Arvoisa rouva puhemies! Hyvät edustajakollegat ja muut paikalla olijat! Tässä esityksessä esitetään siis ajoneuvoveron kevennystä 50 miljoonalla. Tämä hallitushan teki aiemmin 100 miljoonan korotuksen ajoneuvoveroon verovuodelle 2017, ja nyt tuosta korotuksesta otetaan pois 50 miljoonaa, toki sillä erotuksella aiempaan verotukseen, että tässä painotetaan vähäpäästöisiä autoja. Vaikutus keskiarvona on noin 20 euroa.
Tällä hallituskaudellahan on myös autoveroa alennettu 200 miljoonalla euroalla, mikä on osittain vauhdittanut meidän autokauppaamme. Muistan, kuinka silloin, kun tämä veroesitys tuotiin hallitusohjelman osana eduskunnan käsittelyyn, salin vasemmalta reunalta autoveron alennusta arvosteltiin. Mutta nyt, kun on katsottu tuottoja, tässä on toiminut verotus juuri niin kuin se yleensä toimii, että kun veroa on kevennetty, sen dynaamiset vaikutukset ovat itse asiassa lisänneet kauppaa ja sitä kautta lisänneet myös verotuloja. Valiokunnassa on käyty keskustelua myös siitä, millainen ohjaus olisi itse asiassa liikenteen päästövähennystavoitteiden kannalta suotuisin, ja tästä pääsen itse lempiaiheeseeni eli autoveroon.
Meidän ihmisten aiheuttama osuus ilmastonmuutoksesta johtuu suurelta osin fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Liikenne tuottaa noin viidenneksen maamme kasvihuonekaasupäästöistä, ja osuus on pysynyt melko samana jo pitkään. Samaan aikaan kuitenkin useimmat tieliikenteen päästöistä ovat vähentyneet selvästi jo 1980-luvun lopulta lähtien, vaikka liikennemäärät ovatkin Suomessa kasvaneet. Liikenteen päästöjä ovat hillinneet muun muassa puhtaammin palavat polttoaineet ja pakokaasuja puhdistavat katalysaattorit. Hiilidioksidipäästöt jatkoivat kuitenkin pitkään kasvuaan ollen suurimmillaan vuonna 2005, ja edelleen tehtävää riittää. EU on nimittäin asettanut juuri liikenteen hiilidioksidipäästöille erittäin kunnianhimoisia tavoitteita: vuonna 2050 päästöjen pitäisi olla 60 prosenttia pienemmät kuin vuoden 1990 taso oli, ja tähän on hyvin pitkä matka, sillä vielä tälle vuosikymmenelle tultaessa päästöt olivat yhä noin 4 prosenttia vuoden 1990 päästöjä suuremmat. Samaan aikaan kansallisen energia- ja ilmastostrategian mukaan kotimaan liikenteen kasvihuonepäästöjä on vähennettävä 50 prosenttia jo vuoteen 2030 mennessä. Hallituksen ilmastopolitiikan tavoitteiden mukaan maamme tulee lisäksi olla hiilineutraali vuoteen 2045 mennessä.
Liikenteen hiilidioksidipäästöjen määrä on suorassa suhteessa käytetyn polttoaineen määrään ja laatuun. Fossiilisen polttoaineen kulutuksen vähentäminen onkin keskeisin keino liikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Tavoitteena onkin, että vuonna 2030 liikenteen biopolttoaineiden laskennallinen osuus kaikesta käytetystä polttoaineesta olisi 30 prosenttia.
Tässä kaikessa avainasemaan nousee se, että autokantamme täytyisi saada reippaasti uusiutumaan. Meillä kuitenkin autokanta vanhenee edelleen, on vanhentunut yhtäjaksoisesti jo lähes vuosikymmenen ajan. Keskimääräinen teillämme päivittäin kulkeva henkilöauto on jo lähes 12 vuotta vanha. Romutettavana rekisteristä poistettujen henkilöautojen keski-ikä on meillä nyt jo lähes 21 vuotta. Maamme autokanta on näin Euroopan vanhimpia ja itse asiassa Pohjoismaiden vanhin. Norjassa ja Ruotsissa henkilöautojen keski-ikä on noin 10 vuotta ja Tanskassa jopa alle 9 vuotta. 10 viime vuoden aikana olemme henkilöautoliikenteessä siirtyneetkin näin Itä-Euroopan maiden sarjaan pohjoismaisesta seurasta.
Vaikka kuluvalla hallituskaudella olemmekin alentaneet autoveroa, niin tästä vuodesta on tulossa lopulta kuitenkin kaikkien aikojen vanhojen autojen tuontivuosi. Veroteknisten muutosten myötä Saksasta ja erityisesti Ruotsista haetaan nyt isokokoisia, kuluttavampia ja enemmän päästäviä, pääasiassa dieselkäyttöisiä autoja. Auton ostajan kannalta järkevää, maamme kannalta järjetöntä. Tämä täytyy korjata nopeasti.
Jo 60-vuotisjuhliaankin viettänyt väliaikainen autovero olisi nyt siis minun mielestäni tämän korjausliikkeen jälkeen syytä haudata kokonaan. Näin autoverokertymään siirtyvä miljardin euron aukko paikattaisiin esimerkiksi ajoneuvoverolla ja osittain auton muulla käytöllä. Samaan aikaan autoveron poistuessa uuden auton hinta laskisi noin 7 500 euroa ja maamme autokanta alkaisi muuttua nuorempaan, ekologisempaan ja turvallisempaan suuntaan. Kovinkaan suurta korotusta ei muihin veroihin tarvittaisi, kun osa siirtyisi auton käyttämiseen, ja uusien autojen hinnan lasku tarkoittaisi myös lisääntyvää autokauppaa ja sitä kautta myös lisääntyviä verotuottoja. Tieliikenteen Tietokeskus TT on laskenut, että autoveron poisto laskisi liikenteen CO2-päästöjä vuoteen 2030 mennessä noin 700 000 tonnia. Autoveron jättämä aukko olisi siis täytetty ja liikenteen verotuotto olisi itse asiassa nykyistä vakaampi riippumatta siitä, kuinka monta autoa minäkin vuonna myydään. Meidän autoilijan kustannuksia tämä lisäisi kolmisenkymppiä kuussa eli olisi paljon muita keskusteluissa olleita malleja edullisempi ja oikeudenmukaisempi, ja tämän myötä myös meidän ajoneuvovero edustaisi EU:n keskitasoa.
Nyt olisi minun mielestäni oikea aika tehdä päätös autoveron poistosta. Se voisi tapahtua yhden vaalikauden aikana esimerkiksi 4—6 vuodessa, ja niin kuin valtiovarainministeri Petteri Orpo on esittänyt, päästöttömien ja vähäpäästöisten autojen autoverosta luovuttaisiin ensin. [Mika Kari: Teillä on ollut neljä vuotta aikaa!] Tämä olisi hyvä alku ja kannustaisi hankkimaan ensisijaisesti tällaisia autoja. Autoveron painopiste siirtyisi saastuttamiseen ja auton käyttämiseen.
Uusien autojen [Puhemies koputtaa] CO2-päästöistä katosi vuosikymmenessä kolmannes. Myös typen oksidi- ja hiukkaspäästöt ovat vähentyneet. Tätä kehitystä tulee nyt ennen muuta vauhdittaa eikä jarruttaa, ja siksi autoverosta olisi järkevää luopua. Se olisi myös ympäristöteko.