Arvoisa puhemies! Hyvä eduskunta! Eilen vietettiin lapsen oikeuksien päivää. Suomi sitoutui liki 30 vuotta sitten YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen, joka velvoittaa kutakin jäsenmaata toimimaan poliittisesti siten, että lapsen etu on ensisijaista. Me olemme monin tavoin lapsi- ja perhepolitiikassa mallimaa tai vähintään mitalisijoilla, ja monet erinomaiset lapsuuteen liittyvät käytänteemme, päätöksemme ja lakipykälät aina neuvoloista maksuttomaan kouluruokailuun ovat kestäneet aikaa ja ovat yhä käytännössä varmasti koko eduskunnan puolustamia hyvinvointiyhteiskuntamme peruspilareita.
Erityisellä tavalla jokaisena päivänä, ei vain lapsen oikeuksien päivänä, meidän on kiinnitettävä huomiomme niihin lapsiin, jotka kotitaustansa vuoksi ovat hauraassa asemassa. Erityisellä tavalla on kiinnitettävä huomiota turvaan, kasvuun, oppimiseen ja rauhaan niiden lasten osalta, jotka ovat lastensuojelun asiakkaita — vielä erityisemmin niiden noin 20 000:n, jotka on sijoitettu oman kodin ulkopuolelle.
Me vahvistamme nyt muutettavilla lastensuojelulain pykälillä lapsen oikeutta hyvään kohteluun, huolenpitoon ja kasvatukseen. Me vahvistamme suojaa, ruumiillista koskemattomuutta ja fyysistä ja henkistä loukkaamattomuutta. Ehdotettavien säännösten painopiste on ennakollisissa keinoissa, joiden avulla on tarkoitus ehkäistä haastavien tilanteiden syntyä sekä vähentää rajoitustoimenpiteiden käyttöä, kun ne eivät ole välttämättömiä.
Haluan korostaa eduskunnalle, että tämän lain valmistelu oli liikkeellä laajasti jo ennen kuin tänä syksynä on käyty eduskunnan oikeusasiamiehen ansiokkaan työn tuloksesta laajaa kansallista keskustelua, erityisesti koulukoteihin liittyvistä kurillisista toimista ja lasten ja nuorten itsemääräämisoikeudesta. Tuon keskustelun seurauksena päädyimme toki vielä vahvistamaan pykälissä erityisesti valvontaan liittyviä kohtia entisestään.
Tämä ei ole, hyvä eduskunta, lastensuojelun kokonaisuudistus. On ehkä isompi arvioinnin paikka seuraavan hallituskauden aikana tuon nyt kymmenen vuotta voimassa olleen ison lain henkeä ja toteutumista arvioida myös siltä osin, onko erityisiä kehittämiskohteita lapsiperhepalveluiden, lastensuojelun ja koulun ympärillä olevien palveluiden yhdistämisessä sekä erityisesti lastensuojelun jälkihuollossa. Näissä työryhmätyö on liikkeellä. Nyt keskitymme esityksessä tiettyihin pykäliin.
Tämän esityksen kohteena ovat nyt ne lapset, jotka ovat sijaishuollossa, ja heidän oikeusturvansa vahvistaminen. Valvontaa vahvistetaan mainitsemallani tavalla väärinkäytösten ennaltaehkäisynä ja myös siksi, että niihin varhaisesti puututtaisiin. Valvonnan tehostamisen ytimessä on velvoite lapsen kuulemiseen ja osallistamiseen.
Arvoisa puhemies! Lastensuojelun tulee tukea lapsen ikään ja kehitystasoon nähden tavanomaisen kasvatuksen toteutumista. Esityksessä selkiytettäisiin yleisesti hyväksytyn tavanomaisen kasvatuksen ja perusoikeuksiin kajoavien rajoitusten välistä rajanvetoa. Esityksellä vahvistettaisiin kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten oikeutta huolenpitoon, rajojen asettamiseen ja ihmisarvoa kunnioittavaan kohteluun. Olemme poikkeuksellisen vaikeassa maastossa, kun tiedämme, että aikuisina meillä on velvollisuus suhtautua lapsen kasvattamiseen myös rajojen asettamisena. Olemme myös tekemisissä sellaisten lasten ja nuorten asioiden kanssa, jotka voivat olla myös vaaraksi itselleen, läheisilleen, toisille lapsille tai henkilöstölle.
Lastensuojelun asiakkaana olevan lapsen asiakassuunnitelmaan tulisi tämän hallituksen esityksen mukaisesti kirjata, miten lasten terveydenhoito, varhaiskasvatus ja perusopetus, siis arjen muut, normaalit, tavalliset asiat, järjestetään sijaishuollon aikana. Lapsen sijoituksesta päätöksen tehneen kunnan on myös valmisteltava opetusta sijoituskunnan kanssa jo siinä vaiheessa, kun sijoitusta valmistellaan. Lisäksi vanhemmille tehtävässä asiakassuunnitelmassa olisi arvioitava, millä tavoin vanhemmille järjestettävän erityisen tuen avulla voidaan edistää tavoitetta perheen jälleenyhdistämisestä. Aina se ei ole paras vaihtoehto, mutta aina se on tavoiteltava asia. Lapsen asiakassuunnitelmaa olisi aina täydennettävä lapsen hoito- ja kasvatussuunnitelmalla, jos lapseen kohdistetaan tai oletetaan kohdistettavan hänen elämäntilanteensa vuoksi sijaishuollon rajoituksia. Esityksen mukaan me kirjaamme nyt näkyville, että lapselle ja myös hänen huoltajilleen on kerrottava oikeusturvakeinoista.
Arvoisa puhemies! Tämä esitys sisältää muutoksia myös palveluntuottajille. Sijaishuollon palveluntuottajien, joiden kenttä on moninainen, olisi varmistettava henkilöstön riittävä määrä, osaaminen ja perehdytys. Tällä voidaan ennaltaehkäistä rajoitusten käyttöä ja varmistaa, että niitä käytetään vain lain edellyttämissä tilanteissa, turvallisesti ja lapsen ihmisarvoa kunnioittavalla tavalla. Muutoksissa korostetaan rajoitusten viimesijaisuutta ja myös sitä, että käytetyn toimenpiteen on oltava oikeassa suhteessa lapsen käyttäytymiseen liittyvään terveys-, turvallisuus- ja omaisuusvaaraan nähden. Lapsen mielipide ja näkemys rajoituksesta olisi selvitettävä, ellei tuota selvitystä ole ilmeisen mahdotonta tehdä. Oleellista on, arvoisa puhemies, että rajoitustoimenpiteitä ei saa käyttää rangaistuksena tai kurinpitokeinona eikä niiden käytöllä saa aiheuttaa lapselle vahinkoa tai haittaa. Rajoitus ei koskaan oikeuta lapsen alistamista, kurittamista eikä muulla tavoin loukkaavaa tai nöyryyttävää kohtelua.
Lastensuojelulaitoksessa olisi laadittava yleinen hyvää kohtelua koskeva suunnitelma. Hyvää kohtelua koskevaan suunnitelmaan tulisi sisällyttää tiedot toimenpiteistä, joilla yksikössä olevien lasten itsemääräämisoikeutta tuetaan, sekä sijaishuoltopaikan tavanomaiseen kasvatukseen liittyvistä säännöistä ja käytännöistä — niin sanotusti talon tavat. Suunnitelmaan tulisi sisällyttää, kuinka rajoitusten käyttöön varaudutaan ja kuinka niitä voidaan toteuttaa niin, että itse rajoitustoimenpide ei aiheuta vaaraa ulkopuolisille. Suunnitelmassa tulisi myös yksilöidä, mitä lainmukaiset rajoitukset kyseisessä yksikössä käytännössä tarkoittavat ja miten niitä käytännössä toteutetaan. Tässäkin lasten näkemyksien ja kokemuksien kuuleminen on ensiarvoista, kun suunnitelmaa laaditaan.
Arvoisa puhemies! Esitys sisältää muutoksia myös rajoituksia koskeviin säännöksiin. Sijaishuoltoa vaarantavien esineiden haltuunotto olisi jatkossa mahdollista. Myös tupakkatuotteiden ja nikotiininesteiden haltuunotto mahdollistettaisiin. Jos on perusteltu syy epäillä lapsella tai nuorella olevan aineita tai esineitä, jotka haittaavat sijaishuollon järjestämistä tai yleistä järjestystä, on lapselle mahdollista tehdä henkilöntarkastus. Se ei kuitenkaan ole mahdollista tupakkatuotteiden etsinnän takia. Laitoksen olisi viipymättä ryhdyttävä toimenpiteisiin luvattomasti poistuneen lapsen etsimiseksi ja palauttamiseksi laitokseen sekä ilmoitettava lapsen luvattomasta poissaolosta sijaishuollosta vastuussa olevalle viranomaiselle. Laitoksen ja lapsen sijaishuollosta vastuussa olevan viranomaisen tulee toimia yhteistyössä lapsen kuljettamiseksi takaisin laitokseen.
Eristämiseen liittyviä säännöksiä muutetaan siten, että eristämistä lyhennetään vuorokaudesta 12 tuntiin ja eristämistä koskevaa päätöstä voi jatkaa niin ikään vain toiset 12 tuntia nykyisen vuorokauden sijaan. Tämä säännös sisältää tarkennuksia eristämisen aikaisiin lapsen turvallisuutta varmistaviin toimenpiteisiin. Eristämistä koskevaan päätökseen kirjattavien asioiden sisältöä tarkennetaan. Lisäksi tarkennetaan yksittäisen lapsen kohdalla tapahtuneen rajoituksen jälkikäteistä yksilökohtaista arviointia, myös vuorovaikutusta lapsen oman sosiaalityöntekijän kanssa kotikunnassa.
Ja vielä, arvoisa puhemies, valvonnasta. Sillä on merkittävä rooli lasten oikeusturvan ja hyvän kohtelun turvaamisessa. Valvonta kuuluu aluehallintovirastoille ja Valviralle. Niiden tulisi valvontaa toteuttaessaan ja sijaishuoltopaikoissa valvontakäyntejä tehdessään kuulla lasten näkemyksiä ja kokemuksia. Säännös vahvistaa ja siten myös tehostaa sijaishuollon valvontaa. Tällä pyritään ennaltaehkäisemään sijaishuollossa olevien lasten kaltoinkohtelua. Meillä on aina velvollisuus kuulla lasta.
Arvoisa puhemies! Tähän valvontaan liittyen me tulemme lisäksi esittämään ja olemme eduskuntaan tuoneet ensi vuoden talousarvioon täydentävän esityksen, jossa lisätään määrärahoja valvontaviranomaiselle, sosiaali- ja terveysministeriölle ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle, jotta lastensuojelun osaaminen vahvistuu ministeriötason virkatyössä mutta myös kentän valvonnassa.
Puheenvuorossani käyttämäni esimerkit voivat kuulostaa kaukaisilta mutta ovat ajoittain karuakin arkea lastensuojelun vaativimmissa sijaishuollon yksiköissä. Me puhumme nuorista, ehkä aikuisiän kynnyksillä olevista, joiden elämässä omat vapaudet ja rajoittaminen ovat vaikea kalteva pinta, jossa lainsäädännön tulee olla yksiselitteinen ja lapsen edun mukainen. Olemme tekemisissä rikollisuuden, väkivallan ja päihteidenkin kanssa, kun keskustelemme rajoitustoimenpiteistä, ja aina myös alan osaajien, ammattitaidon, eettisyyden ja turvallisuuden kanssa.
Minusta tämä esitys, arvoisa puhemies, on merkittävä [Puhemies koputtaa] kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten yhdenvertaisuuden, osallisuuden edistämisen, itsemääräämisoikeuden ja muiden perusoikeuksien toteutumisen kannalta. Tämä edellyttää osaamisen kehittämistä sijaishuollon yksiköissä ja myös ajattelutavan muutosta menneistä vuosikymmenistä tähän päivään lapsilähtöisyyden ja nuoren ja lapsen kuulemisen vahvistamiseksi.