Senast publicerat 10-12-2025 19:45

Punkt i protokollet PR 124/2025 rd Plenum Tisdag 9.12.2025 kl. 14.15—2.07

7. Regeringens proposition till riksdagen med förslag till lag om upphävande av vissa bestämmelser i lagen om punktskatt på elström och vissa bränslen

Regeringens propositionRP 156/2025 rd
Utskottets betänkandeFiUB 28/2025 rd
Första behandlingen
Talman Jussi Halla-aho
:

Ärende 7 på dagordningen presenteras för första behandling. Till grund för behandlingen ligger finansutskottets betänkande FiUB 28/2025 rd. Nu ska riksdagen besluta om innehållet i lagförslaget. 

Ledamot Valkonen borta. — Ledamot Keskisarja, varsågod. 

Debatt
23.45 
Teemu Keskisarja ps :

Arvoisa puhemies! En ole somessa, enkä paljon käytä internetiä. Paremmat digi-ihmiset vasemmalla ja oikealla, korjatkaa, jos erehdyn: Netin tietoliikenne on paljolti pornografiaa. Tiede ja taide eivät tuki kaapeleita. Tuutin täydeltä leviävät kiinalaisvakoilun tiktak, Skibidi ja aivomätä. Mokomaa epäkulttuuria on, sanokaamme, 67 prosenttia. 

Nimenomaan pornovideoiden pyöritys vaatii valtavat konesalit. Niitä syntyy Suomi-neidon hameen alle. Datakeskukset sikiävät halvasta sähköstä, viileästä ilmasta, puhtaasta vedestä ja höyhenenkeveästä verotuksesta, käytännössä yritystuesta. Vietin varhaisnuoruuteni pitäjässä nimeltä Pornainen. Tuleeko Suomesta iso Pornainen? Lukeeko datakeskustemme teratavuissa Made in Pornainen? 

Arvoisa puhemies! Kunnioitan sääntöjä kansanedustajan arvokkaasta käyttäytymisestä ja siivosta puhetavasta. Tämä aihe vaan on arvoton ja siivoton. Pahoittelen, että minun täytyy keskiyön hetkellä sanoa totuus — kirjaimellisesti alaston totuus. En tarkoita sukupuolista siveettömyyttä vaan sielujen itsesaastutusta. Tietoyhteiskunta on pornoyhteiskunta. Datakeskusten inha industrialismi kietoutuu onanismiin. Ennen vanhaan tekstiiliteollisuuden tuote oli esimerkiksi tumppu. Nyt datakeskusten tuote on tumputtaminen. [Naurua oikealta] Jos Suomen talous ei muka nouse ilman verovapaata tumputustehtailua, niin jääköön nousematta. Luojan kiitos, hallitus nyt panee verolle synnin ja perustaa päätöksensä valtiovarainministeriön vanhurskaaseen harkintaan. 

Puhemies Jussi Halla-aho
:

Kiitoksia. — Edustaja Lohi on poissa. —Edustaja Hänninen, olkaa hyvä. 

23.48 
Juha Hänninen kok :

Arvoisa herra puhemies! Tänään käsittelemme hallituksen esitystä, joka koskee konesalien sähköveroluokan muuttamista. Kyseessä ei ole pelkkä verotekninen uudistus, vaan tämä esitys on osa laajempaa talouspolitiikan kokonaisuutta. Se on osa historiallisen yrittäjämyönteistä kokonaisuutta, jonka selkeä suunta on vahvistaa Suomen talouden kasvua ja kilpailukykyä pitkällä aikavälillä. Tämän hallituksen linja on selvä: välttämättömän verotuksen on oltava vastuullista, kannustavaa ja kestävää. Juuri siksi myös tukijärjestelmien on vastattava ajan vaatimuksia sekä kannustettava sellaisiin investointeihin, jotka ovat suomalaisille hyväksi. 

Arvoisa puhemies! Tämä esitys käsittelee konesalien sähköveroluokan muuttamista. Konesalit ovat tärkeä osa modernia taloutta ja digitalisaation infrastruktuuria, mutta niiden toimintaedellytykset eivät perustu pelkästään sähköveroon. Suomi on houkutteleva investointikohde, koska täällä on saatavilla puhdasta sähköä, energiaa, täällä on vakaa yhteiskunta, osaavaa työvoimaa sekä hyvät tiet ja tietoverkot. Nyt tehtävä veroluokan muutos kannustaa kehittämään toimintaa entistä energiatehokkaammaksi ja kestävämmäksi. Se kannustaa meitä kohti sellaisia investointeja, jotka suojelevat tämän maan myös lapsillemme ja lastenlapsillemme. Tämä on tulevaisuuteen katsovaa politiikkaa, jossa kannusteet suunnataan oikein innovaatioihin, uuteen teknologiaan ja vastuulliseen kasvuun. 

Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä ehdotetaan, että konesaleista maksettava sähkövero siirrettäisiin alemmasta toisesta sähköveroluokasta yleiseen ensimmäiseen sähköveroluokkaan. Vaikka muutoksen myötä valtio saa enemmän, on tärkeää myös turvata tulevien investointien edellytykset. Siksi esimerkiksi datakeskusten investointiympäristö turvataan muilla toimenpiteillä. 

Haluamme varmistaa, että Suomi säilyy kilpailukykyisenä ja että energiaintensiivinen digitaalinen teollisuus jatkaa kasvuaan täällä, ei muualla. Tämä on meille tärkeää erityisesti Pohjois-Suomessa, jonne on suunnitteilla suuria datakeskushankkeita ja jossa on Oulun yliopiston korkea osaamisen taso lähellä. Tämä on vastuullista talouspolitiikkaa, josta syntyy kokonaisuus. Verotuksen kautta vahvistamme julkista taloutta ja samalla luomme pohjaa uusille investoinneille ja työpaikoille. 

Arvoisa puhemies! Tahdon kiittää valiokuntaa esityksen huolellisesta käsittelystä: kiitos! Meidän on muistettava, että Suomeen syntyy kasvua vain työllä, investoinneilla ja yrittämisellä. Tämä hallitus tekee päätöksiä, jotka luovat edellytykset sille kasvulle. Kun verotus on reilua ja kannusteet ohjaavat innovaatioihin, syntyy hyvinvointia, joka kantaa tulevaisuuteen. Juuri nyt rakennamme kestävämpää huomista. — Kiitos, arvoisa puhemies. 

Puhemies Jussi Halla-aho
:

Kiitoksia. — Edustaja Sarkkinen, olkaa hyvä. 

23.53 
Hanna Sarkkinen vas :

Arvoisa puhemies! Datakeskukset ovat nähdäkseni tervetulleita investointeja Suomeen, mikäli ne hyödyttävät yhteiskuntaa maksettujen verojen ja hyödynnettyjen hukkalämpöjen kautta. Erityisen tervetulleita ovat investoinnit, joiden ympärille kehittyy laajempaa ja korkeamman arvonlisään työllistävää toimintaa. Kuitenkaan kaikki Suomeen suunnitellut datakeskukset tuskin voivat toteutua, tai mikäli ne toteutuisivat, voisi sillä olla merkittävä sähköjärjestelmää kuormittava vaikutus. 

Datakeskukset ovat eri asia kuin datatalous, eivätkä datakeskukset synnytä rakennusvaiheen jälkeen juurikaan työtä Suomeen. Datakeskusten kasvava sähkönkäyttö lisää sähkön kysyntää, luo tarvetta sähköverkkoinvestoinneille ja sähköntuotannon fossiilittoman jouston lisäämiselle. Tämä kaikki luo kuluja ja voi nostaa sähkön hintaa. Datakeskusten lisääntyminen luo tarvetta uudelle energiantuotannolle, ja kaikkeen energiantuotantoon, myös fossiilittomaan, liittyy aina joitain haittoja. Näin ollen on perusteltua, että datakeskukset hyödyttävät yhteiskuntaa verojen kautta ja maksavat nykyistä enemmän veroja. 

Nykyiselle konesalien verotuelle ei ole perusteita, ja tuemme hallituksen esitystä verotuen poistosta. Kasvava kiinnostus konesali-investointeihin Suomeen selittyy suurimmaksi osaksi Suomessa tarjolla olevasta edullisesta ja puhtaasta sähköstä, vakaasta sähköverkosta, puhtaasta vedestä ja viileästä ilmastosta. Hukkalämmön hyödyntämismahdollisuudet kaukolämmön tuotannossa tai muussa toiminnassa tarjoavat konesaleille liiketoimintamahdollisuuksia konesalitoiminnan lisäksi. Veronkorotuksen jälkeenkin Suomen sähkön hinta on toimijoille kilpailukykyinen ottaen huomioon muut Suomen vetovoimatekijät. On arvioitu, että konesalien tarve on kasvamassa globaalisti merkittävästi, ja Pohjoismaiden kilpailukyky konesalien sijaintimaina on niin hyvä, että ennen pitkää konesali-investointien määrää Pohjoismaihin tulevat rajoittamaan niiden vaikutukset sähköverkkoihin. 

Emme näe tarpeelliseksi hallituksen esittämää verotuen poistoa kompensoivaa konesalien uutta tukimallia, johon valiokunnan mietinnössä viitataan. Konesalien tulevaan sähkönkulutuksen määrään liittyy jonkin verran epävarmuuksia. Mikäli kuitenkin verotuki pysyisi voimassa, voisi se tarkoittaa jopa noin 380 miljoonan euron lisäystä vuotuisessa sähköverotuessa konesaleille. Vaikka Suomeen mahtuu datakeskuksia, on selvää, että jos kaikki suunnitellut hankkeet toteutuisivat, olisi sillä isoja energiajärjestelmäämme haastavia ja sähkön hintaa nostavia vaikutuksia ja verotuen määrä nousisi kestämättömän suureksi. 

Arvoisa puhemies! Datakeskusten heikko työllisyysvaikutus ja niiden yhteiskunnalle luomat kulut ja muut vaikutukset perustelevat sitä, että datakeskuksia verotetaan nykyistä enemmän. Näin voidaan varmistaa, että yhteiskunta saa toiminnoista hyötyä ja vastapainoa syntyneille kuluille ja vaikutuksille. Vaikka veroa korotetaan yhteiskunnan saaman hyödyn varmistamiseksi, on datakeskusten tarve globaalisti niin suuressa kasvussa ja Suomella niin paljon suotuisia ominaisuuksia, että on todennäköistä, että datakeskuksia Suomeen rakennetaan jatkossakin myös ilman kompensoivia tukimalleja. 

Tilanteessa, jossa valtiontalous on raskaasti alijäämäinen, täytyy kaikkia yritystukia tarkastella kriittisesti. Siksi puollamme sähköverotuen poistoa, emmekä kannata uusille datakeskuksille suunnatun yritystuen luomista. Lisäksi esitämme, että datakeskusten verotuki poistettaisiin jo 1.1.2026 alkaen. Tällä olisi vuoden 26 osalta 23 miljoonan euron verotuloja lisäävä vaikutus. 

Edellä olevalla perusteella ehdotan, että eduskunta hyväksyy vastalauseen 3 mukaisen pykälämuutoksen. 

Puhemies Jussi Halla-aho
:

Kiitoksia. — Edustaja Yrttiaho, olkaa hyvä. 

23.57 
Johannes Yrttiaho vas :

Puhemies! Hallitus on nyt esittänyt — viime keväästä asti jatkuneen jahkailun ja hidastelun jälkeen — että datakeskusten sähköverotuki poistetaan. Se poistuu kuitenkin vasta heinäkuussa 26, eli ensi vuonna datakeskusjätit saavat nauttia vielä 23 miljoonan veroedusta. Heinäkuun jälkeenkin hallitus on luvannut tukea näitä Googlen ja Microsoftin kaltaisia jättiläisiä kymmenien miljoonien uudella yritystuella. Tämä ei ole hyväksyttävää. Edustaja Sarkkisen valtiovarainvaliokunnan mietintöön jättämässä vastalauseessa 3 esitetään, että vero poistetaan jo 1.1. alkaen eikä uusia yritystukia datakeskuksille valmistella. Tein vastaavan lakialoitteen aiemmin syksyllä, kun tästä hallituksen esityksestä ei vielä ollut tietoa. 

Puhemies! Eräs väite, joka datakeskusten puolesta usein esitetään, kuuluu, että datakeskukset työllistävät merkittävästi ja siksi niitä tulisi yhteiskunnan varoista myös tukea. Tosiasiassa konesalitoiminta on sähköintensiivistä ja pääomavaltaista. Työpanoksen osuus on pieni. Siten konesalitoiminnan vaikutukset sijaintimaan työllisyyteen ja niiden koko käyttöajaltaan tuottama nettoarvonlisäys sijaintimaahan ovat pieniä suhteessa investointien arvoon. 

Konesali-investoinnit voivat syrjäyttää muun sähköintensiivisen ja mahdollisesti korkeamman nettoarvonlisän yritystoiminnan kannattavuutta ja sijoittumista Suomeen, jos konesali-investoinnit edellyttävät esimerkiksi sähkön tuotannon ja siirron kapasiteetin lisärakentamista ja siirtomaksujen nousua tai johtavat muuten sähkön keskihinnan nousuun Suomessa. Tämä riski on todellinen. Datakeskukset kuluttavat valtavasti sähköä. Viime vuonna 15 konesalin sähkönkulutus oli yhteensä noin 1,3 terawattituntia, mikä vastaa noin 1,6:ta prosenttia koko Suomen sähkönkulutuksesta. Elinkeinoelämän keskusliiton vihreän siirtymän investointien dataikkunan mukaan esiselvitys-, suunnittelu- tai rakentamisvaiheessa olisi yhteensä 62 konesalihanketta. Jos suunnitellut datakeskushankkeet toteutuvat, tarkoittaa se sähkönkulutuksena 17,5:tä terawattituntia eli noin viidenneksen lisäystä nykyiseen sähkön kokonaiskulutukseen Suomessa. 

Selvityshenkilö Veli-Matti Mattila toteaa raportissa, että datakeskustoiminnasta aiheutuva jouston tarve sähköjärjestelmässä joudutaan takaamaan valtion tukemalla varavoimalla. Selvää on, että tavallisen suomalaisen kotitalouskuluttajan sähkön kustannukset kasvavat datakeskustoiminnan laajentuessa. Suorimmin se näkyy sähkölaskussa, mutta myös lisäinvestoinnit sähköntuotantoon ja sähkönsiirtoon maksavat lopulta kuluttaja ja veronmaksaja. Kun yritystukia datakeskuksille jaetaan jatkossakin, maksaa suomalainen veronmaksaja tietenkin nekin. 

Datakeskusten investointikustannuksista merkittävä osa ei lisää kotimaista kysyntää, sillä esimerkiksi konesalilaitteistot, jotka muodostavat suurimman osan investoinnin arvosta, tulevat suurelta osin ulkomailta. Siltä osin kuin investoinnit lisäävät kotimaista kysyntää erityisesti rakentamisen toimialalla, niiden lyhyen aikavälin vaikutukset riippuvat rakennusalan suhdannetilanteesta. Jos rakennusala toimii vajaakäytöllä, investoinneilla voi olla suhdannetilaa parantava vaikutus. Jos taas rakennusalan tuotantokapasiteetti on normaalissa käytössä, konesali-investointi voi syrjäyttää muita rakennusinvestointeja, jolloin vaikutukset suhdannetilanteeseen ovat vähäiset. 

Rakennusalalla huomioon on otettava myös ulkomaisten lähetettyjen työntekijöiden laajamittainen riisto halpatyövoimana. Se on tosiasia, eivätkä datakeskustyömaat ole ilmiölle mitenkään immuuneja, päinvastoin. Googlen datakeskuksen laajennustyömaalta Haminasta paljastui tänään tiistaina räikeä ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttökokonaisuus. Asiasta kertoi ainakin Helsingin Sanomat. Rakennusliiton tietojen mukaan työmaalla on toiminut sama virolainen yritysrypäs, joka on käyttänyt halpatyövoimaa muun muassa Turun telakalla. Valvonta ja julkisuus paljastavat näistä tapauksista vain jäävuoren huipun, se on hyvä aina muistaa. 

Mutta tällaista toimintaa siis hallitus on tukenut ja tukee heinäkuuhun saakka sähköverohuojennuksella ja sen jälkeen uudella, suuruudeltaan suunnilleen yhtä anteliaalla yritystuella. Me tietenkin vastustamme tällaista politiikkaa. Peruskysymys on se, katsooko hallitus todella tarpeelliseksi tukea jättiläismäisiä voittoja maailmanlaajuisesti takovia yhtiöitä, kuten Googlea ja Microsoftia, tällaisilla yhteiskunnan tuilla samalla, kun hallitus leikkaa massiivisesti kansalaisten palveluista ja sosiaaliturvasta. 

Puhemies! Datakeskukset tulee panna verolle heti 1.1. alkaen ja lopettaa eduskunnan päätöksellä hallituksen viime perjantaina käynnistämä valmistelu uudesta yritystuesta. 

Kannatan edustaja Sarkkisen tekemää vastalauseen 3 mukaista muutosehdotusta. — Kiitos. 

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko
:

Kiitoksia. — Edustaja Mikkonen, Krista. 

0.03 
Krista Mikkonen vihr :

Arvoisa puhemies! Todellakin tässä esityksessä siirretään konesaleissa käytettävän sähkön vero alemmasta sähköveroluokasta yleiseen sähköveroluokkaan, ja tämän on arvioitu tuovan lisää verotuloja vuositasolla 47 miljoonaa euroa. 

Vihreiden mielestä esitetty esitys on varsin perusteltu. Julkisen talouden tilanne on haastava, ja valtio velkaantuu nopeasti, ja siksi on hyvä vahvistaa julkisen talouden tulopohjaa tarkastelemalla kriittisesti erilaisia verojärjestelmän poikkeuksia. Tätä konesalien verotuen poistoa puoltaa erityisesti se, että valtiovarainministeriön ennusteessa verotuen on arvioitu nousevan noin 83 miljoonaan euroon vuonna 2030, ja arvioon liittyy myös merkittävää varovaisuutta, sillä mikäli kaikki tällä hetkellä esiselvitys-, suunnittelu- tai rakentamisvaiheessa olevat konesalihankkeet toteutuisivat, voisi verotuen määrä nousta jopa 350 miljoonaan euroon. 

Tietysti on tärkeätä, että me houkuttelemme tänne vihreän siirtymän investointeja, mutta tällainen alempi sähköveroluokka ei ole kuitenkaan ainoa keino houkutella datakeskusinvestointeja. Kuten esityksessä todetaan, Suomen keskeisiä kilpailukykytekijöitä ovat muun muassa edullinen ja puhdas sähkön tarjonta, vakaa sähköverkko, puhdas vesi ja viileä ilmasto, digitaalinen infra sekä hukkalämmön hyödyntämismahdollisuudet. Siinä vaiheessa, kun tämä esitys tuotiin eduskunnalle, osana tätä veromuutosta hallitus oli sopinut uuden tukimekanismin luomisesta datakeskusinvestoinneille, elikkä tämmöisen uuden yritystuen, jonka siinä vaiheessa kerrottiin olevan samansuuruinen kuin tämä alennus, eli 47 miljoonaa euroa, mutta myöhemmin olemme kuulleet, että siihen käytetään vain 30 miljoonaa ja siitä tehdään määräaikainen, ja hyvä näin. 

Lisäksi me pidämme tärkeänä, että tässä tulevassa tukimekanismissa on tiukat ympäristökriteerit, jotta investoinnit ovat aidosti vihreää siirtymää edistäviä ja ovat tämän ei merkittävää haittaa -periaatteen, do no significant harm -periaatteen, mukaisia. Korostamme myös sitä, että Suomessa tulee luoda puitteet ja varmistaa investointiympäristön houkuttelevuus luonnonvarojen korkeamman jalostusasteen käytölle ja korkean jalostusasteen tuotteiden valmistukselle ja resurssituottavuuden parantamiselle. Datakeskuksia ajatellen niitähän ovat hyvin erityyppisiä, ja sen takia olisi hyvä, jos me saisimme tänne nimenomaan sen tyyppisiä datakeskuksia, joista on myös aidosti hyötyä, eikä ne ole vain kissavideoiden pyörittämistä varten tehty. 

Todellakin mielestämme tämä esitys on kannatettava, mutta meillä on sitten pari lausumaehdotusta liittyen juuri näihin konesalien investointien tukemisen ehtoihin sekä puitteisiin ja varmistukseen siitä, että investointiympäristön houkuttelevuus luonnonvarojen korkeamman jalostusasteen käytölle ja korkean jalostusasteen tuotteiden valmistukselle ja resurssituottavuuden parantamiselle varmistetaan. 

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko
:

Kiitoksia. — Edustaja Kettunen. 

0.06 
Tuomas Kettunen kesk :

Rouva puhemies! Hyvää huomenta! Se on keskiviikko ja 10.12., ja kello on 00.06. — Huomenta myös edustaja Ronkaiselle, kun katselitte tuota kelloa siihen malliin, että pitääkö se paikkansa, että on vuorokausikin vaihtunut. 

Rouva puhemies! Kyllä, täällä on käytetty hyviä puheenvuoroja, ja myös aika räväköitäkin puheenvuoroja, kun vertaa edustaja Keskisarjan ja edustaja Hännisen puheenvuoroja. Niillä puheenvuoroillahan oli eroa kuin eilisellä päivällä ja tällä päivällä. Kuuntelin sen edustaja Keskisarjan puheenvuoron tuolta omasta työhuoneestani ja jäin miettimään, kun siellähän viljeltiin ihan sivistyssanoja, että tälleen kainuulainen meni ihan hämmennyksiin, ja piti ihan Googlea käyttää, että mitä se onanismi tarkoittaa. No, meillä Kainuussa ei oikein näitä sivistyssanoja sillä lailla ruukata käyttää, mutta kyllä myö tiedetään, mitä tarkoittaa lavuaari tai meetvursti, että siinä meidän kainuulaisten sivistyssanat. 

Rouva puhemies! Sitten ihan itse tähän asiaan. Sitä minä kummastelen näin jo puolenyön jälkeen, kun tätä valiokunnan mietintöä luen ja olen katsonut tätä hallituksen politiikkaa ja veropolitiikkaa, että kyllähän tässä semmoista poukkoilevaisuutta on ollut ilmassa viime aikoina, jos katsotaan esimerkiksi makeis- ja sokeriveron osalta ajatellen tulevaisuuden investointeja. Nytten kun puhutaan näistä datakeskuksista, niin veroa kyllä korotetaan, mutta samaan aikaan täällä valtiovarainvaliokunnan mietinnössä sitten todetaan, että veroa korotetaan, mutta valmistellaan määräaikaista kymmenen vuoden veronpalautustukea, joka perustuu datakeskuksessa kulutettuun sähköön, ja palautuksen vaikutus verotuottomenetykseen on enintään 30 miljoonaa euroa. Vähän mietin, minkälaista kuvaa sitten annetaan näille teollisille toimijoille, jotka ovat jo tehneet datakeskuksia tähän meidän yhteiskuntaan Suomeen, mutta ennen kaikkea niitä tulevaisuuden investointeja. Mietin tämmöisiä Googlen kaltaisia toimijoita, jotka ovat jo varauksia tehneet ja maa-alojakin ostelleet ja olisivat tekemässä datakeskuksia, joiden myötä tulisi sitten niitä työpaikkoja ja talouskasvuakin jonkin verran. 

Minä ymmärrän sen huolen, mitä tässä on puheenvuoroissa tuotu esille, että tuleeko sähkö riittämään, ja jos sähkö ei riitä, niin tuleeko sähkön hinta kuluttajien osalta sitten nousemaan, mutta kyllä meidän pitäisi samaan aikaan keskustella siitä, miten sitä sähköntuotantoa saadaan tässä yhteiskunnassa lisättyä. Me olemme puhuneet tässä salissa uusiutuvista energioista, tuulivoimasta, viime vai toissa viikolla kävimme keskustelua tuulivoimasta tuonne merialueille, mutta samaan aikaan meidän pitää uskaltaa myös käydä keskustelua tulevaisuudesta, että onko tähän yhteiskuntaan mahdollisuus rakentaa vielä yksi iso ydinvoimala vai olisiko näin, että tulevaisuudessa Suomessa olisi tämmöisiä pienydinvoimaloita, jotka tuottaisivat sähköä. Samaan aikaan näissä keskusteluissa käydään myös se rehellinen keskustelu CHP-laitoksista elikkä niistä lämpölaitoksista, jotka lämmöntuotannon yhteydessä pyörittävät sitä sähköturbiinia ja tuottavat sitten myös niin sanottua säätöenergiaa yhteiskunnan verkkoon. 

Tästä edustaja Keskisarjan puheenvuorosta jäi semmoinen kuva, että näitä datakeskuksia tehdään vain hurvitteluun, mutta täytyy sitten muistaa samaan aikaan, että kun näitä älyhärpäkkeitä mekin kansanedustajat käytämme ja jos vaikka tekoälyä tai jotain Googlea käytämme, niin siellä konesalissa vain raksutus käy, kun me käytämme näitä palveluita. Että kyllä näissä datakeskuksissa sitä hyödyllisyyttäkin on, ja toivon, ettei pelkästään huvin puolelle mennä. 

Täytyy tähän oman puheenvuoroni loppuun todeta, että huumoriakin saa olla, mutta kun asioista keskustellaan, niin sen mukaisella vakavuudella sitten myös viedään asioita eteenpäin. 

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko
:

Kiitoksia. — Edustaja Lyly. 

0.11 
Lauri Lyly sd :

Arvoisa rouva puhemies! Tähän energian saantiin liittyen täytyy muistaa se, että ydinvoima tuottaa noin 40 prosenttia meidän energiantuotannosta tällä hetkellä ja ydinvoimalaitoksia nyt ei ole tullut viime vuosina lisää. Toivottavasti niitä jossain vaiheessa tulee. Itse olen työskennellyt 12 vuotta ydinvoimalaitoksissa, ja jonkin verran tunnen sitä energiantuotantotapaa. Tuulivoima on kasvanut kovaa, ja tällä hetkellä se on 25 prosenttia Suomen energiantuotannosta, eli nämä kaksi tapaa ovat jo käytännössä kaksi kolmasosaa, ja se on todella korkea määrä. Sitten kun katsoo tätä muuta tuotantoa, niin Suomi on käytännöllisesti katsoen puhtaan energian, sähköenergian, tuotannolla varustettu valtio. Itse tämän osalta lasken aika paljon siihen, että nyt tätä tuulivoimaa rakennetaan lisää ympäri Suomea — nyt sitä merituulivoimalaa ja tuulivoimaa Itä-Suomeen toivottavasti saadaan aikaiseksi, ja tämä ehkä tasoittaa myös tuulivoiman vaihtelua ja siihen liittyvää säätövoimatarvetta. 

Kaksi asiaa, jotka tässä meidän energiapaletissa ovat haasteellisia: toinen on tämä säätövoiman lisääntyvä tarve, ja jos siihen yhteyteen sitten tulevat vety ja aurinko mukaan, niin saadaan vähän varastointia ja muuta aikaiseksi. Mutta ehkä isoin asia on kantaverkon ja korkeajännitejakeluverkon vahvuus ja laajuus, että voidaan siirtää energiaa ympäri Suomea. Sitten jos tämmöiset energiainvestoinnit laitetaan kantaverkkoonkin liikkeelle, niin se vie varmaan 10 vuotta ennen kuin siellä se verkko on, ja se vie oman aikansa, että se yleensä saadaan sinne. Meillä on ne haasteet, että vaikka nyt tuotantoa saataisiinkin, niin sitten se siirto paikasta toiseen on tärkeätä. Sitten totta kai, kun näitä datakeskuksia tässä sijoitetaan, niin toivottavasti ne olisivat aika lähellä näitä tuotantoyksiköitä, jotta tätä siirtokapasiteettia ei tarvittaisi niin paljon. Mutta hyvä asia, että meille näitä syntyy ja sitten sen osalta vielä, että päästään hyödyntämään sitä kapasiteettia, mitä niistä datakeskuksista tulee, myös Suomen osalta. — Kiitoksia. 

Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko
:

Kiitoksia. — Edustaja Kettunen. 

0.13 
Tuomas Kettunen kesk :

Rouva puhemies! Edustaja Lyly sai innostuksen käyttämään vielä yhden puheenvuoron — siis kiittää tuosta äskeisestä hyvästä puheenvuorosta edustaja Lylyltä, joka on ydinvoimasta tietoinen ja perehtynyt aiheeseen ja aihepiiriin ja sattunut jopa työskentelemäänkin ydinvoimalaitoksen parissa. 

Miksi otin tämän puheenvuoron: Ihan vain muistutuksena, kun aina puhumme puhtaasta energiasta, viime kaudella puhuimme vihreästä siirtymästä ja tällä kaudella me puhumme puhtaasta siirtymästä, mistä hallitusohjelmaan on kirjattu. Kun katsoimme näitä hiilineutraalisuustavoitteita, mitä on edellinen hallitus asettanut, niin näköjään milliäkään ei anneta periksi edellisen hallituksen tavoitteista. Elikkä Suomi on hiilineutraali vuonna 2035, ja näin on näköjään ilmastotavoitteet asetettu nykyisenkin hallituksen toimesta, ja perussuomalaiset ovat siihen puumerkkinsä laittaneet. [Mauri Peltokangas: Tyhjä paperi!] — Edustaja Peltokangas, puumerkkinne on laitettu näihin ilmastotavoitteisiin, ja milliäkään ei ole annettu näköjään periksi näistä ilmastotavoitteista. Edustaja Peltokangas, viisi päivää vanha uutinen: te olette päässeet ilmastotavoitteisiin, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035, ei vihreällä siirtymällä vaan puhtaalla siirtymällä. Edustaja Peltokangas, toivon, että kuuntelisitte tämän minun puheenvuoroni loppuun asti, kun totean, niin kuin edustaja Lyly totesi, että tänä päivänä jo 40 prosenttia yhteiskuntamme sähköntuotannosta tulee ydinvoimalasta, ja kyllä, ydinvoima on puhdasta energiaa. Olisi mahdollisuus rakentaa kenties yksi iso laitos tai sitten näitä pieniä ydinvoimaloita, ja sillä te pääsette yhtenä toimenpiteenä siihen hiilineutraalisuustavoitteeseen vuoteen 2035, jonka te olette yhdessä hallituskumppaneittenne kanssa päättäneet. 

Riksdagen avslutade den allmänna debatten och avbröt behandlingen av ärendet.