulossa pian myös muita suuria uudistuksia, kuten maakunta-, sosiaali- ja terveystoimen sekä pelastustoimen uudistuksia. Niiden myötä tulee tarve tarkastella lainsäädäntöä uudelleen. Katson, että esityksen muutokset tulevat tehostamaan viranomaisten toimintaa ja ovat tarpeellisia laadukkaiden hätäkeskuspalveluiden turvaamisen kannalta. 

Pelastuslain 89 §:ssä ehdotetaan säädettäväksi muun muassa pelastusviranomaisen oikeudesta saada hätäkeskustietojärjestelmästä pelastusviranomaisen turvallisuuden tai työturvallisuuden kannalta tarpeellisia työturvallisuustietoja, niin sanottuja varotietoja. Tämä muutos tulee ehdottomasti parantamaan pelastusviranomaisten työturvallisuutta sekä operatiivisessa toiminnassa että valvontatehtävissä. 

Varotiedot koskevat henkilön oman turvallisuuden tai työturvallisuuden kannalta tarpeellisia tietoja, kuten tietoa kohteen tai henkilön vaarallisuudesta tai arvaamattomuudesta. Tieto voi koskea myös esimerkiksi kohteen räjähdys- tai säteilyvaaraa. Selkeästi muuttuneessa toimintaympäristössä, jossa riskit ovat kasvaneet, näidenkin tietojen saaminen parantaa turvallisuutta. 

On myös tarpeellista, että esityksessä selkeytetään Rajavartiolaitoksen asemaa. Meripelastuksella on oma hälytysnumero, mutta myös numeroon 112 otetaan yhteyttä. Tämän vuoksi on välttämätöntä, että Rajavartiolaitos voi antaa Hätäkeskuslaitokselle ohjeet meripelastukseen liittyvien puheluiden käsittelemisestä. Ohjeiden ja suunnitelmien antaminen nopeuttaa auttamisketjua ja helpottaa tehtävään sopivan avun määrittämistä. Se myös vapauttaa eri viranomaisten yksiköitä niiden ydintehtäviin. Ohjeet ja suunnitelmat vaste-ehdotuksineen laaditaan Rajavartiolaitoksen johdolla yhteistyössä poliisin, pelastus- sekä sosiaali- ja terveystoimen kanssa. 

Tällä hetkellä Rajavartiolaitoksella ei ole oikeutta tallettaa tietoja suorakäyttöisesti hätäkeskustietojärjestelmään. Hätäkeskustoiminnasta annettuun lakiin ehdotetaan nyt lisättäväksi säännös Rajavartiolaitoksen oikeudesta käyttää hätäkeskustietojärjestelmää sekä tallettaa sinne omaa toimialaansa koskevia tietoja. Näin 16 §:ssä. Säännös on tarpeellinen joustavan viranomaisyhteistyön takaamiseksi sekä Hätäkeskuslaitoksen työmäärän vähentämiseksi. — Kiitos. 

Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Raatikainen kävi hyvin läpi tätä esitystä pelastuslain ja hätäkeskuslain uudistamisesta. Ne tehostavat meidän viranomaistoimintaamme. Kyllä sisäinen turvallisuus on nyt sellainen, joka puhuttaa ja huolettaa montaa suomalaista, ja pidän hyvänä sitä, että myös tällä sektorilla nyt edetään. 

Tällä viikolla myönteinen uutinenhan oli se, että maamme hallitus ja sisäministeri Risikko kertoivat, että he tulevat ensi vuoden täydentävään talousarvioon tuomaan 10 miljoonaa lisäeuroa poliisimiesten ja poliisinaisten määrän turvaamiseksi myös ensi vuonna. Meillähän olisi muuten ollut tilanne se, että poliisien määrä olisi vähentynyt tämän vuoden lopussa, mutta tämä sisäministeri Risikon kertoma tieto tästä 10 miljoonan lisämäärärahasta poliisien pitämiseksi työssä tulee takaamaan sen, että me pystymme takaamaan vuodenvaihteen jälkeenkin työn näille 200 määräaikaiselle poliisille, jotka olisivat nyt muuten olleet joutumassa pois poliisin tehtävistä. 

Meillä, arvoisa puhemies, ei yksinkertaisesti ole varaa tinkiä sisäisestä turvallisuudesta. Aika ajoin tuntuu siltä, että tiettyihin asioihin rahaa löytyy, kuten Talvivaaraan taikka maahanmuuton kustannuksiin. Mutta tämä sisäinen turvallisuus, mikä huolettaa ihan jokaista suomalaista, on sellainen, mihin näyttää olevan vähän vaikea löytää rahaa, ja sen takia haluan nyt antaa kiitosta myös pääministerille, joka tänne tuli, siitä, että tähän poliisimäärään nyt sitten palataan tuon täydentävän hallituksen esityksen myötä. 

Ei muuta kuin hyvää tulevaa isänpäiväviikonloppua kaikille! 

Arvoisa rouva puhemies! Suomessa viranomaisten yhteistyö toimii perinteisesti kansainvälisesti vertaillen hyvin, mutta aina näitä puutteita löytyy. Kun olen tutustunut tähän hallituksen esitykseen, niin pidän tätä kyllä ihan käytännön näkökulmastakin tarpeellisena. Eli tässähän edistetään tiedonsaantioikeuksia eri viranomaisten — pelastustoimen ja hätäkeskustoimen viranomaisten, samoin Rajavartiolaitoksen viranomaisten — kesken, kun parannetaan mahdollisuuksia erityisesti pelastusviranomaisten osalta tiedonsaantiin sellaisista rekistereistä, joiden tietoja tarvitaan pelastustehtävissä. Tässä suhteessa Hätäkeskuslaitoksen ja viranomaisten operatiivisten tehtävien hoitamisen ja erityisesti kiireellisten tehtävien tukipalvelujen osalta tarvitaan tätä tiedonvaihdon joustavoittamista. Tämä on tärkeää niin pelastustoimen, poliisitoimen kuin sosiaali- ja terveystoimen viranomaisten näkökulmasta. 

Tässähän myös huomioidaan nämä niin sanotut varotiedot, jotka ovat arkaluonteisia tietoja. Eli hätäkeskustietojärjestelmäänhän talletetaan työturvallisuuden kannalta arkaluonteisia henkilötietoja, esimerkiksi tietoja rikollisista teoista, terveydentilasta, ja sellaisia vihjetietoja, joita hyödynnetään poliisitoimessa. On tietysti ihan kansalaisten perusoikeuksien kannalta tärkeää, että näistä säädetään huolellisesti eivätkä näihin tietoihin pääse käsiksi sellaiset henkilöt, joiden ei tule päästä. Mutta se, että työturvallisuus taataan kaikille niille viranomaisille, (Puhemies koputtaa) jotka ovat näiden henkilöiden kanssa tekemisissä, on oleellista, ja silloin heidän täytyy saada ne tiedot... [Puhemies keskeytti puheenvuoron puheajan ylityttyä.] 

Arvoisa rouva puhemies! Kun hätäkeskustoiminnasta puhutaan, niin silloin pitää lainsäädännön uudistuksen yhteydessä ja organisaatioiden rakentamisen yhteydessä huomioida hyvin tarkkaan myös kansalaisten tarpeet eli ne kohteet, jotka juuri ovat sitten koko tämän toiminnan polttopisteessä. Hätäkeskuksien kohdalla ihmisten tarpeet ovat juuri sitä, että tieto menee perille ja tarvittava apu tulee myös vastaavasti oikeaan aikaan oikeaan paikkaan. Tässä tapahtuu jatkuvasti muutoksia, kun on esimerkiksi kuntaliitoksia. Osoitteistojen vaihtuessa on ilmennyt myös ongelmia, apu ei ole löytänyt oikeaan paikkaan. Meillä syntyy myös tietokatkoksia hyvin helposti. Silloin kun on esimerkiksi laajoja sähkökatkosalueita, eivät toimikaan enää verkot, eivät kännykät pelaa, linkit eivät välttämättä pelaa. Tämäkin pitää huomioida silloin, kun tehdään varsinkin laaja-alaisia uudistuksia. Ei riitä yksistään, että se organisaatio on ikään kuin kunnossa, vaan sen pitää toimia ihan sieltä kansalaiselta hätäkeskukseen ja myös sitten takaisin. 

Varmaan tarvitaan myös lainsäädännössä tarkastelua siinä rajapinnassa, että kun hätäkeskukseen tulee puhelu kansalaiselta, niin hätäkeskuksella ei ole muuta mahdollisuutta kuin lähettää sinne apua. Monessa tapauksessa voi ollakin niin, että se apu ei ole sen kaltaista, että se vaatisi esimerkiksi ambulanssin paikalle tuloa, vaan se pitäisi pystyä jollakin lailla, muulla lailla tarkistamaan. Meillä on tällä hetkellä sairaanhoidossa tilanne, jossa nämä hätäkeskuksen kautta tulevat hälytykset ovat lisääntyneet voimakkaasti. Senkin tutkiminen, miksi näin on käynyt, on kyllä paikallaan, ja silloin on tarkkaan huomioitava, että voikin olla, että resurssit menevät vähän vääriin kohteisiin. Resurssien hyödyntämisestä on siinä viime kädessä myös kysymys. Eli uudistuksissa pitää huomioida myös tekninen toimivuus. Valitettavasti on hyvin usein käynyt niin, että, erityisesti valtion tietohallinnossa, ilmenee pahoja puutteita ja ongelmia. (Puhemies koputtaa) Ja tässä mielessä kyllä tämä on hyvin laaja-alainen uudistus ja vaatii myös suurta teknistä osaamista. 

Arvoisa puhemies! Edustaja Rossi laajensi keskustelua hiukan tämän aloitteenkin yli mutta tärkeään asiaan eli siihen, että kansalaisen kannalta todellakin on oleellista se, että hätäkeskuslaitokseen ja hätäkeskuksiin saa yhteyden nopeasti ja että sitten tarvittava apu, olipa kysymys ambulanssista tai paloautosta tai poliisiautosta, hädän hetkellä saapuu paikalle nopeasti. Ja tässä toki lainsäädännöllä ja järjestelmillä on suuri merkitys, mutta väitän, että tällä hetkellä se varsinainen kipupiste on resurssit eli se, että meillä todella ne hätäkeskusten resurssit ovat myös tulevina vuosina turvatut niin, että siellä on yksinkertaisesti riittävästi henkilöstöä vastaamaan näihin puheluihin, riittävän ammattitaitoista henkilöstöä, niin että se apu saadaan, puhelujen viiveajat eivät kasva ja apu saadaan nopeasti perille. Tässä suhteessa olen kyllä huolestunut edelleenkin niistä kehyksistä, joiden varassa olemme, koska jos ne toteutuvat sellaisenaan, niin hätäkeskuslaitostenkin ja hätäkeskusten toimintaedellytykset valitettavasti tulevina vuosina tulevat rapautumaan, ja siihen tarvitaan tätä resurssitarkastelua, toivon mukaan seuraavissa kehysneuvotteluissa, hyvin huolellisesti. 

Arvoisa puhemies! Varsinkin tuolla maaseudulla on äärimmäisen tärkeää, että se hätäkeskuksen virkailija, joka vastaa siellä "hätäkeskus", tuntee sen paikan, mihin ollaan apua tilaamassa. Mitä vähemmän on näitä pisteitä, sitä hatarammaksi tämä paikallistuntemus menee. Se, mikä on erittäin harmittavaa, on, että samalla paikalla, samalla alueella saattaa olla useampia osoitteita, jotka ovat sama osoite, vaikka ne ovat eri kunnassa, ja se aiheuttaa tämmöistä hämminkiä, ja tämä on semmoinen asia, mihin pitäisi kiinnittää huomiota. 

Mutta ennen muuta haluaisin sanoa tuosta, mitä edustaja Rossi sanoi. Hän otti esille sen, että pitäisi pystyä jo siinä vaiheessa, kun soitetaan hätäkeskukseen, määrittelemään se, tarvitaanko ambulanssia vai ei. Varmaankin näinkin. Mutta toinen, missä vielä suurempi kohta on, missä pitäisi talonpoikaisjärkeä käyttää, on se, että silloin kun ambulanssi tulee paikalle, kun esimerkiksi vaikkapa käsi on murtunut tai venähtänyt ja siihen pannaan lasta, niin sen jälkeen ambulanssi lähtee pois ja sanoo henkilölle, että nyt teidän pitää mennä sitten keskussairaalaan tai terveyskeskukseen, tilatkaa taksi tai menkää omalla autolla. Meillä Vaasassa esimerkiksi on tilanne se, että ambulanssi ajaa edessä ja taksi ajaa perässä tämän loukkaantuneen tai itsensä teloneen kanssa. Tämä on minun mielestäni semmoinen käsittämättömyys. Että tässä pitäisi kyllä pikkusen miettiä sitä, mikä on kansantaloudellisesti kannattavaa ja mikä on ihan talonpoikaisjärjellä järkevää. Ymmärrän sen, jos ambulanssia tarvitaan sillä aikaa muualla, mutta kun ambulanssin pitää kuitenkin mennä se 2 kilometriä sinne omalle asemapaikalleen, niin pikkusen voisi ajatella, että mikä on kannattavaa, mikä ei. Onko se kannattavaa, että ambulanssi menee sinne ja tulee tyhjänä takaisin ja potilas ottaa taksin ja ajaa taksilla sairaalaan ja kaikki nämä korvataan erikseen?