Kiitoksia, arvoisa puhemies! Hallitus todellakin esittää muutettavaksi metsästyslakia. Tällä muutosesityksellä toimeenpannaan kansallisesti suden liitesiirto ja mahdollistetaan kannanhoidollinen metsästys. Tavoitteena on saada laki ja siihen liittyvät asetukset voimaan siten, että suden kiintiömetsästys pääsisi käyntiin 1.1.2026, tietenkin eduskunnan työrytmiä kunnioittaen. 

Sudet liikkuvat yhä useammin asutuksen läheisyydessä tai lähellä tuotantoeläimiä, pelkäävät yhä vähemmän ihmistä ja aiheuttavat paitsi koettua uhkaa myöskin kipeitä menetyksiä kotieläintiloille ja myös metsästyskoirien menetyksiä. Kaikkien suurpetojen kannat ovat kasvaneet huomattavasti viime vuosina, näin myös suden. Hallitus ottaa vakavasti kansalaisten kasvaneet huolet, jotka liittyvät susiin ja muihin suurpetoihin. Tämä esitys on keskeinen osa hallitusohjelman linjauksen mukaista suurpetopolitiikkaa, jossa hallitusohjelman mukaan suurpetopolitiikkaa on hoidettava tavalla, joka huomioi myös sosiaalisen kestokyvyn. Suurpetojen kannanhoidollinen metsästys turvataan lainsäädännöllä, ja jo aloitettua työtä kannanhoidollisen sudenmetsästyksen mahdollistamiseksi jatketaan eduskunnan päätöksen mukaisesti. Tavoitteena on saada aikaan suden kannanhoitoon uudenlainen ja pitkäaikainen ratkaisu, jossa suden kestävällä metsästyksellä voidaan hallita sudesta aiheutuvia ongelmia ja haittoja pitkäjänteisesti sekä välttää aiempien kannanhoidollisten metsästysten kokeilujen ongelmat. Ratkaisulla varmistetaan, että susikanta pysyy suotuisalla suojelutasolla, elinvoimaisena ja osana Suomen luontoa, sekä vahvistetaan luottamusta järjestelmään. 

Saimme aktiivisella vaikuttamistyöllä aikaan suden liitesiirron ensin EU-pöydissä Bernin sopimuksen muuttamiseksi ja siinä aikaansaadun muutoksen jälkeen vaikuttamisen EU-elimissä. EU:n luontodirektiivin liitesiirto suden suojeluaseman alentamiseksi vahvistettiin toukokuun alussa. Suden kanta-arviota on täsmennetty, ja uusi kanta-arvio saatiin Luonnonvarakeskukselta 30.9. Suomessa oli kokonaisuudessaan maaliskuussa 430 susiyksilöä, joista 394 poronhoitoalueen ulkopuolella. Kantaennuste marraskuulle, eli nyt elämällemme marraskuulle, on arviolta 557 sutta, eli tämä on susikannan tämänhetkinen tilanne. Suomi on raportoinut EU:lle suden olevan suotuisalla suojelutasolla Luonnonvarakeskuksen raportin mukaisesti. Esityksellä siis mahdollistetaan kiintiömetsästyksenä tapahtuva kannanhoidollinen metsästys. 

Muutama pykälä: Elikkä metsästyslain 37 §:ssä kumotaan suden ympärivuotinen rauhoitus. Se edellyttää, että samaan aikaan saatetaan voimaan metsästysasetuksen muutos, jossa sudelle säädetään rauhoitusaika, jonka ulkopuolinen aika on metsästysaikaa. Metsästyslain 10 §:ssä suden metsästyksen salliminen edellyttää rauhoitus- tai metsästysaikaa tarkempaa sääntelyä, ja metsästyslain 10 §:ssä on säännökset pyyntiluvan varaisesta metsästyksestä ja alueelliseen kiintiöön perustuvasta metsästyksestä. Pykälään lisättäisiin nimenomaan sudenmetsästykseen liittyviä erityisiä toimivaltuuksia antaa metsästysasetuksella tarkempia säännöksiä kiintiömetsästyksen sääntelyyn, jota ei ole esimerkiksi hylkeiden metsästyksessä tarvittu. Pyyntiluvan varaiseen metsästykseen, sen tarkempaan sääntelyyn, on jo nykyisessä lainsäädännössä riittävät toimivaltuudet. Lisäksi säädettäisiin velvoite dna-näytteitten toimittamisesta tutkimukselle. Asetuksella voidaan antaa tarkemmat säännökset dna-näytteistä, ja dna-näyte on hyvin tärkeä sekä suden kanta-arvion täsmentämiseksi että esimerkiksi mahdollisten koirasusien ottamiseksi huomioon, ja on tärkeää huomata, että koirasusia ei lasketa kiintiöön, koska koirasusi on vieraslaji Suomen luonnossa. Metsästyslain 30 §:ää muutettaisiin siten, että sekä suden pyyntiluvan varaisessa metsästyksessä että kiintiömetsästyksessä edellytettäisiin metsästyksen johtajaa sekä riittävää määrää varajohtajia. 

Suurpetopolitiikassa on keskeistä turvata mahdollisuudet hallita ja hoitaa suurpetokantoja, säilyttää suurpetojen ihmisarkuus ja torjua suurpetojen vaikutuksia ihmisiin. Suden liitesiirto — liitteestä IV, tiukasti suojellut lajit, liitteeseen V, lajit, joiden hyödyntäminen voi vaatia sääntelyä — viedään tällä esityksellä kansalliseen lainsäädäntöön. On hyvä muistaa, että tällä hetkellä hyvin toimiva vahinko- ja turvallisuusperusteinen poikkeuslupapyynti säilyy edelleen rinnalla, kun kannanhoidollinen kiintiömetsästys alkaa. Metsästyslain muutoksen lisäksi sudenmetsästyksen salliminen edellyttää uutta sääntelyä valtioneuvoston asetuksen tasolla sekä maa- ja metsätalousministeriön asetusta. Tästä siis annetaan kaikkiaan kolme asetusta, joista kaksi on valtioneuvoston asetuksia ja yksi ministeriön asetus. Nämä valtioneuvoston asetukset ovat tänään lähteneet lausunnoille, ja tuo maa- ja metsätalousministeriön asetus on odottanut tätä Riistakeskuksen esitystä, joka myös tänään saatiin. 

Olemme käynnistäneet ministeriössä työryhmätyön suden kannanhoitosuunnitelman päivittämiseksi, joka valmistuu kevään aikana. Ministeriö on 10.10. asettanut työryhmän työn tueksi sidosryhmistä koostuvan suurpetoasioiden seurantaryhmän, ja kannanhoitosuunnitelman päivitystyön yhteydessä kehitetään myöskin kannanseurantaa. Samoin käsitellään susikannan geneettistä monimuotoisuutta turvaten yksi elinvoimainen susipopulaatio Suomessa. Ministeriö on jo päättänyt poistaa koirasusien lopettamiseen Suomen riistakeskukselta haettujen poikkeuslupien käsittelymaksun vuoden 2026 alusta alkaen. 

Vielä lyhyesti näistä asetuksista: Elikkä metsästysasetuksessa säädetään rauhoitusajasta sekä metsästyksen käytännön toteutuksesta, kuten metsästyksen johtajasta, varajohtajasta sekä näiden vastuista, ja myöskin valtioneuvoston asetuksella sudenmetsästyksestä säädetään saalisilmoituksesta sekä alueellisen metsästyksen lopettamisesta kiintiön tultua täyteen. Lisäksi on tämä ministeriön asetus sudenmetsästyksen sallimisesta, ja siinä vahvistetaan vuosittain Riistakeskuksen esitykset, joissa metsästys sallitaan, sekä aluekohtaiset kiintiöt. Tosiaan siis ensi vuonna annetaan uusi ministeriön asetus, jossa hyödynnetään sekä alkuvuoden metsästyskaudesta saatuja oppeja että uudistetun suden kannanhoitosuunnitelman linjauksia, eli tietenkin tämä on aina vuosittain toistuva operaatio. Näillä todellakin nyt haluamme saada tämän suden kannanhoidollisen metsästyksen alkuun vuoden alusta lähtien. 

Aiempia muutoksia, mitkä vaikuttavat myös tähän tilanteeseen Suomessa: Ennen nyt esitettävää muutosta muutettiin valtioneuvoston asetusta metsästyslaista säädetyistä poikkeusluvista vuoden 24 heinäkuussa, ja asetusmuutos astui voimaan 12.7.2024. Muutosten tavoitteena oli lisätä joustavuutta erityisesti suurpetojen niin sanottujen vahinko- ja turvallisuusperusteisten poikkeuslupien myöntämisessä, ja maa- ja metsätalousministeriö seuraa valtioneuvoston asetuksen vaikutuksia. Uudistettu asetus on toiminut hyvin. Asetuksen perusteella myönnetyillä vahinko- ja turvallisuusperusteilla sekä luonnonvaraisen eläimistön säilyttämisen perusteella myönnetyillä poikkeusluvilla on voimaantulon eli 12.7.24 jälkeen ja nyt ihan viime viikolle laskettuna poistettu Riistakeskuksen poikkeusluvilla yhteensä 24 sutta poronhoitoalueen ulkopuolella. Näistä vahinkoperusteisesti on poistettu 4 ja turvallisuusperusteisesti 13. Lisäksi 7:n saaliiksi saadun susiyksilön poikkeusperusteena on ollut luonnonvaraisen eläimistön säilyttäminen. Ja vielä tällä aikajaksolla on saaliiksi saatu yhteensä 10 dna-määrityksissä koirasudeksi varmistunutta yksilöä, ja ajanjaksolla on poistettu poronhoitoalueelta 52 sutta vahinkoperusteisilla poikkeusluvilla. Asetusta edeltäneinä kolmena metsästysvuotena on vahinkoperusteisilla poikkeusluvilla saatu poistettua vuosittain vain muutama susi poronhoitoalueen ulkopuolella, joten tätä asetusmuutosta voidaan myös pitää merkittävänä sosioekonomisia haittoja vähentävänä toimenpiteenä. 

Ihan lyhyesti palaan viitearvokeskusteluun, jota Suomessakin on käyty, verrattuna Ruotsiin. Julkisuudessa on esitetty tieto, että EU-komissio ei hyväksynyt Ruotsin raportoimaa suden viitearvoa 170 vaan katsoo sen olevan liian alhainen eikä luontodirektiivin velvoitteitten mukainen. Komission mukaan Ruotsin raportoima viitearvo ei täytä tieteellisiä vaatimuksia. Maa- ja metsätalousministeriön tietojen mukaan kyse on DG-ENV:n elikkä ympäristöpääosaston pääjohtajan kirjeestä, eli sen status on merkittävä. Yllättävintä tässä ehkä oli se, miten nopealla aikataululla komissio kirjeen lähetti, sen sisältö ei niinkään yllättänyt. Kirjeessä komissio edellyttää Ruotsia täydentämään sutta koskevaa raportointia nimenomaan populaatiota koskevan viitearvon osalta. Suomessa on luettu huolellisesti komission antamat ohjeet viitearvoraportoinnista, ja Suomen raportoima viitearvo on luontodirektiivin artiklan 17 ja komission antamien ohjeitten mukainen. Viitearvo on nyt siis raportoitu tieteellisesti vahvalla pohjalla, aivan kuten eduskunta omassa lausumassaan viime keväänä edellytti, ja voimme keskittyä hallituksen esityksen viimeistelyyn siten, että sudenmetsästys voi alkaa vuodenvaihteessa. — Kiitos. 

Kiitos, arvoisa puhemies! Ja kiitos ministerille hyvästä esityksestä. Kuten hallitusohjelmassa on kirjattu, yksi keskeinen tavoite on varmistaa suurpetojen metsästys tarvittavalla lainsäädäntötyöllä, ja tämä tänään esitettävä esitys on keskeinen osa siihen liittyen. Eli tavoite on tuoda maalais- tai arkijärki takaisin petopolitiikkaan. 

Susi ja muutkin suurpedot kuuluvat Suomen luontoon, siitä ei ole kysymystäkään, mutta kantojen kokoa on voitava säädellä metsästyksellä. Ja kuten esityksessä tuli, suurpetokannat ovat merkittävästi kasvaneet, ja metsästyksen ollessa estynyttä käytännössä jo useamman vuoden meillä nämä ongelmat ja konfliktit ovat lisääntyneet merkittävästi. Oikein toteutettu kannanhoidollinen metsästys pitää susikannan elinvoimaisena ja samalla vähentää konflikteja ja lisää susien ihmisarkuutta, ja esitys on hyvä. Ja tämä kiintiömetsästys, mikä on karhulla osoittautunut toimivaksi poronhoitoalueella, on mainio asia. Mutta vielä kysymys: miten varmistetaan riittävät määrärahat sitten näihin petokiintiöiden kanta-arvioihin? — Kiitos. 

Arvoisa puhemies! Sutta on suojeltu Suomessa niin kiilusilmäisesti, että siitä on tullut jopa vihattu. Tämä kiivas suojelu on lähellä tuhota koko lajin tulevaisuuden, koska siitä on tullut peloton, se on menettänyt ihmisarkuutensa, se hakeutuu pihoihin, karjasuojiin, jopa koulutielle, paikkoihin, mihin susi ei kuulu. Suojelun pitää aina olla yleisesti hyväksyttyä, ja nyt se ei ole sitä enää ollut, kun susiongelmien on suorastaan annettu rehottaa. Vaarassa ovat olleet niin eri elinkeinot kuin perinteinen koirametsästys, ja se on ollut osassa maata jopa kokonaan estynyt sen vuoksi, että susia on niin paljon ja ne jopa tietoisesti metsästävät niitä koiria eri alueilla. 

Ympärivuotinen rauhoitus tulee purkaa, kuten esitetään, ja aloittaa kiintiömetsästys — siis kiintiömetsästys, ei valitusoikeutta. Huomionarvoista on myös se, että kiintiömetsästyksen jälkeen voidaan edelleen poikkeusluvilla [Puhemies koputtaa] metsästää vahinkoperusteisesti. 

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Harvoin tässä salissa pääsee kiittämään hallitusta hyvästä hallitusohjelmaluonnoksesta ja hyviin päätöksiin liittyen. Tässä vaiheessa haluan kiittää ministeriä hyvästä asiaesittelystä ja tärkeästä asiasta yleensäkin. 

Suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminenhan on tärkeä askel eteenpäin siinä, että me saadaan hoidettua tätä asiaa parempaan suuntaan. Tiedossa on, että esimerkiksi Itä-Suomessa, Keski-Savossakin viikonloppuna havaittiin useita susia ihmisasutusten liepeillä ja lähettyvillä, ja tämähän ei tietenkään ole se oikea toimintatapa. Kannanhoidollinen metsästys ei ole suurpetovastaisuutta, vaan osa vastuullista luontopolitiikkaa, jossa otetaan huomioon niin luonnon monimuotoisuus kuin ihmisten arki, turvallisuus ja elinkeinot, joten tätä esitystä kyllä tuen. — Kiitos. 

Arvoisa herra puhemies! Me kaikki saamme olla kiitollisia Ursula von der Leyenille ja hänen ponilleen, joka uhrautui meidän kaikkien puolesta. Olen myös kiitollinen siitä, että ministeri vei tämän mahdollisuuden maaliin. Hallitusohjelma oli poikkeuksellisen hyvä suurpetojen metsästyksen osalta. Olen siitä hieman pettynyt, että hallitusohjelmakirjaus muiden suurpetojen osalta ei nyt toteutunut, vaikka tiedän, että täällä salissa kollegat olisivat varmasti sen siunanneet. Kysynkin ministeriltä: miksi ei hallitusohjelmaa noudatettu nyt, kun siihen olisi ollut näin hyvä mahdollisuus? Mutta kiitos tästä pienestä palasta. Toivon, että me valiokunnassa pystymme hoitamaan sitten ne loput hallitusohjelman askeleet kaikki yhdessä. 

Arvoisa puhemies! Susi on uhanalainen laji ja tärkeä osa suomalaista luontoa ja ekosysteemejä. Suden kiintiömetsästykselle ei ole perusteita, eikä sitä pidä sallia. Susia on Suomessa Luonnonvarakeskuksen viimeisimmän arvion mukaan reilu 400. Vertailun vuoksi: Suomessa on noin 2 300 karhua, 2 600 ilvestä ja 530 saimaannorppaa. Norppiakin on siis Suomessa enemmän kuin susia. 

Hallituksen esitys metsästyksen aloittamisesta asiantuntija-arvioista välittämättä osoittaa piittaamattomuutta tutkitusta tiedosta ja uhanalaisten lajien suojelemisesta. Tämän esityksen valmistelussa on korostunut hallitusohjelman kirjaus suden metsästyksen aloittamisesta. On kestämätöntä, että susikeskustelussa korostuvat vaatimukset metsästämisestä eikä muita haittoja vähentäviä toimia haluta nostaa esiin, vaikka niistä on hyviä kokemuksia. 

Ihmisten huolet on otettava vakavasti, mutta tärkeintä on löytää kestävät ratkaisut ihmisen ja suden rinnakkaiseloon. Kysynkin ministeriltä: Miten aiotte edistää SusiLIFE-hankkeessa [Puhemies koputtaa] kehitettyjä keinoja susivahinkojen torjuntaan? 

Arvoisa puhemies! Kun eduskunnan susikeskustelua ja siihen liittyvää päätöksentekoa on tällä hallituskaudella seurannut sekä täällä salissa että valiokunnassa, niin on yhä ilmeisempää, ettei kyse ole aidosti itse asiassa sudesta eläimenä ja siihen liittyvästä uhasta, vaan sudesta ennen kaikkea poliittisena eläimenä. [Välihuutoja oikealta] Susipelkoa liioitellaan tarkoituksellisesti metsästäjien intressejä edistäen. Samaan aikaan tuoreen kyselytutkimuksen mukaan selvä enemmistö suomalaisista vastustaa susien kiintiömetsästystä nykytilanteessa myös haja-asutusalueilla ja kansalaiset ymmärtävät, ettei erittäin uhanalaiseksi luokiteltua sutta tule tappaa. Vastuullista luontopolitiikkaa ei ole eläinten tappaminen. Meillä on nytkin jo olemassa keinoja, niin kuin edustaja Elo täällä luetteli, ja meillä on olemassa myös poikkeuslupia sitä varten, että ihmisille vaarallisia yksilöitä voidaan poistaa. — Kiitoksia.  

Tack, ärade talman! Kiitos ministerille ja hallitukselle tästä esityksestä.  

Tätä on monella seudulla, varsinkin siellä, missä susia on tiheästi, odotettu pitkään. Siellä sosiaalinen hyväksyttävyys on laskenut aika dramaattisesti, ja myös usko meidän politiikkoihin ja meidän yhteiskuntaan on horjunut tässä asiassa. Minun mielestäni meillä on nyt oivallinen tilaisuus korjata tämä epäkohta, mikä meillä on ollut.  

Tack, ärade talman! Tack till ministern ännu en gång för det här lagförslaget. Det är ju helt i enlighet med regeringsprogrammet.  

Vargen hör till den finska naturen. Vargen hör hemma i vår natur — det ifrågasätter väldigt få, om ens någon, i vårt land. Men vargen hör inte hemma i församlingens lekhage för de som är där på klubbverksamhet. Vargen hör inte hemma på min egen trappa. Vargen hör inte hemma i min fårhage, där den har varit flera gånger. Vargen hör hemma i skogen, och vi måste göra vargen mera skygg, [Puhemies koputtaa] och här tror jag att det här lagförslaget bär framåt. — Tack. 

Arvoisa puhemies! Se on kyllä todella sääli, että tämä hyvä hallituksen esityskin kääntää katseet metsästykseen, kun tosiasiassa kyse on siitä, että suurpetojen aiheuttamia ongelmia pyritään hoitamaan lainsäädännöllä. Siitähän tässä loppupelissä on kysymys eikä metsästyksestä, vaikka se sellaisena halutaan nähdä.  

Edustaja Kalmari, opposition kansanedustaja, on täysin oikeassa, että kyllä tähän käytettiin hallitusohjelmaneuvotteluissa paljon aikaa. Ja se hallitusohjelman kirjaus, että suurpetojen kannanhoidollinen metsästys turvataan lainsäädännöllä: nythän se suden kohdalla toteutuu, ja siitä suuri kiitos ministerille ja ministeriön virkamiehelle, että tämä hallituksen esitys on tänne tuotu. Mutta miten eduskunta arvioi sitten ilvestä ja karhua, niin sitä me varmaan yhdessä ministerin kanssa katsotaan.  

Mutta yksi seikka, arvoisa ministeri: Täällä on tämä ympäristöoikeuspykälä tuotu hallituksen esitykseen. Täältä puuttuu omaisuudensuoja ja yksilön oikeus harjoittaa ammattiaan, ja se on nyt häiriintynyt pahasti sekä suurpetojen kohdalla että valkoposkihanhien kohdalla.  

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Kiitokset ministerille erittäin hyvästä työstä, mitä olette tehnyt tämän asian eteen. Esitys suden ympärivuotisen rauhoituksen poistamisesta on odotettu uudistus usealla alueella ympäri Suomea. Kotimaakuntani Satakunta kuuluu niihin alueisiin, missä susien määrä ja laumat ovat kasvaneet huolestuttavasti viime vuosina. Lampaita, koiria ja karjaa on joutunut susien suuhun enenevässä määrin, jopa niin paljon, että omassa kotikylässäni on viime kuukausina jouduttu jo poikkeusluvalla eliminoimaan eli lopettamaan kaksi sutta, joista toinen oli tunkeutunut karjasuojaan ja toinen oli seurannut pientä koululaista kotitiellä. Elikkä sillä alueella meillä ongelma on aivan todellinen. Tuossa kun katselin Riistakeskuksen aluekarttaa, niin siellä ei ollut tätä pohjoista kuntaa huomioitu ollenkaan, mutta siellä on useita laumoja, mitkä pitää huomioida.  

Tämä EU:n luontodirektiivin muutos, jossa susi siirretään tiukasti suojeltavista lajeista kestävästi hyödynnettäviin lajeihin, on oikea ja odotettu muutos ja uudistus. — Kiitoksia. 

Arvoisa herra puhemies! Kyllä susi Suomen luontoon kuuluu, niin kuin muutkin tutut suurpetomme: karhu, ilves ja ahma. Mutta kyllä se on niin, että esimerkiksi kotimaakunnassani Varsinais-Suomessa, joka on siinä Satakunnan alapuolella, niin kuin tiedetään, on susien läsnäolo kasvanut suorastaan sietämättömäksi ja hyökkäykset lammastiloille ovat jatkuvasti kasvaneet. Petokyyditysten, koulukyyditysten, lisääntyminen rasittaa kuntia ja myöskin perheitä.  

Sudet luovat ihan aiheellista pelkoa alueella, ja siksi haluan myös osallistua kiitokseen siitä, että nyt hallitus mahdollistaa tämän kiintiöpohjaisen metsästyksen, mikä estää sen valituskierteen, mikä on tässä susien kannanhoidollisessa metsästyksessä ollut se yksi isoin, voiko sanoa tässä kohtaa, sudenkuoppa.  

Itse toivoisin, että vielä voitaisiin harkita sitä, että tästä lauman poistamisesta voitaisiin siirtyä siihen yksilökohtaiseen poistoon, minkä Metsästäjäliittokin on nostanut esiin. [Puhemies koputtaa] Eli kysyisin tästä laumojen poistosta ministeriltä: miksi juuri tähän on päädytty? — Kiitos.  

Herra puhemies! Esitetty metsästyslain muutos on oikeudellisesti ja käytännöllisesti välttämätön muutos, joka tuo nyt Suomen lainsäädännön vastaamaan EU:n luontodirektiivin muutosta. Esityksen välitön taustasyyhän on tämä EU:n luontodirektiivin muutos, jossa susi siirretään tiukasti suojeltujen lajien liitteestä IV vähemmän tiukasti suojeltujen lajien liitteeseen V, ja jäsenvaltioiden on päivitettävä lainsäädäntönsä vastaamaan uutta direktiiviä vuoden 27 alkuun mennessä.  

Olen todella tyytyväinen, että eduskunnan tahtotilaa ja hallitusohjelmakirjauksia kunnioitetaan sen mukaisesti, että tämä tuodaan jo nyt tänne päätettäväksi. Täytyy kiitosta antaa ministerille hyvästä työstä.  

Toivon nytten, kun tämä lakiesitys menee valiokuntaan, että valiokunnassa käytäisiin lävitse myös se lausuntopalaute. Tämä lakiesityshän sai lausuntoja 127 kappaletta, ja kun siellä tuli myös hieman kritiikkiä, niin toivoisin, että valiokunta asianmukaisesti käsittelee tämän lakiesityksen. — Kiitos.  

Arvoisa puhemies! Luontodirektiivin liitesiirto ei muuta tilannetta siltä osin, että Suomen on jatkossakin varmistettava, että suden suotuisa suojelutaso säilyy. Ministeri on nyt päättänyt, että kanta onkin vähän yllättäen tällä suotuisalla suojelutasolla. Tämä onnistui näppärästi, kun ministeri päätti itse suden suojelutason määrittämisestä piittaamatta suomalaisesta pitkän aikavälin tutkimuksesta. Sitä, täyttääkö tämä uusi päätös EU:n vaatimukset tieteellisestä pohjasta, tulee EU:n komissio onneksi seuraamaan. Itse epäilen sitä vahvasti.  

Hallitus haluaa sallia sudenmetsästyksen ja on siis valmis sivuuttamaan ekologiset ja tieteelliset reunaehdot. Suden metsästäminen tässä tilanteessa uhkaa kannan säilymistä, ja viitaten aikaisempiin kokemuksiin kiintiömetsästyksestä, se voi myös lisätä pihasusia. Eilen julkistetun kyselytutkimuksen perusteella valtaosa suomalaisista ei kannata suden metsästämistä nykyisessä tilanteessa. Suomalaiset tietävät, että susi kuuluu Suomen luontoon ja on tärkeä osa luonnon ekosysteemiä. Sudella on onneksi suomalaisten tuki.  

Arvoisa puhemies! Pelkoreaktio on todella hyvä, jos pitää toimia nopeasti ja vajain tiedoin, mutta se on tosi huono silloin, kun pitäisi säätää lakeja. Me tiedetään edelleen tutkimusten valossa, että susi on uhanalainen, ja me tiedetään, että susien yleinen metsästys on tehoton keino susivahinkojen ehkäisyyn — siis, edustaja Eestilä, tehoton keino susivahinkojen ehkäisyyn, joita te ja moni muu täällä peräänkuulutitte. Sen sijaan meillä myös tutkitun tiedon valossa on paljon tietoa siitä, mitkä keinot toimivat, ja esimerkiksi SusiLIFE on Suomessa menestyksellisesti näitä keinoja myös lanseerannut käyttöön.  

Täällä on jo todettukin, että suomalaisten enemmistö ei kannata esitystä edes haja-asutusalueilla ja että susi oli täällä ennen meitä ja on elimellinen osa luontoa, toisin kuin ihminen. Miksi sudella ei olisi oikeutta ja tilaa olla täällä siinä kuin muillakin? 

Ärade talman, arvoisa puhemies! Susi kuuluu Suomen luontoon, mutta viimeksi tänään 500 metrin päässä omasta kodistani susi on liikkunut lähellä kunnan asutusaluetta. Maakunnan edustajat lähtevät aikaisin, joten olin jo ehtinyt lähteä Helsingin suuntaan, mutta lapseni pyöräili siitä ohi noin puolitoista tuntia sen jälkeen. Yksi lauma, jossa oli seitsemän sutta, liikkui 3,5 kilometrin päässä meiltä tässä puolitoista kuukautta sitten. 

Haluan nostaa esille tämän turvallisuudentunteen tai turvattomuuden tunteen, joka vallitsee meidän alueella. Sen takia olen kiitollinen, että tämä kannanhoidollinen susimetsästys on nyt tuotu tänne käsittelyyn. Toivon, että tämä käsitellään ripeästi, jotta se tulee voimaan tässä vuodenvaihteessa. — Kiitos. 

Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille lain esittelystä ja työstä EU:n suuntaan. Nyt Orpon hallitus palauttaa järjen suurpetopolitiikkaan mahdollistamalla suden kannanhoidollisen metsästyksen vuoden alusta 2026. Tämä on vastuullinen, kiintiöihin perustuva malli, jossa sekä suden elinvoimaisuus että ihmisen turvallisuus otetaan vakavasti huomioon. 

Tilanne erityisesti Varsinais-Suomessa on vaikea. Susimäärät ovat kasvaneet. Ne liikkuvat päivittäin, lähes tunneittain, ihmisen pihoilla, koulujen lähettyvillä. Ne aiheuttavat vahinkoja kotieläimille ja lammastilallisille. Ne rajoittavat erityisesti lasten ja ikäihmisten liikkumista sekä lisäävät turvattomuutta. Tämän arjen todellisuuden sivuuttaminen ei ole vaihtoehto. 

Kannanhoidollinen metsästys on välttämätöntä, jotta ihminen ja susi voivat elää rinnakkain. Tämä esitys palauttaa tasapainon, jota maaseudulla on kaivattu jo pitkään. Toivon, että näitä alueellisia kiintiöitä päätettäessä huomioidaan erityisesti Varsinais-Suomen susikanta. — Kiitos. 

Arvoisa puhemies! Nyt on aika lopettaa valituskierteet ihmisille tarkoitetuissa oikeusistuimissa ja käyttää niiden työaika älykkäämpiin asioihin ja aloittaa järkevä, suunnitelmallinen sudenmetsästys. Sudenmetsästys ei ole susien hävittämistä. Se on hallittua, kestävää kannanhoitoa, joka turvaa sekä lajin että ihmisen arjen. Siitä samasta on jo hirvenmetsästyksessä vuosikymmenien kokemus, ja sillä on vähennetty liikennekuolemia ja metsätuhoja taimikoissa.  

Kiitos teille kaikille metsästäjille, jotka sinnikkäästi keräsitte susinäytteitä, ja kaikille maaseudun ihmisille, jotka jaksoitte kirjata havaintoja suurpedoista. Pahoittelut niistä kymmenistä perheenjäsenistä, metsästyskoirista, jotka edellisen hallituksen saamattomuuden vuosina on menetetty.  

Vuoden alussa metsästys on tämän lakiehdotuksen myötä alkamassa, ja samalla kertyy tietoa suurpetojen todellisesta lukumäärästä, jotta myöskin tulevien vuosien metsästyskiintiöiden lukumäärä tarkentuu.  

Arvoisa puhemies! Kiitos hallitukselle esityksestä ja erityisesti ministerille sitkeydestä asian edistämisessä. Arvokasta työtä. Vuosia pyöritelty asia on nyt sitten menossa eteenpäin. Petoeläinten osalta laajemminkin meillä yli kymmenen miljoonaa maksetaan jo tällä hetkellä petoeläinkorvauksia, ja susikanta on kasvanut varmaan sinne yli 500:aan, niin kuin ministeri totesi. Vuosia metsästämättä ollut susikanta on tullut joka päivä lähemmäksi ihmisten arkea, ja näitä turvallisuustilanteita on ollut ympäri maakuntia. Samoin myös hyvä hirvikoirametsästysharrastus ja haukkuharrastus on hiipunut, kun kaikilla alueilla koiraa ei pysty laittamaan metsään. Ja monella alueella joudutaan hirvenmetsästyksen aloittamista odottamaan siihen asti, kun lumi tulee maahan. Eli Pohjois-Karjalassakin monessa paikassa vasta nyt on päästy metsään.  

Hienoa, että asia etenee. [Puhemies koputtaa] Toivottavasti myös sitten karhun ja muiden osalta saadaan asiat järjestykseen.  

Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia ministerille hyvästä esityksestä. Todellakin tätä on kaivattu jo pitkään. Suden kannanhoidollinen metsästys tuo meidät sille samalle tasolle, missä meidän tärkeät kumppanimme Euroopan unionissa ovat. Suttahan on metsästetty ympäri Euroopan laillisesti, ja laillisesti se pitää tehdäkin, ja tämä laki on juuri sitä.  

Kun nyt on semmoinen mieliala levitetty, että metsästäjät olisivat joitakin verenhimoisia saalistajia, jotka haluavat tämän tehdä, niin ei, kyse on siitä, että hoidetaan tämä susikanta oikean kokoiseksi. Tällä hetkellähän maastossa on semmoinen tilanne, että kun siihen yhdistetään vielä karhun tekemät vahingot ja ilveksen tekemät vahingot, niin esimerkiksi kotiseudultani metsäjänis on lähes kadonnut. Yhden metsäjäniksen olen tässä tämän vuoden aikana nähnyt, yhden, ja ennen niitä oli ihan pihalla asti. Kun oli ruokintapaikka linnuille, niin nämä metsäjänikset kävivät aina tarkastamassa, olisiko vielä heillekin jotakin. Nyt ne ovat hävinneet.  

Nimenomaan tämä kannanhoidollinen metsästys on juuri sitä, että liiat kannat poistetaan. Ja jälleen Luonnonvarakeskukselle terveisiä: minkä takia te ette anna laskea rehellisesti susikantaa? Se on lähemmäksi tuhannen sutta, mitä Suomessa on, [Puhemies koputtaa] ja taas menivät yhdet laskelmat teiltä silmän pitkäksi. Ei liene enää vahinko, vaan kysymys on tietoisesta toiminnasta.  

Kiitos, arvoisa puhemies! Vihdoinkin Suomessa on hallitus, joka ymmärtää tavallisten ihmisten arjen huolia ja kykenee mahdollistamaan suden kannanhoidollisen metsästyksen. On korkea aika palauttaa uskottavuus Suomen petopolitiikkaan ja näin varmistaa, että suden kannanhoidollinen ja kiintiömetsästys voidaan aloittaa.  

Kannanhoidollinen metsästys tarkoittaa säädeltyä ja tarkasti kiintiöityä metsästystä, jonka tavoitteena on pitää susikanta elinvoimaisena, ei liian suurena mutta ei myöskään liian pienenä. Näin vähennämme vahinkoja ja lisätään ihmisten turvallisuutta.  

Hallituksen määrätietoinen EU-vaikuttaminen on mahdollistanut tämän. Susi ei ole enää direktiivin tiukimman suojelun piirissä. Siksi metsästys voidaan toteuttaa kestävällä tavalla, kunhan suotuisa suojelutaso turvataan. Kannanhoidollinen metsästys turvaa [Puhemies koputtaa] sekä luonnon tasapainon että maaseudun ihmisten arjen.  

Arvoisa herra puhemies! Suurpetopolitiikan tulee olla tasapainossa Suomen luonnon kanssa. Suden ympärivuotinen rauhoitus poistetaan ja metsästys siirretään normaalin pyyntilupa- ja kiintiöjärjestelmän piiriin. Tämä on ensimmäinen todellinen mahdollisuus aloittaa kannanhoidollinen sudenmetsästys vuoden 2015 jälkeen, eli nyt palaamme kohti tasapainoa. Nykyinen poikkeuslupamalli on ollut epäonnistunut. Valituskierteet ovat estäneet metsästyksen ja lisänneet jännitteitä maaseudulla ja kaupungeissa. Uusi kiintiömalli on oikeudellisesti kestävä, ennakoitava ja kansainvälisesti toimivaksi todettu. Se turvaa suden suojelutason mutta ottaa huomioon myös ihmisten arjen, elinkeinot ja turvallisuuden. Lammas-, poro- ja karjatalous sekä metsästyskoiraharrastus ovat osa suomalaista kulttuuria. Nyt päätöksenteko palautetaan avoimelle ja sosiaalisesti kestävälle pohjalle. Perussuomalaiset sanovatkin, että tämä on vastuullinen ratkaisu, joka vähentää vastakkainasettelua ja palauttaa järjen suurpetopolitiikkaan. [Puhemies koputtaa] Se on myös suden, upean eläimen, kannalta parempi, että ihmisarkuus palautetaan. [Puhemies koputtaa] Kiitos, ministeri ja koko hallitus. 

Arvoisa puhemies! Susi elää siellä, missä ihminenkin, sillä me olemme ihmisinä levittäytyneet maantieteellisesti lähes koko maahan. Siitäkin huolimatta, että susikanta on kasvanut ja susista tehdyt havainnot ovat lisääntyneet — niistä olemme kuulleet tässäkin salissa — ei susi kuitenkaan ole hyökännyt ihmisten kimppuun. Tämä olisi varmaan hyvä muistaa tässäkin salissa, [Sanna Antikainen: Sitäkö te odotatte?] kun lasten kouluteistä ja ihmisten turvallisuudesta puhutaan. Susi väistää ihmistä, se kuuluu suden luonteeseen. Susi aiheuttaa kyllä aika ajoin haittaa kotieläintiloilla. Siksi meillä on korvausjärjestelmä ja muitakin tapoja, muun muassa karkottimia ja aitauksia, millä valtio on tukenut näitä tiloja. Täytyy muistaa, että edellisellä kerralla, kun kiintiömetsästys aloitettiin, kävikin juuri niin, että pihasusien määrä kasvoi, kun laumoja hajosi ja susiyksilöitä lähti vaeltelemaan yksinään. Eli tämä julkilausuttu tavoite turvallisuudentunteen lisääntymisestä ei välttämättä [Puhemies koputtaa] parane tämän esityksen myötä. 

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Ja kiitos ministerille tästä esityksestä. Tämä historiallinen esitys tuo vihdoin tolkkua suurpetopolitiikkaan. Nykyinen aiheettomien valitusten tukkima poikkeuslupajärjestelmä on antanut susien rellestää ja aiheuttaa sietämättömiä ongelmia aivan liian pitkään. Nyt poistamalla ympärivuotisen rauhoituksen siirrymme reaktiivisesta vahinkojen torjunnasta aitoon, suunnitelmalliseen ja etupainotteiseen kannanhoitoon kiintiöillä. Tämä palauttaa luottamuksen riistahallintoon ja turvaa sosiaalisen kestokyvyn. 

Ensi vuoden alusta tavoitteena on heti 65 suden metsästys. Uusi velvoite DNA-näytteen lähettämisestä Luonnonvarakeskukselle kaadetuista susista lisää jo ennestään valtavaa byrokratiaa mutta parantaa myös kanta-arvioiden luotettavuutta. Tämä on tietenkin metsästäjienkin etu. 

Kiitokseni hallitukselle [Puhemies koputtaa] tästä koko Suomen turvallisuutta parantavasta lakiesityksestä. 

Arvoisa herra puhemies! Sudet tappavat vuosittain noin 500 lammasta — vuodesta 2022 on ollut tämmöinen tilasto. Kyse ei kuitenkaan ole vain lampaista ja muista laiduntavista eläimistä, vaan nämä vahingot ja vahinkojen kasvanut riski heijastuvat myös perinnebiotooppien hoitoon ja sitä kautta luonnon monimuotoisuuden ylläpitoon. Joku voi ajatella, että tämä on pieni asia, mutta nämä perinnebiotooppikohteet ovat pitkälti riippuvaisia laiduntamisesta, ja Suomihan on tehnyt CAP-sopimuksen, missä on sitouduttu näihin hehtaarimääriin. Nyt jo näyttää varsin selvältä — tässä on tietysti muitakin ongelmia — että näihin tavoitteisiin ei päästä. Nämä ovat usein semmoisilla alueilla, joilla on aika vaikea suojella näitä laiduntavia eläimiä petoaidoilla tai laumanvartijakoirilla. Merenrannoilla tähän vaikuttavat sitten myös merenpinnan vaihtelut. Sen takia tämäkin osaltaan puolustaa sitä, että metsästys tulee mahdollistaa pikaisella aikataululla, jatkossa mahdollisimman pian myös muiden suurpetojen osalta. — Kiitos. 

Arvoisa herra puhemies! Kiitän ministeri Essayahia tämän lain tuomisesta meille käsittelyyn tänne eduskuntaan, ja kiitän ministeriä siitä työstä, mitä olette tehnyt ministeriönne kanssa vaikuttamisessa EU:hun yhdessä hallituksen kanssa. Kansalaisten luottamus Suomen eduskuntaa kohtaan kasvaa siinä, kun me näemme, että vaikutetaan myöskin täällä eduskunnan päätöksin ja sellaisia asetuksia ja sellaisia direktiivejä, mitkä ovat olleet meille kansalaisille haitaksi, voidaan myös korjata. Mikään ei ole jäänyt koskematta myöskään siellä Brysselin pimeässä ytimessä. 

Sadan suden kaatolupaehdotus Riistakeskukselta tänään, metsästykselle 1. tammikuuta 2026 kuulostaa reilulta, kuulostaa oikealta. Se kuulostaa oikealta maaseudun porotalouden, karjanhoitajien, metsästäjien ja metsästyskoiraharrastajien kannalta ja varsinkin niitten pienten koulutien kulkijoiden kannalta, jotka tuolla maaseudun bussipysäkeillä taksejaan ja bussejaan odottavat. 

Tämä esitys on kaivattu, ja tätä on odotettu. Tuntuu jopa eränkävijöitten mielestä siltä, että miten uskomatonta on, että tämä voi muuttua. [Puhemies koputtaa] Tämä on ollut niin hankala asia käsiteltäväksi. Kiitos tästä lain esityksen tuomisesta tänne eduskuntaan. 

Arvoisa puhemies! Meillä on kahdenlaisia toimia: sellaisia, joista me tiedetään, että ne toimivat, ja sellaisia, joista me tiedetään, että ne eivät toimi tai pahimmassa tapauksessa jopa hankaloittavat tilannetta. No, kun tavoitteena on susivahinkojen ehkäiseminen, niin kuin monet täällä ovat esittäneet, niin pitäisikö meidän valita niitä toimia, jotka toimivat, vai niitä, jotka eivät toimi tai jopa lisäävät susivahinkoja? Nyt päätetään valita niitä, jotka eivät tutkitusti toimi ja jotka saattavat jopa lisätä susivahinkoja. Kuinka kukaan voi puhua, että tässä olisi muka järki voittanut? Eihän tällä ole järjen kanssa yhtään mitään tekemistä. 

Sen lisäksi vetoaminen näihin koiriin on sinänsä harhaanjohtavaa, että meillähän Suomessa ihminen on huomattavasti suurempi koiravahinkojen aiheuttaja kuin susi. Merkittävä osa metsästyskoirista nimenomaan päättää päivänsä ennen vanhuutta tai sairautta omistajansa toimien seurauksena, mikä on minusta hirvittävän ikävää ja surullista. [Perussuomalaisten ryhmästä: Törkeää mustamaalausta!] — Tilastojen mukaan. 

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Kiitoksia kiitoksista. On mukavaa, että yli hallitus—oppositio-rajojen näkyy olevan kannatusta tämän lain eteenpäinviemiseksi.  

Ehkä vielä edustajille Elo, Honkasalo, Pitko ja Kontula, jotka tähän hallituksen esitykseen suhtautuvat kriittisesti: Kyllä, tällä kiintiömetsästyksellä tavoitellaan vahinkojen ennalta ehkäisemistä, mutta tässä on myöskin luonnonsuojelullinen näkökulma. Ajatelkaapa meillä metsäpeurakantaa. Suomi on ainut maa, joka tällä hetkellä aktiivisesti suojelee metsäpeuraa — erittäin uhanalainen eläin. Elikkä tällä pyritään myöskin näitten toisten uhanalaisten eläinten suojeluun. Ja jos ajatellaan suden geneettistä monimuotoisuutta, sen parantaminen on myöskin tärkeää. Meillä on tällä hetkellä Varsinais-Suomessa erittäin sisäsiittoinen kanta. On tärkeää, että me huolehdimme siitä, että todellakin häiriökäyttäytyvät sudet... Juuri populaation sisäsiittoisuus sillä alueella voi olla hyvinkin syynä siihen käyttäytymiseen sillä alueella.  

Elikkä tässä on myöskin vastausta edustajalle, muistaakseni Nikkanen, joka kysyi tästä, miksi tässä Riistakeskuksen esityksessä on näitä laumakohtaisia poistoja. Minun käsitykseni on se, että nimenomaisesti pyritään ehkäisemään näitten häiriintyneitten laumojen lisääntymistä. Siinä mielessä on myöskin tärkeää huomioida se, että me pyrimme tällä esityksellä myöskin koirasusien poistamiseen. Nythän tuossa Riistakeskuksen esityksessä muistaakseni 25 prosenttia niistä luvista on kohdistettu koirasusiin. Meiltä on yllättävän paljon löytynyt koko ajan koirasusia. Elikkä koirasudet eivät kuulu Suomen luontoon. Niiltä puuttuu luontaisesti ihmisarkuus, ja ne ovat vieraslaji.  

Eli kaikkia näitä asioita tällä esityksellä myöskin pyritään hoitamaan, ei pelkästään sitä vahinkojen ennalta ehkäisemistä. Ajattelen, että nämä näkökulmat tulevat varmasti painottumaan näissä kohdennuksissa myöskin jatkossa ja suden kannanhoitosuunnitelmasta saadaan tukea kiintiöitten kohdentamisen periaatteisiin myös jatkossa.  

Erityisesti täällä edustaja Immonen nosti hyvän asian esille, elikkä jatkossakin luonnossa liikkujien tulee kerätä näytteitä, ja me tarvitsemme jatkossakin Tassu-merkintöjä. Nämä asiat eivät ole loppuneet, eli nyt on pidettävä huolta, että jotta me saamme parempaa tietoa kantojen arvioon, jatkossakin kaikkia luonnossa liikkujia kannattaa kannustaa siihen, että näytteitä kerätään ja lähetetään ja myöskin Tassuun merkintöjä tehdään. 

Toisaalta sitten täällä kysyi edustaja Kinnari siitä, miten pidetään huolta, että meillä on sitten riittävästi määrärahoja. No, esimerkiksi Luonnonvarakeskukselle on osoitettu juuri tähän näytteitten analysointiin lisämäärärahoja, ja ymmärtääkseni myöskin sitten metsästäjät ovat kannustaneet näitten näytteitten lähettämiseen. Elikkä kyllä me yhdessä pystymme vaikuttamaan myöskin siihen, että jatkossakin meillä on hyvää tietoa siitä, missä meillä Suomessa susilaumat liikkuvat ja missä niitä on, ja tähän tiedonkeruuseen meitä kaikkia tarvitaan.  

Vielä ihan nopeasti totean, että täällä edustajat Polvinen ja Kettunen nostivat esille sen, että tämä liitesiirto on ollut ihan ratkaiseva, ja näin on. Sen eteen tehtiin todella paljon töitä. Kiitoksia siitä, että se on myöskin huomioitu.  

Edustaja Kallio vielä nosti esille tämän perinnebiotooppiasian, [Puhemies koputtaa] ja siitä totean vain sen, että on hyvä muistaa, että tässä on, vähän niin kuin viitearvoasiassa, kovasti puhuttu näitten perinnebiotooppien hehtaarimääristä [Puhemies koputtaa] ja tällä hetkellä Ruotsissa peritään noin 13 miljoonaa väärin myönnettyjä tukia takaisin. Tämä vähän sivuaa tätä asiaa, mutta ei ihan. — Kiitos.