Arvoisa herra puhemies! Hyvät edustajakollegat! Lähes nollarakentamista kohtaan on aika paljon kritiikkiä ollut, ja itse osittain siihen olen myös yhtynyt. Itse asiassa kritiikki nollarakentamista kohtaan on erityisesti Suomessa kasvanut koko ajan, ja mielenkiintoista itse asiassa on sekin, että jopa valtiovarainministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö ovat olleet kriittisiä tätä lähes nollarakentamista koskevaa määräyskokonaisuutta kohtaan. Ehkä huolen laajuutta kuvaa myös se, että ympäristöministeriön lausuntopyyntöön vastasi 75 eri tahoa, vaikka lausuntoa lähes nollarakentamisen määräyksistä pyydettiin 55 taholta.
Rakennuslehdessä todettiin kuvaavasti, että lähes nollarakentaminen Suomen olosuhteissa vaatii paksuja eristekerroksia kompensoimaan lämmityksen lähes lopettamisen. Professori Vinhan mukaan rakennepaksuuksien kasvaessa mahdolliset rakennusvirheet kertaantuvat, sillä paksut rakenteet eivät kostuessaan kuivu, vaan kosteus jää muhimaan rakenteisiin. Rakennusten energiamääräyksillä ei haeta kannattavia investointeja, koska silloin ne syntyisivät ilman pakkoakin, vaan ilmastopäästöjen vähentämistä eli ilmastonmuutoksen torjuntaa, niin kuin valiokunnan mietinnössäkin todetaan.
Itse aina paikallislehdestä luen talotohtori Kailaa, joka aika hyvin rakentamisesta tietää, niin vanhasta kuin uudestakin. Hän kirjoitti lehdessä, että "valitettavasti sairaiden talojen rakentamiselle ei näy loppua". Kaila jatkoi: "Rakennuttajan pitäisi nyt jo vaatia paperi, missä talonrakentaja tai luvan ja määräyksen antava rakennuslautakunta sitoutuu korvaamaan tulevat homekorjaukset ja asukkaiden sairastumiset." Kova vaatimus ja kuvaa hyvin sitä epäuskoa taikka epäluuloa tätä lainsäädäntöä kohtaan.
Kaila lainasi kirjoituksessaan professori Matti Ollilaa, joka on yksi maamme kokeneimmista insinööreistä. Ollila kirjoitti vuonna 2014 Rakennuslehdessä: "Ylimitoitettu lämpöeristys, pullotiiveys ja koneellinen ilmastointi saattavat olla riski sekä rakennukselle että asukkaiden terveydelle. Kastepisteen jääminen ylipaksun lämpöeristeen sisään merkitsee kosteuden vähittäistä kulkeutumista ennalta arvaamattomasti. Ilmiö on hidas mutta hyvin todennäköinen", hän kirjoitti.
Koneellinen ilmanvaihto on tarpeeton ja jopa haitallinen kouluissa ja asunnoissa. Vaatimus sisäilman vaihtamisesta kahden tunnin välein on osoitus laitevalmistajia suosivasta normituksesta, jolle ei ole teknistä perustelua. Talotohtori Kaila vetikin asian mielestäni aika kuvaavasti yhteen, että nykyisin talojen suunnittelijat ja teollisuus antavat mielellään ymmärtää, että normit vaatisivat aina koneellisen ilmanvaihdon ja muoviset höyrysulut. Ollila mainitsee Tampereen steinerkoulun, joka on tehty luonnollisella ilmastoinnilla. Suomen Kulttuurirahaston K3-taloissa on viisi talotyyppiä, joissa on hengittävät rakenteet ja painovoimainen ilmanvaihto. Vapaasti käytettävät rakennuspiirustukset hyväksyttyine laskelmineen löytyvät esimerkiksi netistä, eli vaihtoehtoja on olemassa tämänkin jälkeen. Sisäilmaongelmien taustalla onkin usein ilmanvaihdon viat, huoltamattomuus tai väärinkäytökset. Vanhan ajan koulutkin toimivat paremmin: kolme varttia opetusta ja vartti ikkunat auki tuuletusta. Ei kaikkea tarvitse mielestänikään keksiä uudestaan.
Olen Kailan kanssa samaa mieltä, että monesti mennäänkin aina niin sanotusti helpoimman mukaan. Kaila kirjoitti, että edelleen on rakennuslautakuntia ja rakennustarkastajia, joiden ammattitaito ei riitä painovoimaisten laskelmien ymmärtämiseen, ja silloin helpointa on vaatia sokeasti laitevalmistajien papereita.
Vuoden 2021 alusta voimaan tuleva EU-direktiivi edellyttää kaikkien uusien rakennusten olevan siis lähes nollaenergiataloja. Tämä aiheuttaa suuren muutoksen rakennusteollisuudessa. Toivon, että tässä ei edetä hosumalla eikä ainakaan tehdä virheitä hosumalla. Mielestäni me tarvitsisimme kyllä lisää tutkimustietoa ja lisää myös koulutusta ja tiedotusta, ja tämä asia on sellainen, mikä pitää ottaa äärimmäisen vakavasti. Emme nimittäin tarvitse enää yhtään uutta homekoulua ja -sairaalaa emmekä taloa, missä kärsitään huonosta sisäilmasta.
Itse ymmärrän sen, että EU-direktiivi on meitä velvoittava. On toki vaikea ymmärtää sitä, että sama vaade on täällä toteutuksessa kuin niissä maissa, joissa ei ole tällaisia lämmönvaihteluja kuin meillä on. Onneksi vaatimus lähes nollarakentamisesta koskee vain uusia rakennuksia.
Niin kuin tuossa edellä todettiin, rakennuskannan osuus energian loppukäytöstä on noin 40 prosenttia. Se on merkittävä tekijä, ja tietysti energiaa pitää pyrkiä säästämään. Niin kuin todetaan valiokunnan mietinnössä, "Suomen ympäristökeskus on selvittänyt vastikään rakennusten energiankulutuksen perusskenaariota vuoteen 2050. Selvityksen mukaan rakennuskannan energiankulutus laskee nykyisillä politiikkatoimilla 13 % vuosina 2015—2050, vaikka rakennuskanta kasvaa 38 prosenttia." Itse toivon, että tässä ei tehdä sellaista virhettä, että nyt rakennettaisiin lisää hometaloja Suomeen. Toivon, että myöhemmin, kun tätä lainsäädäntöä arvioidaan, minä olen ollut väärässä ja tämä direktiivi on ollut oikea ja järkevä.
Arvoisa puhemies! Itse kannatan siis energiansäästöä. Siihen esimerkiksi älykkäillä sähköverkoilla pystytään vaikuttamaan, myös huonekohtaisilla lämmönsäätelyillä, termostaateilla ja monilla muilla.
Aivan lopuksi, arvoisa puhemies: Tänään hallitus on antanut lisää muutosehdotuksia maankäyttö- ja rakennuslakiin, ja pidän niitä erittäin tervetulleina, että meillä rakentamista, niin maankäyttöä, kaavoitusta kuin itse rakentamistakin, helpotetaan ja sujuvoitetaan. Siellä on paljon sellaista sääntelyä, mitä ei tarvittaisi.