Punkt i protokollet

Arvoisa puhemies! Hallitus esittää tuloverolain ja eräiden muiden lakien muuttamista siten, että Suomessa yleisesti verovelvollisena pidettäisiin myös ulkomaista yhteisöä, jonka tosiasiallinen johtopaikka on Suomessa. Nykyisin vain kotimaista yhteisöä, eli esimerkiksi suomalaista osakeyhtiötä, on voitu pitää Suomessa yleisesti verovelvollisena. 

Esityksen tavoite on sinänsä hyvä, sillä sen tarkoitus on ehkäistä toimintaa, jossa suomalaiset toimijat verojen minimointitarkoituksessa rekisteröivät yhtiön ulkomaille, vaikka yhtiön liiketoimintaa käytännössä johdetaan Suomesta käsin. Tällaiset yhtiöt joutuisivat jatkossa maksamaan veron koko tulostaan Suomessa, mitä voidaan pitää oikeudenmukaisena. Aiemmin Verohallinnon on ollut vaikeampaa puuttua tällaiseen toimintaan. 

Lakiesitys voi kuitenkin johtaa myös ei-toivottuihin vaikutuksiin, sillä ehdotettu säännös on tulkinnanvarainen, ja se voi vaikuttaa myös suomalaisiin konserneihin, joiden ulkomaisten tytäryhtiöiden hallituksissa istuu konsernin johtoryhmän Suomessa asuvia jäseniä. Tällaiset järjestelyt ovat kansainvälisissä konserneissa erittäin tavallisia hallinnollisista syistä, eikä niihin liity moitittavaa verosuunnittelutarkoitusta. On tärkeää, että Verohallinnon täsmällisellä ohjeistuksella varmistetaan, ettei ehdotettuja säännöksiä voida soveltaa mielivaltaisesti tilanteissa, joissa verovelvolliset ovat toimineet vilpittömässä mielessä. 

Arvoisa puhemies! ”Mahtavaa nähdä, että tämä verovälttelyä kitkevä korjaus vihdoin etenee” — näin iloitsi arvostettu yritystoimintaa valvova kansalaisjärjestö Finnwatch tästä hallituksen esityksestä omassa tiedotteessaan. 

Otin puheenvuoron, koska myös minä haluan kehua tätä esitystä. On aivan erinomaista, että hallitus puuttuu verovälttelyyn tällä lakiesityksellä. 

Verotus on aivan keskeinen työkalu, kun yhteiskuntaa halutaan viedä parempaan suuntaan. Aggressiivinen verosuunnittelu taas on järkyttävä ongelma, joka vaikeuttaa julkisten palveluiden rahoittamista ja näin ollen arvokkaiden yhteiskunnallisten tavoitteiden, kuten eriarvoisuuden vähentämisen, saavuttamista. On aivan keskeistä, että valtiot pystyvät puolustamaan omaa rahoituspohjaansa ja puuttumaan verosuunnitteluun. 

No, tästä esityksestä tosiaan sovittiin hallitusneuvotteluissa, ja tässä ideana on, että ne yritykset, joilla on riittävät siteet Suomeen, pidetään täällä yleisesti verovelvollisina — näinhän sen pitääkin olla. Eli käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että nyt vaikeutetaan ulkomaille rekisteröityjen pöytälaatikkoyritysten hyödyntämistä verovälttelyssä. Kun yhtiön omistus, johto ja toiminta ovat Suomessa, niin silloin myös verot kuuluu maksaa Suomeen. Tähän asti yritykset ovat olleet Suomessa yleisesti verovelvollisia vain, jos ne on perustettu Suomen lainsäädännön mukaisesti tai rekisteröity Suomeen, ja tässä on nyt muodostunut verolainsäädäntöön aukko, ja sitä aukkoa on hyödynnetty niin, että perustetaan passiivista sijoitustoimintaa tekeviä holdingyhtiöitä ja pöytälaatikkoyhtiöitä muihin maihin. Tällä tavalla on sitten voitu vältellä verovelvollisuutta Suomessa. 

No, nyt jatkossa tällainen pöytälaatikkoyhtiöiden käyttö verovälttelytarkoituksissa on sitten vaikeampaa. Tavoitteena on tältä osin tietenkin myös turvata yhteisöverotuottojen kertyminen, eli kun tämä lakimuutos sitten onnistuu tavoitteessaan, niin se myös laajentaa Suomen veropohjaa, mikä on tässä tilanteessa erittäin tervetullutta. 

Lakiesitystä kiiteltiin myös siitä, että esitysluonnosta parannettiin huomattavasti tämän lausuntokierroksen jälkeen. 

Muitakin konkreettisia toimia tietenkin tarvitaan, kun me puutumme verovälttelyyn ja aggressiiviseen verosuunnitteluun, mutta tämä itsessään on hyvä ja tärkeä esitys. Kiitos hallitukselle siitä. 

Arvoisa puhemies! Tämä uudistus on yksi hallitusneuvotteluissa esiin tuomistamme ehdotuksista verovälttelyn hillitsemiseksi ja yksi tämän hallituksen tärkeimmistä verovälttelyä ja harmaata taloutta torjuvista lakiesityksistä. Uudistus laajentaa ja vahvistaa Suomen veropohjaa ja ehkäisee järjestelyitä, joissa Suomen verotusta pyritään välttämään rekisteröimällä yhtiö ulkomaille, vaikka yhtiön omistus, johto ja toiminta olisivatkin täällä Suomessa. 

Tähän asti ulkomaisia yhteisöjä ei ole voitu katsoa täällä yleisesti verovelvollisiksi. Tätä verolainsäädännön aukkoa on hyödynnetty esimerkiksi perustamalla passiivista sijoitustoimintaa harjoittavia holdingyhtiöitä muihin maihin verotuksen välttämiseksi. Käytännössä näissä yhtiöissä on yleensä kyse yhden tai muutaman suomalaisen sijoitusvarallisuuden hallinnointiin perustetuista yhtiöistä. On tärkeää, että hallituksen esityksessä selkeästi todetaan, että myös holdingyhtiöt lukeutuvat lain piiriin, mikäli niiden toiminnan kannalta olennaiset päätökset tehdään meillä Suomessa. 

Esityksen tavoitteena on myös parantaa Suomen lainsäädännön soveltuvuutta yhteisöjen kaksoisasujatilanteiden ratkaisemiseen sekä lisätä mahdollisuuksia ratkaista näitä tilanteita Suomen eduksi. Oikeudenmukainen verotus on isänmaallisuutta parhaimmillaan. 

Muutoksen myötä kotimainen sääntely vastaa tältä osin sääntelyä useissa muissa valtioissa. Verot on maksettava siellä, missä tuottokin tehdään, ja eniten verovuodoista tietysti kärsivät köyhimmät maat, mutta myös meillä veropohjaan on jopa tarkoituksella porattu reikiä rikkaimpien käytettäväksi ja koko muun yhteiskunnan tappioksi. 

Arvoisa puhemies! Korona on korostanut toimivan verojärjestelmän varaan rakennetun hyvinvointivaltion vahvuutta, ja pohjoismainen talous on kriisiytynyt Euroopan maista vähiten ja Suomi pärjännyt parhaiten Pohjoismaista. Talouskriisin ratkaisemiseksi on syytä vauhdittaa veropohjan tiivistämiseen tähtääviä toimia.  

Hallitusohjelmassa meillä on useita hyviä selvityksiä toteutettaviksi, ja toivon rahaministerin uskaltavan mennä hallitusohjelmaakin pidemmälle. Vasemmistoliitolle veropohjan tiivistäminen on keskeisimpiä asioita. Kun huijariliikemiehet kiertävät veroja, maksavat kaikki muut enemmän. Veronkiertäjä syö meidän jokaisen pöydässä. 

Keskeinen ongelma nykyisessä verojärjestelmässä on tietysti, että pääomat liikkuvat vapaasti rajojen yli ja yritykset toimivat kansainvälisesti mutta sääntely on silti pitkälti edelleen kansallista. Suomen tulee edistää sellaisia kansallisia ja kansainvälisiä ratkaisuja, jotka turvaavat ja vahvistavat Suomen veropohjaa globaalisti kestävällä tavalla, ja tietysti samalla myös muiden maiden veropohjaa. Pidemmän aikavälin tavoitteena konserneja tulisi voida verottaa yhtenä kokonaisuutena. Kun me teemme vasemmistolaista veropolitiikkaa, voidaan suomalaisten palkansaajien ja yritysten maksutaakkaa keventää ja tukea kestävää kasvua. [Puhemies koputtaa] Samalla kansalaiset kokevat verotuksen oikeudenmukaiseksi ja liike-elämästä tulee reilua ja kilpailtua.  

Arvoisa herra puhemies! Erittäin odotettu ja toivottu uudistus, kun korjataan verolainsäädännön aukko, jossa ovat erityisesti olleet toiminnassa pöytälaatikkoyhtiöt ja erilaista passiivista sijoitustoimintaa harjoittavat holdingyhtiöt. On ollut jo pitkän aikaa tiedossa, että niin EU-tasolla kuin kotimaassakin täällä Suomessa iso osa veropohjasta häviää aggressiivisen verosuunnittelun mutta myöskin epäterveen verokilpailun ja ennen kaikkea laittoman toiminnan kautta. Aina välillä tulee sellainen fiilis, että kun tässä salissa käydään keskustelua pakolaisuudesta tai maahanmuutosta, niin käytäisiinpä yhtä intohimoista keskustelua myöskin veropakolaisuudesta ja veromaahanmuutosta — tai veropakolaisuudesta kokonaisuutena ja niitten velvoitteiden ja yhteisen hyvän rakentamisen pakenemisesta — mutta ilmeisesti ne ovat vaikeimpia asioita keskustella, koska vastapuoli harvemmin näyttäytyy turuilla tai toreilla vaan on niin sanotusti näkymätön. 

Toki tietysti toivoo rohkeutta hallitukselta viedä eteenpäin myöskin jatkotoimia. Muutakin on tulossa, mutta ne syvemmälle menevät ratkaisut vielä varmasti odottavat itseään, ja paljon tässä tarvitsee tehdä myöskin EU-edunvalvonnan ja globaalin edunvalvonnan kautta. Yhteinen tiedonvaihto on sellainen asia, mitä Suomi voi edistää kaikilla tahoilla, ja toivottavasti meidän yhteinen joukkovoimamme pureutuu myöskin siihen kysymykseen, että kansainvälistä rikollisuutta saadaan kiinni vain yhteisin kansainvälisin toimin. 

Ehkä tässä on syytä mainita myöskin näistä tietovuotajista. Toivon kyllä sydämestäni, että Suomi tekee kaikkensa, että tietovuotajien osaa ja elämää suojellaan, koska monessa maassa on ollut hyvin ikäviä esimerkkejä siitä, että kun nämä niin sanotut whistleblowerit ovat antaneet tietoa, niin sitten myöskin heidän elämänpäivänsä on päätetty. Niin toimittajia kuin monia muitakin toimijoita ympäri maailman on kärsinyt tästä erittäin surullisesta kohtalosta tilanteessa, jossa he ovat yrittäneet tehdä kaikkensa suojellakseen yhteistä omaisuutta. — Kiitoksia. 

Arvoisa puhemies! Hyvä verojärjestelmähän tunnetaan siitä, että siinä on laaja veropohja, jolloinka sitten voidaan verotustasot pitää kohtuullisina, ja että kansalaiset kokevat sen oikeudenmukaisena. Muun muassa nämä elementit ovat tähän saakka taanneet sen, että meillä Suomessa veronmaksuhalukkuus on kaiken kaikkiaan varsin hyvä ja ihmiset kokevat, että verotusjärjestelmä on oikeudenmukainen. 

Arvoisa puhemies! On tärkeä huomioida, että kaikki toimijat eivät välttämättä jaa tätä jaloa ajatusta ja ehkä pyrkivät omalla toiminnallansa myös välttelemään veroja, jolloinka tietenkin sitten lainsäädännöllä pitää mahdollisimman hyvin pystyä tilkitsemään kaikki ne aukot, mitä verovälttelyssä saattaa olla mahdollista yrittää käyttää. Tässä esityksessä erityisen tärkeää on nyt estää ulkomaisia yrityksiä, joilla kuitenkin johto, omistustoiminta on täällä Suomessa mutta jotka ovat rekisteröineet toimintansa ulkomaille, tällä toiminnalla välttelemästä verojen maksua Suomeen. Uskon, että tämä omalta osaltansa tulee parantamaan tilannetta. Toki tässä verojen välttelyssä tarvitaan myöskin sitten sitä tietojenvaihtoa, kansainvälistä yhteistyötä. Tällaisia erilaisia omistusketjuja ja vastaavia on muutoin hyvin vaikea selvittää, ellei niissä pystytä myöskin sitten viranomaisten kautta tekemään yhteistyötä, ja tästä on esimerkiksi EU-tasolla tehty viime aikoina direktiivejä, joilla on pystytty tietojenvaihtoa parantamaan.  

Tässä yhteydessä on tietysti pohdiskelua käytävä siitäkin, onko mahdollista pyrkiä jollakin tavalla verolainsäädäntöjä saamaan sen verran yhtenäisiksi, tai esimerkiksi siitä, kun verotusta tehdään kirjanpitolainsäädännön pohjalta yrityksissä, onko mahdollista löytää sellaisia yhtenäisiä kohtelutapoja esimerkiksi vaikkapa tälle siirtohinnoittelulle, jolla pystyttäisiin välttämään, että yritykset eivät pysty käyttämään konsernin sisällä erilaisia sisäisiä laskutuksia tai muita vastaavia, joilla pystyvät välttelemään verotusta. Mutta nämä ovat useimmiten olleet siinä mielessä hankalia, että tullaan sitten nopeasti sinne kansalliseen kompetenssiin kuuluvaan asiaan ja erityisesti sitten, kun puhutaan verotustasoista, niin ollaan totaalisesti kansallisen kompetenssin puolella, mutta monta kertaa myöskin näitten säännösten saaminen samalle tasolle on osoittautunut hankalaksi.  

Esitys sinällänsä on varmaan kannatettava. Valiokunnissa varmaan kuullaan sitten asiantuntijoita, ja edustaja Kivirannan nostama mahdollinen huoli on varmasti sekin syytä vielä katsoa läpi. 

Arvoisa puhemies! On todella iloista, että tämä esitys meillä tänään täällä eduskunnassa on. Itse olen nimennyt tämän Lex Harakaksi johtuen siitä, että viime kaudella, vuonna 2018, edustaja Harakka teki tästä lakialoitteen, ja silloin teimme sen yhdessä, mukana olivat myös vasemmistoliiton Kari Uotila ja allekirjoittanut verojaoston puolelta. Mielestäni tämä kyllä voisi olla sitten Lex Harakka, joka nyt sitten lähtee tästä meiltä lähetekeskustelusta eteenpäin. 

Tietenkin myönteistä on, ja kiitos koko hallitukselle ja myös eduskunnalle siitä, että täällä halutaan kaiken kaikkiaan hyvässä hengessä nimenomaan näitä verokeitaita purkaa ja näitä aggressiivisenkin verosuunnittelun, puhumattakaan ihan sitten veronkierrosta, asioita suitsia pienemmälle ja välttää ja poistaa. 

Puhemies! Mielestäni tämä on välttämätöntä. Oikeudenmukaisuuden näkökulmasta on täysin selvää, että ei ole oikein, että tavanomainen, tavallinen palkansaaja tai eläkkeensaaja tai työtön kiltisti maksaa veronsa, yrittäjä, jolla ei ole mahdollisuuksia eikä halua tällaisia pelejä lähteä käymään, maksaa kiltisti veronsa, mutta toiset sitten käyttävät aika puhtaasti hyödykseen sitä, että perustellaan esimerkiksi tällaisia pöytälaatikkofirmoja ja sitä kautta vältellään verotusta. 

Erityisesti nyt, kun puhumme sitten toisaalta myös siitä tarpeesta, mikä meillä on koronankin myötä ja muutenkin pitää vahva julkisen talouden pohja kunnossa, niin kyllä ainakin minä suomalaisena ihmisenä paljon mieluummin katson, että tämäntyyppisiä asioita verotetaan, paikataan verotuksen aukkoja, porsaanreikiä, tiivistetään veropohjaa, kuin sitä, että joutuisimme sen sijaan sopeuttamaan taloutta esimerkiksi leikkaamalla etuuksia tai nostamalla pienituloisten veroja tai muuta. Tämä on oikeudenmukainen keino, tämä on viisas keino, ja on varmasti myös talouspoliittisessa mielessä äärimmäisen tarpeellista ottaa käyttöön näitä, koska tarvitsemme — sanotaan, että ollaan samassa veneessä, me tarvitsemme lisää soutajia. Kyllä jokaisen pitää kortensa kekoon kantaa. Ei se käy, että vain pienemmät ja heikommat kantavat niitä korsia kekoon, vaan kaikkien pitää osallistua. Suomi tarvitsee verotuloja, ja tällä sitten nimenomaan pystytään Suomeen saamaan niitä verotuloja, mitkä Suomeen kuuluvat. Tämä on aivan oikein: suomalaisille ne verotulot, mitkä Suomeen kuuluvat. 

Puhemies! On monia muitakin keinoja. Hallitus on jo esimerkiksi tämän harmaan talouden torjuntaohjelman hyväksynyt. Sitä kautta on monta mahdollisuutta, [Puhemies koputtaa] ja olemme tässä matkan varrella myös muista esityksistä, jotka ovat vastaavankaltaisia, keskustelleet. 

Arvoisa puhemies! Onko mahdollista käyttää puheenvuoro pöntöstä? 

Arvoisa puhemies! Halusin tulla tähän pönttöön sen vuoksi, että nostan oikeaan arvoonsa tämän lakiesityksen, jonka hallitus on nyt tässä yhteydessä tehnyt. Ja kuten edustaja Viitanen tässä totesi, se pohjautuu lakialoitteeseen, jonka nykyinen ministeri Timo Harakka on aikoinaan, vuonna 2018, yhdessä kollegojensa kanssa tehnyt. Kyllä minäkin mielelläni kutsun tätä Lex Harakaksi, jos se tässä yhteydessä sopii. 

Kysymys on aidosti siis veropohjan tiivistämisestä, osittain myöskin veropohjamme laajentamisesta. Kun meillä on verotus keskittynyt voimakkaasti työn tekemiseen, niin tässä kohdassa nyt aidosti ruvetaan verottamaan sitä, mitä pitääkin verottaa, eli sitä pääomanmuodostusta, mitä yrityksessä tapahtuu. Liian usein yritykset voivat valita sen maan, missä niitä verotetaan, perustamalla tämmöisen pöytälaatikkofirman — edustaja Viitanen käytti tätä nimitystä, mutta yleensähän on kysymys holdingyhtiöistä, joita perustetaan alhaisen verotuksen maihin, tyypillisesti veroparatiiseihin. Tässä halutaan nyt tulkita niin, että jos yritystä tosiasiallisesti johdetaan Suomesta ja toimitaan Suomessa, niin sitä myöskin verotetaan Suomessa sekä siitä tuloksestaan että myöskin niistä osingoistaan ja myöskin pääomatuloista, joita se yritys tuottaa, eli niistä aidosti verotetaan suomalaisen verotuskäytännön mukaan. Ja tämäntapainen kikkailu, verosuunnittelu — niin kuin sitä kutsutaan, että sijoitetaan johonkin niin sanottuun veroparatiisiin ja tämä ikään kuin toimii tämmöisen sijoitusyhtiön, holdingyhtiön, kautta — pystytään nyt tilkitsemään. 

Tämä on tärkeä asia sen vuoksi, arvoisa puhemies, että veroparatiisit ovat kansainvälisessä järjestelmässä eräs hyvinvointiyhteiskuntien suurimmista mätäpaiseista. Meillä OECD:n arvioiden mukaan 100 miljardia euroa menetetään vuosittain näiden veroparatiisikäytäntöjen kautta. Meillä on noin 70—80 veroparatiisia, on myöskin Euroopan unionin alueella toimivia, ja tämä on selkeästi iso, iso vuoto. 10 prosenttia maailman bruttokansantuotteesta ovat ne rahoitussijoitusten määrät, jotka on sijoitettu veroparatiiseihin. IMF:n arvioiden mukaan itse asiassa puolet pankkien pääomista on sijoitettu veroparatiiseihin. Tämä, mikä nyt tällä lainsäädännöllä pyritään tilkitsemään, on siis vain hyvin pieni ripe, pieni osanen, sitä kokonaisuutta, joka meillä on edessämme, koska tämä koskee koko kansainvälistä järjestelmää, koskee tietysti erityisesti meitä, hyvinvointiyhteiskuntia, joissa veroasteet ovat korkeita, ja toivotaan, että siihen veronmaksuun osallistuvat, aivan niin kuin edustaja Viitanen totesi, muutkin kuin ne, jotka työskentelevät näissä maissa, työntekijät, ja yritykset, jotka aidosti on rekisteröity tuohon maahan. Myöskin tämäntapainen kikkailu saadaan tässä kuriin. Ei muuta kuin menestystä tälle Lex Harakalle!  

Arvoisa puhemies! On todella hyvä asia, että teemme aina kaikkemme estääksemme veroparatiiseja. 

Sosiaalidemokraattisen puolueen edustaja toi esille veropohjan tiivistyksen, ja tästä innoittuneena muistuttaisin, että perussuomalaiset on useampana vuotena vaihtoehtobudjetissa esittänyt veropohjan laajennusta koskemaan tämmöisiä niin sanottuja kotimaisia veroparatiiseja, jos halutaan näin tuttavallisesti kutsua, eli suursäätiöiden ja -yhdistysten pääomatulot verolle. Tässä on kysymys nimenomaan suurista säätiöistä ja yhdistyksistä, jotka saavat pääomatuloja, kuten osinkoja, vuokratuloja ja myyntivoittoja, verotta. Nykyinen järjestelmä on luonut suursäätiöille eräänlaisen veroparatiisin, jonka puitteissa varakkaat voivat paeta verotusta lähes kokonaan ja käyttävät suursäätiöiden kautta merkittävää valtaa. 

Tässä olisi teille veropohjan tiivistykseen erittäin hyvä ehdotus. Tämä koskisi nimenomaan suursäätiöitä, ei pieniä yhdistyksiä. Kun puhutte tästä veropohjan tiivistämisestä ja sitten siitä, kuten edustaja Viitanen totesi, että kaikki maksaisivat eivätkä vain pienituloiset ja tämmöiset pienet ihmiset, niin tässä olisi yksi erittäin hyvä vaihtoehto, ja pyydän, että tähän tutustutte. Olemme tätä useampana vuonna ehdottaneet, mutta ei ole näkynyt. — Kiitos. 

Arvoisa puhemies! En malta olla ottamatta esille samaa asiaa kuin edustaja Meri tuossa äsken, elikkä yleishyödyllisten yhdistysten, yhteisöjen saamat verohyödyt, elikkä kotimaiset veroparatiisit. Kuten tiedämme, ammattiyhdistysliikkeen saamat osingot ovat edelleen verovapaita, ja kysymys kuuluu: milloin ne tulevat tavanomaisen pääomaverotuksen piiriin [Jussi Saramon välihuuto] eli 30 tai 34 prosentin verotuksen piiriin? Kysymys kuuluu ”milloin” eikä ”aiotteko tehdä”. 

Arvoisa puhemies! Minusta edustaja Meri teki mielenkiintoisen ehdotuksen siitä, että myöskin suursäätiöt vapautettaisiin näistä verohelpotuksista, mitä heillä on, ja asetettaisiin verotuksen piiriin. Onko tässä nyt ero meillä sosiaalidemokraateilla ja teillä perussuomalaisilla? Kun te ette ole hallituksessa, teette tämmöisen ehdotuksen. Te olitte muistaakseni viime vaalikaudella hallitusvastuussa, jos muistan oikein, ja silloin te ette tehneet tätä esitystä. Meillä sosiaalidemokraateilla on se ero, että meidän sosiaalidemokraattiset edustajamme Viitanen ja Harakka ovat tehneet esitykset näiden holdingyhtiöiden kuriin saattamisesta, ja kun meillä on hallitusvastuu, niin silloin me myöskin panemme tämän täytäntöön. Onko tässä nyt se ero, miksi te ette tehneet aikoinanne tuota, mitä te juuri parhaillanne ehdotatte? 

Arvoisa puhemies! Minusta kyllä moni ehdotus, kaikki ehdotukset, joissa veropohjaa tiivistetään, ovat sen arvoisia, että ne tulee käydä läpi. Muistutan tässä yhteydessä, että meillähän on muutakin, meillä on ministeri Vanhasen keväällä asettama työryhmä, tai selvitystyö ainakin, joka nyt selvittää muun muassa sosiaalidemokraateillekin tärkeää ja meidän esittämäämme uudistusta siitä, että esimerkiksi nämä ulkomaiset suursijoittajat saataisiin täällä kotimaassa lähdeveron piiriin. Sillä voisi saada huomattavia verotuloja nimenomaan tänne meille, ja tämähän koskisi — koska se ei voisi koskea vain ulkomaalaisia, jotka suurin osa kuitenkin tätä toimintaa harrastavat — myös täällä kotimaassa näitä vastaavia toimijoita. Olemme kyllä myös täällä puuttumassa tämänkaltaisiin asioihin, että kyllä toivon kovasti, että tälle kannatusta sitten tulee täältä perussuomalaisiltakin, kun toivottavasti tämä myös etenee ensi keväänä valmistuvan selvityksen jälkeen jatkotoimiin. Sitä kovasti toivon. 

Täällä on hallitus selvittänyt hallitusohjelmakirjausten mukaisesti tätä mahdollista arvonnousuveroa, joka siis kitkisi sitä pois, että väliaikaisesti siirretään kirjoja ulkomaille ja vältellään — siellä nostetaan verot, ja sitten takaisin — eli nimenomaan se vero, joka suomalaisille kuuluu siitä tulosta, voitosta, mikä on täällä syntynyt, verotettaisiin Suomessa. Kun kannatin tätä ajatusta, kun selvitys valmistui, niin sielläpä alkoi keskustelu, että kyllä on kauheata, kun koko ajan vaan kansaa verotetaan, niin nimenomaan se kysymys on suomalaisten verotuloista, niistä, mitä Suomessa syntyy, Suomessa maksetaan, ja niillä suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa rahoitetaan. 

Ja minä toivon todella nyt, koska minä arvostan sitä, että tulee myös muilta ryhmiltä esityksiä erilaisen verovälttelyn kitkemiseksi ja veropohjan laajentamiseksi, että sitten, kun näitä esityksiä tehdään, myös saisimme tukea ja kannatusta myös esimerkiksi perussuomalaisilta näihin, koska kuitenkin on tärkeää, että mahdollisimman laajalla parlamentaarisella rintamalla voisimme näihin asioihin sitoutua. Mutta muutakin, puhemies, on vireillä, ja ilman muuta mielellämme näihin olemme tarttumassa. 

Arvoisa puhemies! Me käsittelemme tässä ehdotusta siitä, kuinka verovälttelyä laitetaan kuriin. Se on sen ansiota, että vasemmistopuolueet ovat nyt hallituksessa, ja se on hieno asia. Vasemmistopuolueet tekevät työtä verovälttelyn lopettamiseksi, olemme sitten hallituksessa tai oppositiossa, toisin kuin perussuomalaiset, jotka hallituksessa ollessaan eivät tätä työtä välittäneet tehdä. 

Sinänsä jännää, että nostetaan esille — juuri edustaja Viitanen tässä hyvin nosti tämän lähdeveron esiin — koska vasemmistopuolueet kyllä kannattavat tätä lähdeveroa, joka tulisi myös ammattiyhdistysliikkeelle, joka tässä mainittiin, mutta salin oikea laita, salin enemmistö ei ole tätä halunnut, koska siellä on aika valtavat määrät rahaa, tietysti erilaisissa säätiöissä, työnantajien elinkeinoelämän järjestöissä, jotka tietysti sitten ovat myös vaalirahoittajana toimineet ja joilla on tässä oma etu ajettavana. Tietysti, kuten tässä mainittiin, se kohdistuisi myös ulkomaisiin sijoittajiin, joka olisi hyvä asia. 

Itse asiassa, kun nyt ajatellaan tätä käsittelyssä olevaa ehdotusta, niin oikeastaan hyvä, että tämä keskustelu ei loppunut vaan jatkui, koska itse asiassa perussuomalaisten ryhmässä on jopa kansanedustaja, joka on kehunut, että näin voi tehdä, että jättää verot Suomeen maksamatta ja siirtää toimintaa näin ulkomaille. [Mauri Peltokangas: Posketon väite!] Kannattaisi katsoa nyt, mikä on isänmaallista veropolitiikkaa ja mikä vie meidän yhteistä hyvinvointiamme pois maasta. 

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin haluan vastata edustaja Kiljuselle tästä tee niin kuin saarnaat ‑periaatteesta. Otetaan nyt tämä teidän vappusatanen: en nyt kehtaisi täällä kovin kehua sillä, että mitä lupaan, sitä teen. Ja ette vastannut kuitenkaan siihen, että jos eletään tätä hetkeä ja on idea — edustaja Viitanen otti puheeksi veropohjan tiivistyksen, sen, että kaikki mukaan — meillä on idea ja tarjoan sitä, niin vastauksena on, mitä tapahtui vuonna nakki ja keppi. [Pia Viitasen välihuuto] Mennäänkö nyt eteenpäin, miten te aina itse puhutte? Kysyin sitä, olisiko tässä hyvä ehdotus. Ette siihen vastannut, esittelitte kaikkia muita ehdotuksia, mitkä eivät ollenkaan tähän esitykseen liittyneet.  

Ihmettelen kyllä sitä, että täällä otetaan esille jonkun jotakin jossakin sanomaa. En osaa vastata muiden ihmisten puolesta. Ehkä sitten voimme jatkaa tätä kahviossa. En edes tiedä, kenestä tässä puhutaan.  

Mutta jos nyt puhutaan verotuksesta, niin kyllä sosiaalidemokraatit ovat aina rakastaneet veroja siinä mielessä, että jos muistelemme viime kaudelta keskustelua perintöverotuksesta, niin nykyinen ministeri Harakkahan, oliko hän valtiovarainvaliokuntavastaava sosiaalidemokraateissa, oli sitä mieltä, että esimerkiksi perintövero on markkinatalouden paras vero, vaikka esimerkiksi Veronmaksajain Keskusliiton mukaan se kohdistuu eniten keskituloisiin. 

Tämä nyt vähän laajenee, mutta uskalsin avata tätä keskustelua siksi, koska täällä puhuttiin siitä, että kaikki pitää saada mukaan, ja muistin tämän perussuomalaisten ehdotuksen, jolla nämä suursäätiöt ja suuryhdistykset saadaan mukaan. Olisin toivonut tähän konkreettiseen esitykseen vastausta, en sitä, että muistelette vanhoja tai esitätte muita esityksiä, vaan nimenomaan tätä. — Kiitos.