Arvoisa puhemies! Kuten ministeri tässä esittelyssä totesi, tässä lakiesityksessä perustettavaksi esitetyn Työkanava-yhtiön tarkoitus on toimia osatyökykyisten työllistäjänä ja väylänä työmarkkinoille. Perustamisen mallina on käytetty soveltuvin osin Ruotsissa jo pitkään toiminutta Samhall-yhtiötä.
Tuleva yhtiö rekrytoisi henkilöstöä, kun se tarvitsee työvoimaa, aivan kuten muutkin yritykset. Tällöin TE-toimiston työnantaja- ja yrityspalveluissa etsitään yhtiölle tarjolle työntekijöitä, jotka vastaavat tehtävän osaamistarpeeseen. Tässä tapauksessa erityistä olisi se, että TE-toimisto antaa tarjolle vain vaikeimmassa asemassa olevia osatyökykyisiä. Näin saadaan työllistyville henkilöille tuoretta työkokemusta ja työelämäkokemusta ja kohennetaan heidän työmarkkinavalmiuksiaan. Ilman yhtiön tarjoamaa mahdollisuutta näillä Työkanavan asiakkaiksi tarkoitetuilla henkilöillä ei juuri ole mahdollisuuksia työllistyä suoraan avoimille työmarkkinoille.
TE-toimistossa kirjattaisiin osatyökykyisen henkilön työllistymissuunnitelmaan henkilön halukkuus työllistyä Työkanava Oy:n palvelukseen. Suunnitelmassa todettaisiin myös henkilön täyttävän Työkanavan palvelukseen ehdolle asettamisen kriteerit.
Hallituksen esityksessä on arvioitu, että Työkanavan kautta saisi työpaikan vuosittain 1 000 kaikkein vaikeimmin työllistettävää osatyökykyistä. Kun henkilö löytää työpaikan avoimilta työmarkkinoilta, hän lähtee Työkanavasta, ja hänen tilalleen otetaan uusi henkilö.
Yhtiön toiminnan avulla pyritään toimeenpanemaan myös YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevaa yleissopimusta, jonka Suomi on ratifioinut jo vuonna 2016. Sopimuksen mukaan sopimusvaltioiden tulee edistää vammaisten henkilöiden taitojen ja kykyjen sekä heidän työpaikoillansa ja työmarkkinoilla antamansa panoksen tunnustamista.
Arvoisa puhemies! Lakiesityksessä on paljon hyvää, ja uskon monen henkilön pääsevän tätä kautta työllistymään avoimille työmarkkinoille. Haluan kuitenkin tässä yhteydessä puuttua pariin periaatteelliseen asiaan:
Ensimmäinen on osatyökykyinen-käsite. Nykyisin puhutaan paljon osatyökykyisistä, mutta kun keskustelua kuuntelee tarkemmin, tulee selvästi esille, ettei meillä ole yhteistä ymmärrystä siitä, mitä tällä käsitteellä oikeastaan tarkoitetaan. Koska emme tiedä, mistä ja kenestä me puhumme, emme voi myöskään löytää kohdennettuja ja vaikuttavia toimenpiteitä ihmisten auttamiseen omalla työllistymisen polulla. Liian usein edelleenkin törmään asenteeseen, jossa esimerkiksi vammaisuus mielletään osatyökykyisyydeksi. No eihän se nyt näin ole. Tämä ongelma on osittain huomioitu tässä lakiesityksessä, kun siinä sanotaan, että tämä lakiesitys painottuu vaikeimmin työllistettäviin osatyökykyisiin.
Puhemies! Osatyökykyisenä voidaan pitää henkilöä, jolla on käytössään vain osa työkyvystään. Toisaalta henkilö, joka on yhteen työhön nähden osatyökykyinen, saattaa suoriutua toisesta tehtävästä täysipainoisesti. Eikö meistä jokainen ole osatyökykyinen, jos olemme itsellemme sopimattomassa työssä?
Osatyökykyisyys on yksilöllistä ja sidoksissa osatyökykyisyyden syyhyn, tehtävään sekä työhön ja sen vaatimuksiin. Osatyökykyisyyden taustalla voi olla monenlaisia tekijöitä. Osatyökykyiset voivat olla pitkäaikaissairaita, vammaisia tai elämänkriisin kokeneita, tai työ- ja toimintakyky on voinut alentua sosiaalisten syiden takia. Työkyky vaihtelee, ja osatyökykyisyys voi olla myös tilapäistä. Vammaisten kohdalla kohtuullisten mukautusten eli esimerkiksi erilaisten työntekoon liittyvien järjestelyjen avulla voidaan auttaa osatyökykyinen täysin työkykyiseksi.
Invalidiliiton entinen toimitusjohtaja Petri Pohjonen kritisoi usein käsitettä ”osatyökykyinen”, sillä kukaan meistä ei ole osa jotakin. Olemme kaikki kokonaisia. Meidän tulisi mieluummin puhua siitä, että kaikille tulee löytää sopivaa työtä. Tässä prosessissa ihminen saattaa tarvita ammattilaisten tukea ja apua. Suomi tarvitsee kaikkien työpanoksen, ja kaikki työ on arvokasta. Tässä lakiesityksessä on mielestäni pohjimmiltaan kysymys juuri tästä.
Toinen asia, johon haluan tässä yhteydessä kiinnittää huomiota, on vammaisvaikutusten arviointi. Tarkastusvaliokunnassa on valmistumassa omana asianamme tehty selvitystyö, jonka aiheena on lainsäädännön vaikutusten arviointien laatu. Jos haluamme YK:n vammaissopimuksen toteutuvan Suomessa, tarvitaan lainsäädäntötyössä ja yleensäkin päätösten valmistelussa enemmän vammaisvaikutusten arviointia.
Tässä lakiesityksessä vammaisvaikutusten arvioinnin olisin toivonut olevan vieläkin vahvemmin esillä, ja toivon, että valiokunnassa paneudutaan asiaan huolellisesti ja kuullaan eri vammaisjärjestöjä. Toki lausuntoja esityksestä on tullut järjestöiltä, ja niitä on huomioitukin lakiesityksen viimeistelyssä. Toivon kuitenkin ihan yleisemminkin ja periaatteellisemmin, että vammaisvaikutusten arviointi ymmärrettäisiin nykyistä paremmin ja laajemmin välineeksi vammaisten oikeuksien toteutumisen varmistamisessa. Tämä koskee siis kaikkea lainsäädäntötyötä.
Lausuntokierroksella vammaisjärjestöiltä tulleita huolia olivat muun muassa seuraavat: Huoli siitä, että vammaiset ja osatyökykyiset rinnastetaan liian suoraviivaisesti. Lausunnoissa kysyttiin, riittääkö valvonta, ettei väärinkäytöksiä synny, ja onko TE-toimistoissa ja muissa viranomaistahoissa tarpeeksi tietoa eri vammaisryhmistä ja niiden kanssa toimimisesta. Vammaisjärjestöt esittivät huolensa myös siitä, erotetaanko eri vammaisryhmät ja osatyökykyisryhmät tarpeeksi, jotta kaikkia voidaan auttaa parhaalla mahdollisella tavalla tilanteen mukaan. Toisaalta kysyttiin, toteutuuko YK:n yleissopimuksessa nostettu positiivinen erityiskohtelu laissa ja sen sovelluksissa. Lausunnoissa korostettiin myös sitä, että työskentelystä Työkanavassa ei saa tulla liian leimaavaa osatyökykyisille. Viimeksi haluan mainita palautteessa tulleen viestin siitä, että tämän lakiesityksen lisäksi tulee viedä eteenpäin muitakin tärkeitä vammaisten ja osatyökykyisten asemaa työmarkkinoilla parantavia lainsäädäntöhankkeita.
Toivottavasti nämä palautteet on huomioitu lakiesityksessä. Itse en ole ennättänyt niin tarkkaan tätä lakiesitystä lukea ja varmistaa näitä asioita, ja toiveeni onkin, että nämä asiat tulisivat esille valiokunnan kuulemisissa. Ja nyt kun meillä on ministeri paikalla, niin hän varmaan myöskin mielellään kommentoi näitä teemoja.
Ja ihan loppuun, arvoisa puhemies: lisäksi on tärkeää, että lain toimeenpanoon liitetään tutkimuksellinen osio, jotta saadaan tutkimusnäyttöön perustuvaa tietoa toiminnan vaikuttavuudesta ja myös välineitä mallin edelleenkehittämiseen. — Kiitos.
Toinen varapuhemies Juho Eerola
:Kiitoksia. — Edustaja Essayah.