Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Olen aina tiennyt, että perussuomalaiset ovat erittäin EU-kriittisiä, mutta kun sitä sanaa ei kuulemma enää saa käyttää, niin he ovatkin siis EU-kielteisiä — eivät erittäin kriittisiä vaan EU-kielteisiä. [Toimi Kankaanniemi: Riippuu asiasta!] Euroopan unionissa tarvitaan yhteisiä sääntöjä, yhteisiä pelisääntöjä, ja Suomen linja on erittäin selvä: yksinkertaistetaan sääntöjä, vahvistetaan niiden uskottavuutta ja sopimuksista pidetään kiinni. Näinhän se menee. Ei tässä ole mitään ihmeellisyyttä, onko se erittäin tiukkaa vai tiukkaa? Suomella on selkeä linja. Jokaisen jäsenvaltion... [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] — Kuunnelkaapa, niin voitte oppia. — Jokaisen jäsenvaltion pitää vastata itse omasta taloudestaan. Se on aivan selvä. Valtiovarainministeri Saarikko on eurooppalaisine kollegoineen esimerkillisesti edistänyt tätä Suomen pitkäaikaista linjaa. Kysyn pääministeriltä: mitä me vielä voimme tehdä ja mitä te voitte vielä tehdä, jotta tämä Suomen pitkäaikainen linja valtavirtaistuu myös Euroopan unionissa? 

Arvoisa puhemies! Me emme ole tietenkään Euroopan unionissa ainoa maa, joka katsoo, että meidän jokaisen jäsenmaan talouden pitäisi olla vakaalla ja terveellä pohjalla, ja kannamme huolta velkaantumisesta, mitä jäsenmaissa on tapahtunut. Meidän pitää havaita myös se, että nämä nykyiset säännöt eivät ole olleet riittävän toimivia, koska Euroopan maat ovat myös voimakkaasti velkaantuneet, joten enemmän tarvitsee tehdä. 

Me emme ole yksin tässä linjassamme. Kyllä meillä on samanmielisiä maita, joiden kanssa me yhdessä vaikutamme, joiden kanssa me haemme aktiivisesti yhteistyötä, ja esimerkiksi juuri Saksan-vierailulla keskustelin saksalaisten kollegoiden kanssa myös näiden taloussääntöjen uudistamisesta. Me haemme myös sieltä tukea omille ajatuksillemme, kuten monista muistakin maista, jotka jakavat samanlaisen käsityksen eurooppalaisen talouden paremmasta tulevaisuudesta. 

Arvoisa rouva puhemies! Olisi todella epäreilua, jos me Suomessa pitkien välimatkojen ja kylmän ilmaston maana joutuisimme veronmaksajiemme rahoilla maksamaan vielä Etelä-Euroopan sähkö- ja energialaskut. Mutta tähän sosiaalirahastoon ilmastopaketin yhteydessä sisältyy hyvin suuri periaatteellinen kysymys, eli se, että tällähän avattaisiin EU:n toimivaltaa sosiaalipolitiikan puoleen. Ja me on nähty, että valitettavasti tämä hallitus on ollut valmis rikkomaan näitä EU:n perussopimuksia. Te olette hyväksyneet sen, että otetaan yhteistä velkaa. Te olette hyväksyneet sen, että avataan myöskin verotusoikeus EU:lle. Tässä salissa pelottaa se, että te olette valmiita EU-pöydissä myöskin avaamaan suomalaisen sosiaalipolitiikan yhteisvastuun piiriin. Sanokaa nyt, hyvä hallitus, ihan selkeästi, että onko teidän kantanne se, että ei missään tapauksessa tätä sosiaalirahastoa, vai onko se niin kuin täällä ministeri Mikkonen sanoi, että katsotaan kokonaisuutta. Kumpi on nyt teidän kantanne?  

Niin, arvoisa puhemies! Kuten täällä on useissa puheenvuoroissa kuvattu, me emme kannata tällaista sosiaalista ilmastorahastoa. Me emme kannata sitä. Me näemme, että tämä on kansallista kompetenssia. Ja me emme myöskään näe tarvetta tämänkaltaiselle välineelle, koska katsomme, että näitä kysymyksiä — oikeudenmukaista siirtymää, sitä, että pieni- ja keskituloiset eivät ilmastotoimista kärsi — pitää hoitaa kansallisella päätöksenteolla, aivan kuten Suomessa esimerkiksi on toimittu. Me tarvitsemme oikeudenmukaista siirtymää, mutta siihen kansallisia välineitä, ja tämä on meidän linjamme, jota me tietenkin edesautamme ja edistämme Euroopassa. Emmekä me ole tässä yksin. Kyllä on muitakin maita, jotka ajattelevat samalla tavalla. 

Mutta korjaan vielä edustajan puheenvuoroa siinä, että suinkaan hallitus yksin ei ole esimerkiksi tätä elpymisvälinettä käsitellyt, vaan eduskunta on sen kahden kolmasosan enemmistöllä täällä hyväksynyt omien varojen päätöksen osana. 

Arvoisa puhemies! Kuten edustaja Purra totesi, Suomen päästöt ovat huipustaan alentuneet jo melkein 40 prosenttia, ja sähkön ja lämmöntuotannon päästöt ovat huipustaan alentuneet noin 70 prosenttia. Sitä kurjistumista, jota ilmastopolitiikan vastustajat ovat jatkuvasti ennustaneet, ei kuitenkaan ole tapahtunut. Päinvastoin teollisuutemme on huomannut, että kunnianhimoinen ilmastopolitiikka on kilpailukyvyn avain, kilpailukyvyn edistäjä. 

Mutta kun tässä nyt hallitus on tehnyt selväksi, että me emme kannata tätä ehdotettua EU:n yhteistä ilmastotoimien sosiaalirahastoa, voisitteko selventää sitä, mitä hallitus on tekemässä kansallisesti, jotta esimerkiksi pitkiä työmatkoja ajavat tai öljylämmitystaloissa asuvat ihmiset eivät kärsisi ilmastopolitiikasta. 

Arvoisa puhemies! On täysin mahdollista ja jopa todennäköistä, että ilmastonmuutoksen torjuntatyö ja talouskasvu voivat kulkea käsi kädessä, kun teemme oikeanlaisia investointeja ja varmistamme, että niitä tehdään myös yksityisellä rahalla, ja näin onneksi Suomessa tällä hetkellä monin paikoin tapahtuu. 

Kysymys edustaja Hassilta oli perin ajankohtainen, koska aivan muutama tunti sitten valtiovarainministerien EU-neuvostossa hyväksyttiin Suomen kansallinen elpymis- ja palautumissuunnitelma — kutsumme sitä kestävän kasvun ohjelmaksi. Sen merkittävin taloudellinen panostus kohdistuu nimenomaan vihreään siirtymään eli taloudelliseen tukeen julkisella rahalla, sellaiseen politiikkaan, sellaisiin arkisiin asioihin, jotka vähentävät riskiä ilmastonmuutoksesta. Näitä toimia on jo ympäristöministerin mainitsema vapaaehtoinen tuki muutokseen, öljylämmityksestä irtautumiseen kotitalouksille ja myös julkiskiinteistöille ja myös vaikkapa latauspisteverkon vahvistaminen eri puolilla Suomea, [Puhemies koputtaa] mukaan lukien tietysti yritysten saamat investointien tuet vihreään siirtymään. 

Arvoisa puhemies! Tässä on jonkin verran puhuttu ilmasto- ja ympäristökunnianhimosta ja myöskin energian hinnasta, ja on kauhisteltu sitä, että energia on liian kallista suomalaisille. [Leena Meri: Niinhän se onkin!] Se on kallista, ja se on vielä kalliimpaa itse asiassa eurooppalaisille.  

Hyvät ministerit, hyvä hallitus, eikö pidä paikkansa, että se, että tämä hallitus on kunnianhimoisesti lähtenyt tekemään ilmastopolitiikkaa, on itse asiassa johtanut siihen, että energian hintamme ovat hieman halvempia kuin ne olisivat, jos emme olisi kunnianhimoisesti liikkeellä energiapolitiikan suhteen? [Naurua perussuomalaisten ryhmästä] 

Arvoisa rouva puhemies! Meillä oli tällä viikolla energianeuvoston ylimääräinen kokous, koska kyllä Eurooppaa puhuttaa energian hinta. Nimenomaan kaasun hinnan erittäin voimakas nousu on tehnyt sen, että se kokonaistaso nousee. Me olemme tosiaan verrattain keskiviivan alapuolella tällä hetkellä. Talvi tulee ratkaisemaan paljon.  

Täällä viitattiin päästökauppaan jossain aikaisemmin: kokouksessa ei yksikään maa esittänyt puuttumista päästökauppaan — ei yksikään maa — mikä oli hyvä, koska se ylläpitää ennustettavuutta ja vakautta, ja nyt ei missään nimessä tule lähteä markkinoita sekoittamaan tällaisilla toimilla.  

Eli kyllä tämä valitettavasti on sellainen, voiko sanoa, nopean talouskasvun mukana tuleva energian hinnan nousu, johon liittyy sitten tiettyjä jännitteitä kaasun osalta, ja fossiilisten osalta. Fossiilisten hinta on tällä hetkellä... [Puhemies koputtaa] Eli siinä kysyjä on täsmälleen oikeassa.