Tack, ärade talman! Läget på arbetsmarknaderna och läget inom statsfinanserna gör att det är viktigare än någonsin att vi fortsätter att leta fram åtgärder för att stödja tillväxten. 

Arvoisa puhemies! Tarvitsemme kipeästi talouskasvua. Suomella on monia vahvuuksia, ja meillä on osaamista. Tällä hetkellä talouden kannalta Suomen tärkeimpiä aloja ovat muun muassa metsäteollisuus, energia- ja teknologiateollisuus ja metalliteollisuus ja niin edelleen. Nämä ovat perinteisiä aloja, ja ne ovat meille tärkeitä, mutta tarvitsemme monipuolisen talouden, jotta emme ole riippuvaisia vain tiettyjen alojen menestyksestä. Naapurimaissamme Ruotsissa ja Norjassa esimerkiksi yritykset panostavat paljon ideoihin, ja siellä aineettomat investoinnit eli brändit, data ja patentit ovat suuremmassa roolissa, ja siellä onkin mennyt verrattain hyvin. 

Kysynkin ministeri Marttiselta: miten hallitus aikoo edistää sitä, että Suomi lisää kasvualoja ja sitä kautta vahvistaa työllisyyttä? — Kiitos. 

Kiitoksia, arvoisa herra puhemies! Ja kiitoksia edustajalle oikein hyvästä kysymyksestä. 

Tämähän on siinä mielessä myös hyvin tärkeä aihe, mistä toivoisin, että eduskuntakävisi myös laajempaa keskustelua. Kyllä se uudistuva talous ja se, että meillä syntyy uusia innovaatioita meidän yrityksiin, vahvistavat taas vastaavasti Suomessa meidän tuottavuuskehitystä, joka on ollut valitettavasti liian heikkoa vuosien mittaan, ja vain vahva tuottavuuskehitys turvaa muun muassa sen, että meillä on tulevaisuudessa Suomessa teollisia työpaikkoja. Ilman vahvaa tuottavuuden kasvua käytännössä tämä kilpailukyvyn säilyttäminen ja sen vahvistaminen on hyvin haastavaa. 

Tämän vuoksi, herra puhemies, hallitus panostaa kautensa aikana erittäin merkittävästi julkisiin tutkimus- ja tuotekehitysmenoihin, ja tämän lisäksi vielä meidän verotuksessa on käytössä erittäin hyvät ja houkuttelevat verokannustimet nimenomaan näiden yritysten omien tutkimus- ja tuotekehitysmenojen kasvattamiseen. Me teemme myös aktiivista teollisuuspolitiikkaa, ja tuemme myös suoraan sitä, että uusia teollisia investointeja saadaan liikkeelle joka puolella Suomea. 

Arvoisa puhemies! Hallituksen vahtivuorolla Suomen työttömyys on ennätystasolla. Silti hallituksen edustajat syyttelevät täällä vasemmistoa siitä, että vaihtoehtomme vähentäisi työllisyyttä, sillä te uskotte, että sosiaaliturvaleikkausten peruminen vähentää työpaikkoja. Tämä logiikka on todellisuudelle täysin vieras. Se olettaa, että suomalaiset ovat vapaaehtoisesti työttöminä, että töihin noin vaan mennään. Oikeassa elämässä työllisyys ei määrity vain sosiaaliturvaleikkausten kautta, vaikka te niin vahvasti uskotte, eivätkä työpaikat synny köyhiltä leikkaamalla. Töihin ei noin vaan mennä, sen tietävät sadatuhannet suomalaiset työttömät. 

Työllisyyden tasoon vaikuttaa olennaisesti myös työn kysyntä. Vasemmisto vahvistaisi pieni- ja keskituloisten ostovoimaa, mikä tukee kulutuskysyntää ja työllisyyttä. Me palauttaisimme suojaosat, säätäisimme pitkäaikaistyöttömille työtakuun, vauhdittaisimme rakennusalan työllisyyden elpymistä ja satsaisimme koulutukseen.  

Arvoisa ministeri Marttinen: uskotteko te todella, että sadattuhannet suomalaiset ovat vapaaehtoisesti työttöminä [Puhemies koputtaa] ja että heiltä leikkaamalla he työllistyvät? [Välihuutoja — Vasemmalta: Entäs 400 hoitajaa Etelä-Karjalassa!] 

Arvoisa herra puhemies! En ole koskaan tässä salissa väittänyt, että yksikään suomalainen olisi vapaaehtoisesti työttömänä. Kukaan ei varmasti näin myöskään usko. Samaan aikaan, hyvät kansanedustajat, on myös hyvä muistaa se, että kuitenkin tässä salissa teemme päätöksiä tutkittuun tietoon nojautuen. Se on, kuulkaa, vähän niin, että vasemmisto-oppositio tuntuu valitsevan aina niitä papereita, joihin uskotaan, ja toisia taas vastaavasti ei, koska nämä ovat kuitenkin taas vastaavasti näitä ekonomistien tekemiä arviointeja ja laskelmia. [Välihuutoja vasemmalta]  

Herra puhemies! Nyt on hyvä myös muistaa, hyvät kansanedustajat, että meillä on tapahtunut työllisyyden kasvussa käänne. Kaksi kuukautta peräjälkeen työllisten lukumäärä on lähtenyt kasvuun. [Arto Satonen: Aivan!] Vuoden takaiseen nähden työllisten määrä on kasvanut 25 000 hengellä, eli me näemme nyt ensimmäistä kertaa myönteistä kehitystä tässä markkinassa. [Hälinää — Puhemies koputtaa] On myös todettava SDP:n kansanedustajille, että työllisyyskehitys lähti heikkenemään vuoden 2022 lopulla, jolloin siis Marinin hallitus [Puhemies koputtaa] vielä piti valtaa. [Timo Harakka: Tämä ei ole totta ollenkaan!]  

Arvoisa herra puhemies! Meitä vaivaa veroilla näivetetty keskiluokka, jonka Orpon hallitus on unohtanut. [Perussuomalaisten ryhmästä: Eihän ole! — Oho!] Siksi keskusta esittää verouudistusta, [Perussuomalaisten ryhmästä: Tyhjää paperia!] jossa esimerkiksi opettajalle, tehdasduunarille tai erilaisille työtä ahkerasti tekeville suomalaisille voisi jäädä jopa tuhat euroa lisää käteen, koska talouden kasvu lähtee ihmisistä. Työ, yrittäjyys, vanhemmuus, vaurastuminen ovat keskustalle tärkeitä asioita. 

Suomalaisille jää keskiverroin vähemmän käteen, ja se näkyy kotien varallisuudessa tällä hetkellä. Keskusta esittää täällä esimerkiksi perintö- ja lahjaveron korotonta maksuaikaa, varainsiirtoveron helpotusta, perhepakettia ja yhteisöverouudistusta, jopa yrittäjävähennyksen nostoa. Miksi hallitus tekee toisin? 

Arvoisa rouva varapääministeri: Miksi hallitus ei ota keskustan ehdotuksia tosissaan? Miksi te suhtaudutte jo toista päivää ylimielisesti näihin ehdotuksiin salissa? [Hälinää] 

Arvoisa herra puhemies! Mielestäni juuri hetki sitten kehuinkin monia keskustan ehdotuksia. Ongelma vain on se, että teidän vaihtoehtobudjetissanne niille ei ole löydetty rahoitusta. Te olette tehneet erilaisia veroveivauksia ja vähentäneet ja peruuttaneet sellaisia toimia, joita tuossa keltaisessa kirjassa ei edes ole ensi vuoden budjettiin. Hyvä keskusta ja edustaja Kemppi, tämä ei ole uskottavaa. 

Ja voi, kuinka mielelläni itsekin olisin ollut näkemässä keskustan vaihtoehtopaperia silloin, kun hallitusta laitettiin kasaan, mutta ainoa, mitä te kykenitte tuomaan, oli tyhjä paperi. Teillä ei ollut pienintäkään halua tulla korjaamaan esimerkiksi sitä keskituloisen verotaakkaa. [Välihuuto keskeltä]