Punkt i protokollet
PR
125
2017 rd
Plenum
Tisdag 28.11.2017 kl. 13.59—17.43
8
Regeringens proposition till riksdagen med förslag till lag om inkomstskatteskalan för 2018 och lag om ändring av inkomstskattelagen
Regeringens proposition
Utskottets betänkande
Andra behandlingen, enda behandlingen
Andre vice talman Arto Satonen
Ärende 8 på dagordningen presenteras för andra och enda behandlingen. Innehållet har godkänts i första behandlingen och lagförslagen kan nu i andra behandlingen antas eller förkastas. Slutligen beslutar riksdagen vid enda behandlingen om åtgärdsmotionena. 
Vi inleder debatten om ärendet. Ledamot Rehn-Kivi.  
Debatt
17.00
Veronica
Rehn-Kivi
r
Arvoisa puhemies! Ehdotan, että vastalauseen 4 mukaisesti hyväksytään seuraava lausuma: "Eduskunta edellyttää, että hallitus valmistelee verouudistuksen ruotsalaisen eduskuntaryhmän mallin mukaisesti, jossa työn verotusta lasketaan ja kulutuksen verotusta nostetaan maltillisesti." 
Värderade talman! Jag föreslår att riksdagen förutsätter att regeringen bereder en skattereform enligt SFP:s modell, där beskattningen av arbete sänks och beskattningen av konsumtion höjs måttligt. 
17.00
Ozan
Yanar
vihr
Arvoisa puhemies! Hallituksen veropolitiikka on kasvattanut tuloeroja, ja etuuksien leikkaukset ovat heikentäneet pienituloisimpien asemaa. Ensi vuoden budjetissa ja tässä siihen liittyvässä lakiesityksessä hallitus jatkaa tätä politiikkaa. 
Vihreiden vaihtoehto on oikeudenmukaisempi, sillä se tasaa tuloeroja ja vähentää köyhyyttä. Jotta veronkevennykset kohdistuisivat niitä enemmän tarvitseville, esitämme vaihtoehtobudjetissamme kunnallisverotuksen perusvähennyksen tuntuvaa korotusta, sillä se koituu kaikkien pienipalkkaisimpien eduksi. Lisäksi se hyödyttää myös työttömiä ja eläkeläisiä, jotka eivät hyödy ansiotuloihin tehtävistä veronkevennyksistä.  
Samaan aikaan vaihtoehdossamme ehdotamme, että ansiotulojen veroasteikkoon tehdään indeksitarkistus ja työtulovähennystä korotetaan hallituksen esitystä vähän maltillisemmin. 
Arvoisa puhemies! Teen näillä perusteilla vihreiden vastalauseen 2 mukaiset esitykset. Meidän vastalauseemme sisältää lakimuutosehdotuksia ja lausumaehdotuksia. 
17.02
Aino-Kaisa
Pekonen
vas
Arvoisa puhemies! Oikeudenmukainen verotus edellyttää, että kukin osallistuu veronmaksuun maksukykynsä mukaisesti ja että verotuksella tasataan tuloeroja. Tästä aiheesta on jo käyty laajempi keskustelu asian ensimmäisessä käsittelyssä.  
Siksi nyt lyhyesti esitän, että vasemmistoliiton vastalauseen 3 mukaiset lausumat 1 ja 2 hyväksytään eduskunnassa. 
17.02
Hanna
Sarkkinen
vas
Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Pekosen esitystä. 
17.02
Ville
Vähämäki
ps
Kunnioitettu puhemies! Minä puolestani esitän sitä, että vastalauseen 6 mukainen lausumaehdotus hyväksytään. Tässä lausumaehdotuksessa todetaan, että eduskunta edellyttää, että hallitus viipymättä valmistelee meidän kehitysapumallimme mukaisen kehitysapuvähennyksen. — Tämä näin tästä lyhyesti. 
17.03
Peter
Östman
kd
Arvoisa puhemies! Toimenpidealoitteessa 23 esitetään työntekijäjärjestön jäsenmaksun vähennysoikeuden puolittamista sekä työnantajajärjestön jäsenmaksun vähennysoikeuden kokonaan poistamista. 
Teen vastalauseen 5 mukaisen lausumaehdotuksen: "Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin työntekijäjärjestöjen jäsenmaksujen verovähennyskelpoisuuden puolittamiseksi ja työnantajajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennyskelpoisuuden poistamiseksi kokonaan vuoden 2018 alusta alkaen toimenpidealoitteen TPA 23/2017 mukaisesti." 
17.04
Toimi
Kankaanniemi
ps
Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Vähämäen tekemää ponsiesitystä. 
17.04
Sari
Essayah
kd
Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Östmanin tekemää lausumaesitystä. 
17.04
Hannu
Hoskonen
kesk
Arvoisa herra puhemies! Totean vain edustaja Yanarin puheenvuoron jälkeen, sen kummempia esityksiä tekemättä tietenkään, mitä tulee näihin väitteisiin siitä, että tuloerot ovat kasvaneet, että kyllähän, jos viime vaalikautta katsoo, totta kai indeksien jäädyttäminen vaikuttaa hyvin pieneltä osin hyvin pienituloisiin. Jos kaksikin euroa lähtee pois, niin se näyttää prosenteissa pahalta, se on totta, ei sovi kieltää, mutta kun katsoo sitten taas veropolitiikkaa yleisellä tasolla, katsoo vaikka viime vaalikauden verokertymiä, katsoo esimerkiksi, mitä kuntataloudesta leikattiin aivan rajulla kädellä, niin se varmasti vaikutti palveluihin todella ankarasti ja vaikutti lapsiperheisiin ja kaikkeen mahdolliseen. Kuntien taloustilanne oli katastrofaalinen. Nyt on päästy ulos siitä kierteestä, ja kokemuksesta tiedän ja me kaikki kokemuksesta tiedämme sen verran, että jos katsotaan, mikä on veronkiristysten vaikutus talouteen yleensä, niin jos veronkiristyksillä lähdetään talouden toimintaedellytyksiä parantamaan, niin todennäköisesti voi sanoa, että se menee aika pahasti metsään ja aika pitkälle meneekin, koska sillä ei ole vielä tässä maailmassa kovin paljon hyvää tehty, että veroja kiristetään rajusti ja sen jälkeen toivotaan, että talous lähtee kasvuun. En jaksa muistaa, olisiko semmoista aikaa koskaan ollut. 
17.05
Olli-Poika
Parviainen
vihr
Arvoisa herra puhemies! Edustaja Yanar esitteli vihreiden vaihtoehtobudjetin mukaisen esityksen, vastalauseen 2. Kannatan edustaja Yanarin tekemää esitystä. 
17.05
Pia
Viitanen
sd
Arvoisa puhemies! Olemme jo useassa yhteydessä puhuneet hallituksen veropolitiikan kokonaisuudesta ja siitä, että se rakenteeltaan tukee tätä hallituksen ideologiaa sen suhteen, että Suomea eriarvoistetaan sen sijaan, kun sosiaalidemokraatteina näemme, että meidän pitäisi saada kaikki mukaan, ja nyt ei niin ole tapahtumassa. 
Me olemme ensimmäisessä käsittelyssä jättäneet omat vastalauseen mukaiset pykäläesityksemme, niistä on äänestetty, ja nyt tässä toisessa käsittelyssä, arvoisa puhemies, teen ensinnäkin vastalause numero 1:n mukaiset lausumaesitykset 1—8. 
Me näemme niin, että hallitus siinä mielessä tekee vähän niin kuin historiallisestikin näitä ratkaisuja, että se onnistuu samaan aikaan sekä eriarvoistamaan Suomen yhteiskuntaa että sitten heikentämään julkista taloutta. Olemme ennenkin olleet hyvin kriittisiä sille, että kun monilta pienituloisilta — eläkkeensaajilta, lapsiperheiltä, työttömiltä — on leikattu, samaan aikaan kuitenkin hallituksella on varsin runsaskätisesti riittänyt veronkevennyksiä kaikkein varakkaimmille ihmisille, ja se ei vain kerta kaikkiaan ole oikein. Siksi näillä lausumilla me puuttuisimme tähän kehitykseen ja tekisimme esityksiä oikeudenmukaisemmasta tulonjaosta. 
Yksi tärkeä asia, mihin nyt hallituspuolueille tulee mahdollisuus vielä, on se, että esitämme muun muassa sitä, että lapsiperheiden verotusta ei kiristettäisi eli että tämä lapsivähennyksen poisto peruttaisiin, ja toivoisin, että hallitukselta löytyisi nyt sydäntä myös tämä perua. Hallituspuolueethan harkitsivat viisaasti jo kiinteistöveron yhteydessä, että peruuttivat viime hetkellä tämän pakkonoston, mitä vahvasti kritisoimme asumisen kustannuksia nostavana. Nyt pitäisi tämä lapsiperheiden veronkiristys perua. Jos näin ei tehdä, niin aivan turha täällä on puhua sitten ministeriaitiosta, niin kuin on moneen kertaan puhuttu, että kenenkään palkansaajan verotus ei kiristy — kyllä se lapsiperheillä kiristyy. Se on tosiasia, se on fakta, ja jos halutaan olla sanan mittaisia, niin sitten tietenkin tämä lapsiperheiden veronkiristys peruttaisiin. 
Tämän lisäksi, että meidän lausumissamme on tämä lapsivähennysasia, kaiken kaikkiaan, kun meillähän on vaihtoehdossa palkansaaja ja eläkkeensaaja, pieni- ja keskituloinen sellainen, joka voittaa hallituksen esitykseen nähden, sen sijaan sitten esitämme, että veroja saataisiin lisää muun muassa laittamalla verotusratkaisua näihin sijoitusvakuutuksiin, vakuutuskuoriin, puututtaisiin aggressiiviseen verosuunnitteluun parillakin eri keinolla — tai useita keinojahan meillä on suorastaan listattuna, edustaja Harakka on tehnyt tässä hyvää työtä ja julkaissutkin sellaisen ohjelman. No, sitten tietenkin esitämme, että hallitus peruuttaisi nämä voimakkaasti kritisoimamme apteekkarivähennykset ja metsälahjavähennykset, eli nämä voitaisiin perua. Samoin sitten toisessa yhteydessä olemme esittäneet miljoonaperintöjen verotuksen keventämisestä luopumista. 
Näissä lausumissa esitämme myös muun muassa pääomaveroon maltillista korotusta, jotta todellakin voisimme oikeudenmukaisemmin tätä yhteistä taakkaa kantaa, ja samoin sitten esitämme ajatuksen, minkä olemme jo aikaisemminkin julki tuoneet, että kotitalousvähennysjärjestelmää voisi kehittää niin, että se osaltaan ulottuisi myös kerros- ja rivitaloihin, eli se olisi hyvin viisasta. On hyvä, että tällä hetkellä pientaloissa isoissa remonteissa saa tehdä kotitalousvähennyksen, mutta ei ole aivan oikein sitten, että samaan aikaan, kun kerrostaloissa tulee näitä isoja putkiremontteja, julkisivuremontteja tai muita, jotka vaativat yhteistä ponnistusta, siellä tätä vastaavaa systeemiä ei ole. Tiedän, olen tutkinut, että Kiinteistöliitolla esimerkiksi on ihan valmiita malleja, miten tämä myös veroteknisesti voitaisiin toteuttaa. Kun monesti sanotaan, että se on niin vaikea toteuttaa, niin kyllä siellä valmiit mallit ovat monet asiantuntijat katsoneet. 
Puhemies! Halusin tulla tähän ihan siksi, että avaan kuitenkin vielä näiden lausumien sisällön, mitä SDP näissä lausumissaan 1—8 esittää. 
17.10
Mats
Löfström
r
Värderade herr talman! Jag understöder ledamot Rehn-Kivis förslag. 
Arvoisa herra puhemies! Kannatan edustaja Rehn-Kiven tekemää esitystä. 
17.11
Krista
Kiuru
sd
Arvoisa puhemies! Tänään on käsittelyssä tärkeä näkökulma siitä, miten hallituspolitiikkaa pitäisi tehdä toisin. Me uskomme siihen, että kasvu kuuluu kaikille, ja siksi olemme esittäneet asian käsittelyn yhteydessä omana vastalauseenamme korjattuja toimia tähän hallituksen pohjaan. Näin ollen jo tässä vaiheessa käytän mahdollisuuden hyväkseni ja kannatan edustaja Viitasen tekemiä muutosehdotuksia, jotka on listattu tähän vastalauseeseen 1. Eli näin osin esitän, että toimisimme vastalauseen 1 mukaisesti, kuten edustaja Viitanen tuossa teki. 
Tämä kannatuspuheenvuoro perustuu siis käytännössä siihen, että me toimisimme veropolitiikassa eri tavalla kuin hallitus. Tältä osin tekisimme vähennykset eri tavalla kuin hallitus tekisi: emme poistaisi ollenkaan lapsivähennystä, peruisimme yrittäjävähennyksen ja tekisimme lisää solidaarisuutta tuloverotuksen yläpäähän, pääomatuloverotusta nostaisimme ja muuttaisimme osinkoverotusta sillä tavalla kuin valtiovarainministeriön oma työryhmä esittää. 
Lisäksi on hyvä todeta, että hankkisimme myöskin uutta rahoitusta ja siltä osin toimisimme niin kuin arviointineuvosto on hallitukselle esittänyt, eli pitäisimme huolta siitä, että myöskin tuloja voidaan hankkia, ja tältä osin korostan erityisesti sijoitusvakuutusten verolle laittoa. Esitämme varsin maltillista mallia vielä tässä yhteydessä, mutta myös monella tapaa puuttuisimme siihen, että pienyrittäjyyttä tuettaisiin muun muassa alv-velvollisuuden alarajan nostolla ja muin ensimmäisin toimin, kuten [Puhemies koputtaa] palkkausvähennyksellä. 
17.15
Hannu
Hoskonen
kesk
Arvoisa herra puhemies! Kun kuuntelee noita demarien puheenvuoroja päiväjärjestyksen tässä kohdassa, väkisin nousee mieleen tämmöinen kummallinen teoria siitä, että näköjään demarit saavat oppositiossa aikaiseksi enemmän hyvää kuin saivat neljän vuoden aikana hallituksessa. Tällainen kummallinen ilmiö, jota ei meikäläisen aivoilla oikein tahdo millään ymmärtää. 
Katselin valtioneuvoston selontekoa numero 4 tältä vuodelta valtiontalouden tilanteesta, ja sieltä kun katselin näitä julkisen talouden lukuja viime vaalikaudelta, niin olivathan ne niin karmeita, että meinasivat nämä harvenevat hiukset nousta pystyyn kesken lukemisen, joten ihmettelen vain tätä teidän näkökulmaanne. Se teidän vaihtoehtobudjettinne oli tyhjän päällä, perustui lähinnä hurjille olettamille, että tulee valtavia tuloja, otetaan Suomen Pankista rahat ja käydään Sitrasta nappaamassa näin itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi rahat vielä kaupantekijäisiksi. Siinähän se hyvä veli lisääntyy ja kaikki talous kehittyy, mutta pahoin pelkään, että se lopputulos olisi jotain muuta. 
Toivoisin kuitenkin nyt semmoista pientä realismia, koska se kuitenkin pitemmässä juoksussa on omankin talouden pidossa se ainoa oikea tie, että tunnustaa tosiasiat. Olen sitä itse yrittänyt noudattaa ja toivon, että tähän porukkaan saisi kannattajia lisää. 
17.16
Krista
Kiuru
sd
Arvoisa puhemies! On hyvä, että edustaja Hoskonen täällä edustaa linjaa, jota ei tosiasiassa valitettavasti ole olemassa. Pyydän teitä perehtymään tämän hallituksen todellisuudessa saavuttamiin toimiin, sillä tosiasia on — niin kuin edustaja Viitanen tässä juuri äsken jo totesi — että viime hallituskaudella harjoitettiin hyvin samanlaista politiikkaa kuin sosiaalidemokraatit nyt esittävät tehtäväksi. Käytännössä taloutta tasapainotettaisiin niin, että tosiasiassa ihmisille jäisi myös kasvun hedelmiä käteen, kun aika tulee. 
Eli viime hallituskaudella, viime hallituksessa, kun desiileillä mitataan tulojakoa, käytettiin kaikki rahat desiileillä 1—6 tulojakoa parantaviin, plusmerkkisiin toimiin ja pidettiin huolta siitä, että desiileillä 6—10 tämä tulojako ei sitten muodostunut positiiviseksi, koska ne, joilla oli varaa, osallistuivat varallisuutensa mukaan siihen, että yhteiskunnan taloutta tasapainotettiin. Tämä hallitus tekee päinvastoin, ja se on, edustaja Hoskonen, ongelma. Te teette nimenomaan niin, että kaikkein pienituloisimmille suomalaisille, jopa keskituloisille suomalaisille, hallituksen politiikka on miinusmerkkistä. Te pidätte siitä huolen, että desiileillä 6—10 on eniten käytettävissä tuloja, ja se on tällaisena aikana väärin, ja tätä edustaja Viitanen tässä jo äsken peräänkuulutti. Kyllä me sopeuttaisimme, mutta myös niin, että tulo- ja varallisuuserot eivät kasvaisi, vaan Gini-kertoimemme on 0,54, kun tämän hallituksen mittari värähtää vähän miinukselle. 
17.18
Pia
Viitanen
sd
Arvoisa herra puhemies! Vaikka sinänsä arvostan kovasti sitä, että edustaja Hoskonen liki ainoana hallituspuolueen edustajana jaksaa täällä puolustaa hallituksen nykypolitiikkaa, niin toisaalta toivoisin, että edustaja Hoskonen yhtä suurella sydämellä miettisi vielä kerran ja alkaisi puolustaa tätä alkiolaista linjaa. Minä uskoisin, että aika moni siellä keskustan kentällä toivoisi, että tällainen alkiolainen henki olisi tämänpäiväistä vahvempi. Senhän osoittivat viime päivän uutisoinnitkin vähän keskustan kentän mielipiteistä. Kannattaisi nyt kuunnella, edustaja Hoskonen, sitäkin. Sitä alkiolaisuutta nimittäin tarvittaisiin tänä päivänä. 
Tässä on ihan tosiasia se, jopa pääministeri Sipilä on itse sanonut, että tämä budjettiesitys eriarvoistaa, lisää eriarvoisuutta, ja se on aika vakava asia kaiken kaikkiaan. Sen sijaan että — tietenkin ihan oikeutetusti, se on teidän velvollisuutennekin — kritisoitte opposition vaihtoehtoa niin kuin me kritisoimme hallituksen vaihtoehtoa, toivoisin teidän myös keskittyvän siihen, että voisitte vaikka omille hallituskumppaneillenne puhua, että eiköhän nyt olisi hieman tämän alkiolaisuuden paikka tässä hyvin kokoomuslaisessa talouspolitiikassa. 
17.19
Hannu
Hoskonen
kesk
Arvoisa herra puhemies! Todellakin, alkiolaista linjaa olen elämäni aikana aina puolustanut ja sitä tulen jatkamaan, ja luulen olevani en hyvä asiantuntija mutta kohtuullinen asiantuntija sillä linjalla — vaikka edustaja Viitaseen verraten. Mutta en lähde tällaiseen vertailuun mukaan sen pitemmälle, totean vain sen, että kun katsoo näitä talouslukuja viime vaalikaudelta — esimerkiksi 100 000 työtöntä lisää, julkista taloutta leikattiin — niin kun kaikki lasketaan yhteen, valtionvelan otto, veronkiristykset, valtion omaisuuden myynnit, kuntatalouden leikkaukset, niin suuruusluokka oli 38 miljardia euroa neljän vuoden aikana, noin reilu 9 miljardia per vuosi. Olimme tilanteessa, jossa työttömyys oli kasvanut aivan äärirajoilleen ja valtion tilanne oli sellainen, että ihan lähiaikoina, ellei olisi todella lähdetty tekemään talouspolitiikan muutosta tässä maassa, olisimme olleet tilanteessa, jossa luottoluokittajien reittauksen jälkeen olisivat valtionvelan korot lähteneet rajuun nousuun, ja jokainen prosentti olisi tiennyt miljardin menoa valtion budjetista pois. Siihen tilanteeseen joutumisesta on kerran Suomella kokemusta, ja uskon, arvoisat opposition edustajat, että tällaiseen tilanteeseen kukaan ei halua edes pahimmissa painajaisissaan joutua. 
Puhemies Pekkarinen jos saisi tässä tilaisuudessa puhua, hän voisi pitää siitä lyhyen esitelmän meille kaikille, mutta ymmärrämme hänen arvokkaan asemansa tuolla istuntoa johtamassa arvokkaasti. Kaikesta huolimatta toivon, arvoisa Pia Viitanen, edustajakollegani, että tunnustaisitte tosiasiat kuitenkin, koska se on se ainoa tapa, jolla me pääsemme omassakin taloudenpidossamme ja valtion talouden tai minkä tahansa muun talouden pidossa eteenpäin. 
17.21
Krista
Kiuru
sd
Arvoisa puhemies! Minusta on kuitenkin hyvä, että käydään tätä keskustelua. Ensinnäkin haluan aloittaa siitä, että siinä, missä viime hallituskaudella tasoitettiin todella sopeuttaen myöskin kuntien talouden puolelta, tasapainotettiin taloutta myöskin koulutuksesta, mikä teki kipeää. Silloin vaaleissa päätettiin, että esimerkiksi koulutuksesta ei enää sopeuteta taloutta, mutta tämä hallitus on päättänyt, että turhia olivat nämä lupaukset ja sopeutetaan kuitenkin koulutuksesta taloutta. 
Tältä osin en kääntyisi kovasti menneeseen, vaan katsoisin mieluummin tulevaan, ja minusta se suuri asia on se, tuleeko Suomi kuntoon. Me esitämme nyt tämän asian käsittelyn yhteydessä, että sekä tuloja että menoja tarkasteltaisiin, ja tänään käsittelyssä ovat tulot. Näihin tuloihinhan hallitus ei laita pätkääkään kunnollista panosta, ja siitä huomauttaa myös hallituksen oma talouspolitiikkaa arvioiva tieteellinen neuvosto, että tulojen lisäystä olisi pitänyt tehdä. 
Haluan korostaa tätä sen takia, että julkisen talouden tila ei parane — ei parane, vaikka te täällä, edustaja Hoskonen, puhutte toista. Sipilän ajatus, tulos tai ulos, Suomi kuntoon, sehän joudutaan ratkaisemaan jo vuoden 2018 aikana. 2016 näillä aika kovilla säästöillä, jotka hallitus teki, saatiin todella julkisen talouden rakenteellinen alijäämä pienentymään, mutta sen jälkeen tuli jakovaara, ja te panitte 2 miljardia euroa menemään eri tyyppisiin hallituksen eturyhmiin ja tärkeisiin hankkeisiin verojen kevennyksenä. Ja nyt ollaan tilanteessa, että tosiasiassa vuonna 2018 vakaus- ja kasvusopimuksen rajat tulevat ylittymään, vaikka otetaan huomioon sopimuksen jousto. 
17.23
Pia
Viitanen
sd
Arvoisa puhemies! Paljon on viisaita puhuttu ja mainittu matkan varrella. Kun edustaja Hoskonen nyt arvostamani varapuhemies Pekkarisen lausunnot otti esiin, niin muistan hänen joskus vuosia sitten todenneen minun mielestäni ihan viisaasti myös sen, että hyvä periaate on se, että myös hyväosaiset otetaan mukaan lamatalkoisiin. Samoin muistan, oliko nyt viime kaudella, että keskustan linjana oli tämä robinhood-vero eli se, että pieni- ja keskituloiset päästetään helpommalla mutta hyväosaiset ovat sitten vähän rankemmalla taakalla mukana, jos näin voi sanoa. 
Nyt on se ongelma, että kun tässä tehdään kovastikin leikkauksia kaikkein pienituloisimmille, eli he ovat kyllä lamatalkoissa mukana — no, mitkä talkoot ne tänä päivänä sitten ovatkaan, sopeuttamistalkoot — niin sitten samaan aikaan näitä veronkevennyksiä, kevennyksiä, riittää kaikkein varakkaimmille. Niitä riittää miljoonaperijöille, niitä riittää kaikkein hyvätuloisimmille, apteekkareille, ja tätä kehitystä me olemme huolestuneesti seuranneet. Tästä syystä olemme tehneet näitä omia vaihtoehtojamme, koska meidän mielestämme se robinhood-idea ei nyt toteudu, vaan se menee vähän päinvastoin. 
17.24
Hannu
Hoskonen
kesk
Arvoisa herra puhemies! Kyllä edelleenkin edustaja Pia Viitaselle haluan kohteliaimmin huomauttaa, että viime vaalikaudella te pääomaverotusta kevensitte, [Pia Viitanen: Eihän kun kiristettiin!] se tehtiin silloin aikoinaan, ja nyt sitten kun tehtiin yrittäjävähennys — totta kai siellä jokunen apteekkarikin saattaa joukossa olla, sitä ei käy kieltäminen, raja kun vedetään — totta kai se 30 000:ta pientä yritystä helpotti, ja pitää muistaa, että suurin osa näistä yrityksistä on yhden tai kahden hengen yrityksiä, joiden vuosittainen tulokertymä on suuruusluokkaa 30 000 euroa vuodessa. Että näille yrittäjille, jotka ovat kuitenkin se porukka tässä maassa tällä hetkellä, joka pystyy työllistämään lisää. Senhän me kaikki tiedämme, että julkisen talouden puolella uusille työpaikoille ei ole tilaa. Hyvin vähän on mahdollisuutta tehdä uusia ja julkista sektoria enää paisuttaa. Paremminkin se terve paisutus tapahtuu siellä, että luomme uusia työpaikkoja yrityksiin, ja ne yritykset, joissa ne työpaikat mahdollisesti syntyvät, nimenomaan ovat näitä pieniä yrityksiä. Suuret ylikansalliset yhtiöthän, kuten tiedämme kaikki kokemuksesta, pyrkivät mieluumminkin vähentämään henkilöstöä taikka sitten automatisoimaan tuotantoaan tehtaissa niin, että työväkeä tarvitsee vähemmän. Mutta esimerkiksi pienet palveluyritykset työllistävät tänä päivänä erittäin hyvin. 
Muistakaa, hyvät edustajakollegat, että kun tuli tilasto siitä, missä Suomen vienti kasvaa, niin palveluvienti kasvaa. Se on aivan hurjassa kasvussa. Elikkä tämä todistaa sen, että nimenomaan niissä palveluyrityksissä... Moni hyvä ystäväni on tällaisissa yrityksissä, muun muassa viemässä suomalaisia metsäteollisuuden tuotteita ulkomaille, ja he eivät myy pelkkää konetta, vaan he myyvät sitten sen asennuksen, käyttöön opastuksen ja huollon, ja ne ovat pitkäaikaisia sopimuksia. Elikkä jos myydään vaikka ulkomaille joku hissi, niin se ei ole pelkkä hissikauppa, vaan siinä myydään hyvin paljon muuta. Toivoisin, [Puhemies koputtaa] että tekin jonain päivänä ne tosiasiat tunnustaisitte. 
17.26
Krista
Kiuru
sd
Arvoisa puhemies! Tosiasioiden tunnustamisesta on kysymys siinä, kun kysymme, tuleeko Suomi kuntoon. [Hannu Hoskonen: Tulee, totta kai!] Tämä ajatus siitä, että Suomi tulee kuntoon, on kyllä pelottava ajatuspinttymä keskustalle siitä, että näillä hallituksen toimilla Suomi tulee kuntoon. [Hannu Hoskosen välihuuto] Minusta, tässä viitattiin jo puhemies Pekkariseen, oli hienoa, että silloin viime kaudella, kun keskusteltiin siitä, onko oikein, että tuloverotukseen annetaan indeksikorotukset kaikille ryhmille, myöskin yhteiskunnan suurituloisimmille, keskustan linja oli selkeä. Se oli sama linja kuin viime hallituksen sosiaalidemokraateilla ja vasemmistoliitolla, jotka puolueina kokivat, että ei tarvita indeksikorotuksia kaikkein suurituloisimmille aikana, jolloin kovasti säästetään. 
Nyt ollaan tilanteessa, jossa tämä hallitus toimii toisin: koko porukalle tulee indeksikorotukset, mutta kaikkein pienimpiä etuuksia tässä maassa ei kohdella samalla tavalla, ei tule indeksikorotuksia, mutta suurituloisille tuli kyllä tuloverotukseen indeksikorotukset. Aika kova on linja, jonka hallitus on valinnut, ja rakenteellinen alijäämä todennäköisesti tulee olemaan jo vuoden 2018 aikana, edustaja Hoskonen, sellainen, että me olemme EU:n pitimissä kiinni siitä, että meille eivät riitä enää edes joustot, eli rakenteellinen alijäämä siinä, missä se viime hallituskaudella lähes puolitettiin, tällä hallituskaudella vuoden 2016 jälkeen osoittaa syvää painumista, koska tilaisuus teki varkaan. Yhteiskunnan suurituloisimmat saivat lisää veroetuja, mikä johti siihen, että, toisin kuin te juuri äsken todistitte, vapautitte jopa miljoonaperintöjen saajat heti alkutöiksenne vuoden 2016 säästöjen jälkeen siitä, että he olisivat tässä yhteiskunnan solidaarisuudessa mukana. Pahalta se tuntuu, [Puhemies koputtaa] pahalta se tuntuu. 
17.29
Pia
Viitanen
sd
Arvoisa herra puhemies! SDP:n vaihtoehdossahan nimenomaan tuetaan pieniä yrittäjiä esimerkiksi sillä, että he voisivat saada verovähennyksen palkatessaan ensimmäisen työntekijän. Sen lisäksi me esitämme, että arvonlisäveron alarajaa nostettaisiin. Nämä nimenomaan auttaisivat sitä pientä yrittäjyyttä. Ongelma on se, että tämä apteekkarivähennys hyödyttää nimenomaisesti suurimmalta osaltaan, isoimmalta miljoonamäärältään niitä yrittäjiä, jotka kuuluvat kahteen ylimpään tuloluokkaan. Se on se rakenteellinen ero, miten tukisimme yrityksiä, SDP:n ja hallituksen välillä. 
Varmuuden vuoksi todettakoon, että viime kaudellahan nimenomaan tehtiin tällaisia solidaarisuusveroratkaisuja, veroelementtejä. Silloin otettiin käyttöön solidaarisuusvero, korotettiin pääomaveroja ja toisaalta esimerkiksi työmarkkinatukea ja peruspäivärahaa nostettiin 100 eurolla. Tällaisten arvovalintojen seurauksena kävi niin, että ihan selvitysten mukaan tuloerot kapenivat viime kaudella siitä huolimatta, että elettiin erittäin vaikeaa taloudellista aikaa. Nyt sitten käy päinvastoin, tuloerot lisääntyvät näiden ratkaisujen myötä. Tämä ei ole mielestäni oikein. 
17.30
Sami
Savio
ps
Arvoisa puhemies! Täällä on käyty erittäin hyvää talouspoliittista keskustelua, ottaen toki huomioon, että näkökulmat ovat erilaisia, mutta niinhän demokratiaan tietysti kuuluukin. 
Näyttää siltä, että tämän vaalikauden alun erittäin vaikea taloustilanne on nyt lopulta kääntynyt parempaan suuntaan. Aivan oikein, kyllä tässä vaalikauden alun veronkevennyslinja on ollut lähellä oikeaa, varsinkin tuloverotuksen osalta. Tilastot osoittavat, että työllisyyskehitys on suotuisa nyt, ja työttömyys on tuoreen tilaston mukaan laskenut vuodessa jopa yli 50 000 henkilöllä. Se on erittäin paljon. Pitkäaikaistyöttömyyskin on lopulta laskenut alle 100 000 hengen, muistaakseni oli noin 95 000 — ensimmäistä kertaa pitkään aikaan alle 100 000. 
Hallituksella on kuitenkin edelleen suuri määrä työtä tekemättä, niin että lopuillekin työttömille saadaan työpaikka jostain hankittua. Se ei toki suoraan ole hallituksen tehtävä, mutta hallituksen tulee politiikallaan varmistaa, että yritykset ovat kilpailukykyisiä ja näin työpaikkoja syntyy erityisesti yksityiselle sektorille. 
Me perussuomalaiset olisimme kohdistaneet hallitusta enemmän tuloverotuksen kevennyksiä pieni- ja keskituloisille palkansaajille ja eläkeläisille. Valitettavasti nämä esitykset kaatuivat täällä tämän lain ensimmäisessä käsittelyssä. 
Arvoisa puhemies! Otan vielä kantaa lyhyesti siihen, että edustaja Vartiainen kommentoi toissa viikolla Helsingin Sanomien haastattelussa jokseenkin siten, että nykyisistä noin 270 000 työttömästä ainoastaan noin 40 000:lla olisi mahdollisuus työllistyä. Tämä edustaja Vartiaisen näkemys on minusta kyllä aika hämmästyttävä ottaen huomioon, että työttömyys on jo nyt vuoden aikana laskenut kymmenillätuhansilla henkilöillä ja tulee todennäköisesti laskemaan edelleen. Suomalaiset työttömät ovat työhaluisia, ja jos esimerkiksi heidän osaamisessaan on puutteita, niin heitä tulee auttaa muun muassa täsmäkoulutuksen keinoin. Toivonkin, että [Puhemies koputtaa] hallitus edistää työllisyyden kehitystä jatkossa kannustein eikä keppiä käyttäen. 
Andra behandlingen
Riksdagen avslutade debatten och avbröt behandlingen av ärendet. 
Senast publicerat 01-02-2018 15:42