Arvoisa puhemies! Tällä ympäristönsuojelulain muutoksella pannaan toimeen kansallisesti keskisuuria polttolaitoksia koskevan direktiivin velvoitteita. Esityksen mukaan rekisteröintivelvollisuus laajenisi nykyisiä pienempiin, polttoaineteholtaan vähintään 1 megawatin energiantuotantolaitoksiin. Tämäkin lakiesitys on seurausta EU-direktiivistä, jonka seurauksena keskisuuret laitokset tulee saattaa osaksi kansallista lainsäädäntöä, kuten edustaja Kiuru jo totesikin.
Itse kiinnitän huomiota vaikutusten arvioihin, joita löytyy hyvin niukasti varsinkin pk-sektorille, ja yrittäjyysvaikutusarviointi on varsin puutteellista. Arvioinnissa todetaan muun muassa, että vaikutusten arviointiin aiheuttaa haastetta se, että ei ole olemassa tarkkaa arviota siitä, paljonko tämän kokoluokan laitoksia Suomessa on ja mitä polttoainetta ne käyttävät. Rahallisia arvioita ei ole siten pystytty antamaan.
Taloudellisista vaikutuksista todetaan muun muassa, että rekisteröintivelvollisuudella tulee olemaan jonkin verran kunnallistaloudellisia vaikutuksia, koska kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset joutuisivat käsittelemään aikaisempaa enemmän rekisteröinti-ilmoituksia ja ympäristölupahakemuksia. Näistä kunnat voivat periä käsittelymaksun.
Kiristyvät päästörajat luovat pohjaa uusien teknisten ja toiminnallisten ratkaisujen löytämiselle ja sitä kautta myös mahdollisuuksia cleantech-yritystoiminnan kehittymiselle. Rekisteröintivelvollisuus lisää toiminnanharjoittajien hallinnollisia kustannuksia rekisteröinti-ilmoituksista ja mahdollisista lupamenettelyistä johtuen. Merkittävistä yrittäjyysvaikutuksista todetaan, että ne liittyvät direktiivin edellyttämien päästöraja-arvojen sekä mittaus- ja raportointivelvoitteiden noudattamiseen. Näistä säädetään asetustasolla, ei laissa, minkä vuoksi vaikutuksia ei ole käyty tarkemmin läpi tässä yhteydessä. On kuitenkin arvioitu, että tarvittavat lisäinvestoinnit uusiin puhdistuslaitteisiin olisivat Suomessa noin 22 miljoonaa euroa vuoteen 2030 mennessä.
Sitten vaikutuksista viranomaisten toimintaan: niistä todetaan, että työmäärä kunnissa lisääntyy myös sitä kautta, että säännöllisen jälkivalvonnan piiriin kuuluvia toimintoja olisi aikaisempaa enemmän.
Ympäristövaikutuksista todetaan, että esitykseen sisältyvistä lakitason säännöksistä ei yksistään aiheutuisi välittömiä ympäristövaikutuksia, mutta ympäristövaikutuksia syntyisi, kun laki- ja asetustason sääntelyä sovellettaisiin yhdessä. Tämä vähentäisi pitkällä aikavälillä esimerkiksi energiatuotannon hiukkas- ja muita ilmastopäästöjä.
Näillä kommenteilla, arvoisa puhemies, toivon, että valiokuntakäsittelyssä saadaan enemmän tietoa siitä, mikä vaikutus todella on yrityssektorille näillä velvoitteilla.