Arvoisa puhemies! Tämä tulikin kovin nopeasti tähän, mutta tässä on siis kysymys tuloveroasteikkolain tarkistuksista ja eräistä muista uudistuksista, ja esittelen tässä valiokunnan mietinnön. 

Eli ensinnäkin tähän tuloverotukseen tehdään tämä perinteinen indeksitarkastus, ja sen myötä kaiken kaikkiaan verot kevenevät yli 500 miljoonaa euroa. Ja tämä on valiokunnan mielestä sinänsä ihan perusteltua. Tämä on oikeastaan aika lailla sellainen ratkaisu, mitä eduskunta on tottunut jo aiemminkin tekemään, eli tällä pidetään huolta siitä, että kenenkään verotus ei kiristy. Tässä samalla tehdään tietyt muutokset niin kunnallisverotuksen perusvähennykseen kuin sitten tähän työtulovähennykseenkin. Ja samoin niin ikään, puhemies, tässä pidetään voimassa tämä solidaarisuusvero, mitä myös meidän valiokuntamme pitää ihan perusteltuna. 

Tähän tulee, puhemies, muutoksia myös kotitalousvähennyksen suhteen. Ne ovat kaiken kaikkiaan tällaisia vähän niin kuin sanotaanko määräaikaisia, kokeiluluonteisia. Tärkeää on, että nyt sitten tulee mahdollisuus öljylämmitystä vaihtaa ympäristöystävällisemmäksi tällä kertaa myös kotitalousvähennyksen kautta niin, että tämän ehtoja parannetaan ja sitä kautta tietenkin kannustetaan näihin lämmitysmuotojen muutoksiin. Ja samoin sitten ollaan sovittu, että selvitetään jatkossa myös mahdollisuus siihen, että muita energiaremontteja tuettaisiin tämän kotitalousvähennyksen kautta. 

Itse pidän tärkeänä myös sitä kirjausta, mikä tässä budjettiriihessä on tehty, että nyt selvitetään myös mahdollisuus ulottaa tämä kotitalousvähennys asunto-osakeyhtiöihin, mikä siis tarkoittaa sitä, että yhdenvertaisemmalla tavalla tulevaisuudessa voisivat myös kerros- ja rivitaloasukkaat hyödyntää kotitalousvähennystä isoissa remonteissa. Ja valiokunta toteaa tämän myönteiseksi asiaksi ja pitää tätä hyvinkin perusteltuna. 

Haluaisin, puhemies, kiinnittää huomiota muutamaan seikkaan, mitä myös valiokunta liittyen kotitalousvähennykseen tässä omassa mietinnössään korostaa. Puhumme siitä, että kun joka tapauksessa ollaan nyt selvittämässä tätä kotitalousvähennystä, niin pidämme tärkeänä, että samalla selvitetään, miten erilaisilla tukimuodoilla voisimme kehittää tätä systeemiä niin, että siitä voisivat myös pienituloisimmat hyötyä tätä päivää enemmän. Samoin olemme kirjanneet tähän, että kotitalousvähennyksen kehittämisessä tulisi ottaa huomioon tulevaisuudessa myös yksin asuvat. Ja tämä on ainakin sellaista, mistä minä saan paljon kansalaisilta palautetta, ja toivotaan, että tähän epäkohtaan puututtaisiin. 

Kaiken kaikkiaan muistutamme myös siitä, että jo tällä hetkellä kotitalousvähennystä on mahdollista käyttää esimerkiksi, jos teetetään vanhempien tai isovanhempien käyttämässä asunnossa remonttia. Tällä hetkellä tätä etuutta käytetään varsin vähän, ja mielestämme on syytä sitten ihmisten ehkä rohkaistua jopa näinä aikoina tämän edun suhteen. 

Seuraavaksi tässä esitetään kaiken kaikkiaan myös tiettyjä muutoksia työsuhdeauton verotusarvoon, jota alennetaan 85 eurolla kuukaudessa, ja se on myös mielestämme perusteltua. Tämäkin on tällainen määräaikainen verotuki, joka ulottuu vuosille 22—25, ja tämä kohdistetaan siis autoihin, joiden hiilidioksidipäästö on vähintään yksi ja enintään sata grammaa. Me pidämme tätä määritelmää tästä rajasta ihan hyvänä — se on vakiintuneen käytännön mukainen määritelmä vähäpäästöiselle autolle — ja siksipä emme siihen sen enempää esitä muutoksia, vaikkakin asiantuntijakuulemisessa saatettiin toivoa, että pitäisikö sen rajan olla sitten vähän alempi tai ylempi. Mutta käytännössä päädyimme siihen, että tämä esitetty on johdonmukainen, se määritelmä on teknologianeutraali ja sitä voidaan pitää luotettavana ja objektiivisena. 

Kaiken kaikkiaan tähän määritelmään sisältyvät kaikki ladattavat hybridit sekä pieni määrä kaasu- ja täyshybridiautoja. Tähän tuen piiriin eivät lukeudu autot, jotka eivät sisällä lainkaan hybriditeknologiaa. Käymme sitten hieman läpi sitä, mitä sitten tapahtuisi, jos alennettaisiin tai ylennettäisiin rajoja, mutta tämä on nyt sitten meidän mielestämme perusteltu esitetyllä tavalla. 

Puhemies, lopuksi: Tähän sisältyy myös muutamia metsäverotukseen liittyviä muutoksia, jotka koskevat lähinnä näitä yhteismetsiä. Ensinnäkin jatkossa yhteismetsillä säilyisi oikeus metsävähennykseen vain, jos vähintään puolet on luonnollisten henkilöiden tai kuolinpesien omistuksessa, ja pidämme myös tätä muutosta hyvänä ja johdonmukaisena. 

Sitten tässä on semmoinen aika pieni asia, mutta siihen valiokunta esittää myös pientä muutosta, eli tässä samaan aikaan, kun tähän metsävähennykseen tehdään tämä rajaus, niin täällä sitten hallitus esittää, että tulonhankkimiskäytössä olevan yhteisetuuden osuuden hankintaan kohdistuvan velan korot säädettäisiin vähennyskelpoisiksi ensi vuoden alusta, mutta meidän valiokuntamme on sitä mieltä, että ihan johdonmukaisuuden nimissä tämä tulee sitten tehdä hieman takautuvasti eli jo tämän kuluneen vuoden aikana. 

Eli tällä pohjalla mennään, ja tässä yleisesti ottaen mietintömme. 

Kiitos, kunnioitettu puhemies! Ensinnäkin kiitoksia jaoston puheenjohtajalle hyvästä ja täsmällisestä esittelystä. Tullaan sitten tietenkin yksityiskohtaisessa käsittelyssä esittämään nämä meidän vastalauseen 1 mukaiset muutamat pykälämuutosesitykset, jotka koskevat työtulovähennystä. Laittaisimme sinne noin 150 miljoonan lisähuojennuksen ja vastaavan myös eläketulovähennykseen, ja nämä sitten kompensoitaisiin kunnille. Nämä ovat vaihtoehtobudjettimme linjausten mukaisia. Kysymys tässä on oikeastaan ostovoiman ylläpidosta, siitä, että kasvaneet sähkön ja bensan hinnat vaikuttavat ihmisten ostovoimaan aika huomattavasti. 

Asteikkolaki ja nämä muut lait oikeastaan meidän mielestämme ovat kyllä aivan asiallisia. Sitä mukaa nostetaan asteikkoja kuin yleiset elinkustannukset ja indeksit nousevat. 

Nostan vielä esille tästä budjetista sen seikan, että työtulovähennystä kaiken kaikkiaan ensi vuonna annetaan 3 985 miljoonaa, ja tämä on jo hyvin huomattava summa. Tämä on noussut noin 300 miljoonalla muutaman vuoden aikana, ja suunta on ihan oikeinkin hyvä. Kotitalousvähennystä myönnetään 430 miljoonaa ensi vuonna, ja tässä on lisäystä noin 60 miljoonaa kahden edellisvuoden takaiseen. Eläketulovähennyskin on nousussa 230 miljoonaa kaiken kaikkiaan. 

Vaikuttaa aivan asialliselta hallituksen esitykseltä. Toki me oppositiossa haluamme tukea vielä pikkasen enemmän kansalaisten ostovoimaa. — Näin tämä lyhyesti. 

Kiitos, arvoisa puhemies! Edustaja Vähämäki tässä jo hyvin esitteli tämän perussuomalaisten vastalauseen, mutta totean vielä muutaman asian ehkä osin kertauksenakin. Kokonaisuutena perussuomalaiset haluavat parantaa suomalaisten ostovoimaa ja myös kannustaa ihmisiä työntekoon, ja mielestämme veronalennukset ovat näitä molempia tarkoituksia varten oikein käypä menetelmä. Näin ollen me esitämmekin tässä vastalauseessamme työtulovähennyksen muodossa tuloveronalennusta työntekijöille ja lisäksi eläketulovähennyksen muodossa veronalennusta eläkeläisille. 

Arvoisa puhemies! Kuten edustaja Vähämäki tässä edellä myös totesi, ensi viikolla täällä ovat käsittelyssä opposition vaihtoehtobudjetit, ja tässä perussuomalaisten vaihtoehtobudjetissa tulemme esittämään tarvittavia säästöjä näiden veronalennusten kompensoimiseksi, mutta se on sitten ensi viikon asiaa siltä osin. 

Toteaisin myös tämän työtulovähennyksen osalta, että se auttaisi erityisesti pieni- ja keskituloisia palkansaajia. Toteutuessaan se toisi merkittävimmät euromääräiset hyödyt hieman alle 2 000 euron — noin 3 000 euron kuukausituloja saaville palkansaajille, mutta selkeitä hyötyjä olisi myös monessa muussa tuloluokassa. Eläketulovähennys puolestaan tietenkin hyödyttäisi kohtuullista eläkettä saavia suomalaisia. 

Arvoisa puhemies! Kuten edustaja Vähämäki jo totesi, me perussuomalaiset haluamme, että elinkustannusten jatkuvasti noustessa suomalaisten on voitava edelleenkin pärjätä palkallaan tai aiemman työuransa aikana ansaitsemallaan eläkkeellä, ja tämän vuoksi nämä tekemämme muutosehdotukset tuloverolakiin ovat mielestämme sekä tarpeellisia että myös oikeudenmukaisia. 

Arvoisa puhemies! Edustaja Viitanen täällä myös autoverotusta sivusi aika tarkkaan, ja se on hyvä asia. Minä haluan tuoda rakentavasti julki sen, että sähköautojen hankintatuki ja monet muut, jotka koskevat vähäpäästöisiä autoja, ladattavia hybridejä ja muita, ovat sillä tavalla hieman eriarvoistavia, että kun me tiedämme, että Itä-Suomessa ja ehkä pohjoisessa eniten joudutaan ajamaan pitkiä matkoja ja ihmiset ovat tulotasoltaan vähävaraisempia kuin Etelä-Suomessa, niin jotenkin koen, että autoveroa, sitä hankintaa, tulisi nimenomaan alentaa joka paikassa.  

Olen kyllä sitä mieltä, että keskustelu tästä autoverotuksesta ei onneksi käy nyt niin kiivaana kuin menneinä vuosina. Kun nyt jo todetaan, että liikenteen päästöt ovat vähentyneet, kun ihmiset suosivat sähköautoja, niin ladattava hybridi on suoraan sanoen enemmänkin vähän tämmoinen veronkiertoväline: moni dieselauto itse asiassa kuluttaa kaksi kertaa vähemmän kuin ladattava hybridi, jos sillä ladattavalla hybridillä, painavammalla autolla, ajetaan pitkää matkaa. Minusta pitäisi pikkuhiljaa harkita sitä, että autovero oikeasti ruvetaan poistamaan pikkuhiljaa kokonaan, koska se on aika eriarvoistava. Koko polttoaineverotus alkaa menettämään sillä tavalla merkityksensä. Autotehtaat ovat koko ajan kehittämässä omaa teknologiaa, ja nimenomaan autotehtaiden päästörajoitukset tulevat keskimäärin kovemmiksi. Itse asiassa, kunhan ihmiset ostavat uusia autoja, myös vähempivaraiset ja myös pohjoisessa — ostakoot sitten sähköautoja tai muita uusia autoja — koko ajan mennään liikenteen päästöissä alemmas. Pitäisi luottaa siihen, että EU tässä meitä auttaa, niin ettei tarvitse itse keksiä suomalaisille autoilijoille erinäköisiä rangaistusveroja. Ymmärrän kyllä sen tulon merkityksen valtiolle, mutta se vain joka päivä on epäoikeudenmukaisempi tiettyjä ihmisryhmiä ja tietyillä alueilla asuvia kohtaan. 

Arvoisa puhemies! Erityisen hyvää on kyllä se, että olette nämä yhteismetsät ottaneet tarkastelun kohteeksi ja tuoneet sinne pieniä, joskin todella pieniä, helpotuksia. Mutta kun me tiedämme, että erilaiset rahastot omistavat Suomessa jo yli puoli miljoonaa hehtaaria ja niitä rahastoja myydään ulkomaille, niin nämä yhteismetsät tarjoavat suomalaisille erinomaisen omistusmuodon, ja silloin käsittääkseni myös sinivalkoinen omistus on turvattu. Yhteismetsiä käsitykseni mukaan on tällä hetkellä ehkä 530 kappaletta Suomessa. Se metsäpinta-ala, mikä niiden omistuksessa on, on noin 800 000 hehtaaria, niin että se ei ole pienimerkityksellinen asia. Minä toivon, että eduskunnassa hahmotetaan tavallaan se muutos, mikä on tapahtumassa, eli suomalaisia metsiä valuu koko ajan ulos Suomen rajoilta päästökompensaatioitten ja muiden takia. Että tämä on vähän tämmöistä kansallisomaisuuden häviämistä, ja siihen pitää tässä talossa suhtautua [Puhemies koputtaa] vakavasti. 

Arvoisa puhemies! Kokoomuksen eduskuntaryhmän edustajat verojaostossa ja valtiovarainvaliokunnassa ovat tehneet ansiokkaan vastalauseen, josta löytyvät keskeiset asiat, kuten se tärkeä huomio, joka hallituksenkin olisi hyvä tunnustaa, että Suomessa työn verotus on kovin kireää oikeastaan kaikissa tuloluokissa. Naapurimaassamme Ruotsissa SDP-vetoinen vasemmistohallitus on useita kertoja keventänyt työn verotusta. Perusteina ovat olleet nimenomaan työhön liittyvät kannusteet ja ostovoiman lisääminen. 

Jos Suomessa kevennettäisiin työn verotusta, se toisi ihmisille laajemmat mahdollisuudet päättää niin sanotusti omista rahoistaan. Se lisäisi ostovoimaa, tekisi työn tekemisestä ja vastaanottamisesta kannustavampaa sekä lisäisi ilman muuta työllisyyttä ja myöskin Suomen houkuttelevuutta kansainvälisten osaajien silmissä.  

Tärkeää on huomata myös se, vaikka se ei tähän esitykseen sisälly, että hallitus on valmistelemassa maakuntaveroa, ja sille kokoomus sanoo ehdottomasti ei. Siinä skenaariossa, että meille tulisi uusi verotuksen taso Suomeen, on merkittävä ja todennäköinen riski, että se kiristäisi palkansaajien verotusta, ja sitä emme tule hyväksymään.  

Lisäksi kotitalousvähennyksestä pari sanaa. Hallituskauden aikana hallituksen suhde kotitalousvähennykseen on ollut poukkoileva. Alkuun kotitalousvähennystä leikattiin ja niitä vaikutuksia vähäteltiin. No nyt tässä tuodaan esitys, joka korjaa tätä kurssia ja hiukan parantaa kotitalousvähennystä, mitä pidämme tervetulleena. Ongelmana on se, että se on määräaikainen, ja kaivattaisiin pidempää näkymää ja kotitalousvähennyksen laajempaa hyödyntämistä. Eli meidän näkökulmasta kokoomuksen vaihtoehdoissa kotitalousvähennystä laajennettaisiin enemmän. 

Erityisesti haluan nostaa tämän yli 75‑vuotiaiden kotitalousvähennyksen. Sitä kannattaisi harkita hallituksenkin, sellaista mallia, jossa yli 75‑vuotiaiden iäkkäiden ihmisten kotitalousvähennystä korotettaisiin merkittävästi siten, että se tukisi kotona asumista, säästäisi hoitomenoissa ja lisäisi myöskin kotipalvelualan työllisyyttä. Ihmisen elämänlaatu paranisi, kun sinne kotiin olisi mahdollista hankkia arkea tukevia palveluja.  

Näitä toivon hallituspuolueiden vakavasti harkitsevan, ja kokoomus tulee esittämään oman vaihtoehtonsa talousarviokäsittelyn yhteydessä vaihtoehtobudjetin kautta.  

Arvoisa puhemies! Edustaja Viitanen kun esitteli tätä asiaa, hän otti puheeksi autoilun ja sitten nämä vähäpäästöiset lämmitysmuodot. Tämän autoilun osalta, kun puhutte sähköauton hankintatuesta, ihmettelen, missä on kaasuauton hankintatuki, koska biokaasulla ajaminen on huomattavasti ekologisempi vaihtoehto kuin sähköauto, tiedätte sen varmastikin.  

Sitten kun puhuitte kotitalousvähennyksestä, samassa yhteydessä puhuitte myös vähäpäästöisistä lämmitysmuodoista ja siirtymisestä niihin ja tuesta siihen. Sitä teidän säännöstöä tulisi kyllä muuttaa siten, että sitä öljylämmitystä ei tarvitse poistaa, jos sinne pannaan vähäpäästöinen tai tämmöinen halvemmaksi tuleva lämmitysmuoto, koska on ihan selvää, että ihmiset sitä käyttävät, mutta semmoisten kylmien aikojen varmuudeksi olisi syytä sallia jättää sinne se öljylämmitys, koska hyvin nykyaikaisiakin öljylämmityksiä nyt muutetaan maalämmöksi tai ilmavesilämmöksi. 

Sitten ihmettelen, että teillä on tämä polttoaineen veronkevennys unohtunut vallan tästä esityksestä. Kun viime vuonna korotitte, hallitus korotti, tuota polttoaineverotusta, niin te vetositte siihen indeksikorotuksella. Te ette pitäneet sitä veronkorotuksena, vaan käytitte siitä muotoa ”indeksikorotus”. Ja kun aktiivisesti olen polttoaineen hintaa hiukan tutkinut, niin jos otetaan lähtökohdaksi esimerkiksi vuosi 1974, jolloin polttoaine maksoi 1,20 markkaa, elinkustannusindeksillä tarkasteltaessa sen polttoaineen hinnan tulisi olla tänä päivänä 1,20 euroa per litra. Olisiko syytä tämän indeksikorotuksen nimissä tarkistaa nyt tätä polttoaineverotusta ja hiukan keventää sitä, niin että kansalaiset pystyisivät käymään töissä ja laajentamaan ehkä vähän työssäkäyntialuettakin? — Kiitoksia. 

Arvoisa herra puhemies! Täällä edustaja Grahn-Laasonen piti erinomaisen puheenvuoron työn verotuksen keventämisestä ja kotitalousvähennyksen nostamisesta. Nämä kummatkin sisältyvät kokoomuksen vaihtoehtoon. Totean siitä muutaman keskeisen huomion: 

Ensinnäkin kokoomus on systemaattisesti läpi vuosien ajanut tässä talossa sitä, että työtä tekevien suomalaisten ahkeruudesta pitäisi palkita nykyistä enemmän. Se tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että työn verotusta pitää keventää kaikilla tulotasoilla, ja olemme esittäneet, että tämä tehdään sekä työtulovähennystä korottamalla että sitten esimerkiksi asteikkoja käyttämällä siten, että työnteosta palkitaan nykyistä paremmin kaikilla tulotasoilla, siten, että työnteko on aina kannattavampaa kuin se, että töihin ei lähde tai työtä ei ota vastaan.  

Ja vielä, herra puhemies, tähän liittyen me tiedämme kuitenkin sen, että työ on Suomessa erittäin raskaasti verotettua verrattuna moneen muuhun Euroopan maahan, ja kyllä kieltämättä ainakin itselläni on monta kertaa tullut sellainen ajatus, että kun kuitenkin tässä salissa me kaikki haluamme, että työtä olisi Suomessa enemmän ja että työtä tehtäisiin nykyistä enemmän, jotta hyvinvointiyhteiskunnan palvelut pystytään rahoittamaan, niin minkä ihmeen takia sitten me verotamme niin raskaasti juuri sitä, mitä me haluamme yhteiskuntaan kaikkein eniten. Tästä yksi johtopäätös on, että tulevina vuosina on systemaattisesti jatkettava työn verotuksen keventämistä, aivan kuten Ruotsissa on tehty. Siellähän demarijohtoinen hallitus on nyt myös koronapandemian aikana edelleen jatkanut työn verotuksen keventämistä ja kotitalousvähennyksen nostamista, ja minusta kyllä tämän maan nykyinen hallitus voisi ottaa mallia sieltä meren toiselta puolelta ja käydä katsomassa, minkäkaltaista palkansaajia tukevaa, työntekoa, ahkeruutta tukevaa politiikkaa Ruotsissa on tehty.  

Herra puhemies! Esitämme myös kotitalousvähennyksen merkittävää korottamista. Sinänsä pidän hyvänä sitä, että tässä TVL:ssä on nyt esitetty kotitalousvähennykseen tiettyjä määräaikaisia korotuksia, jotka liittyvät esimerkiksi energiaremontteihin, mutta kyllä minusta olisi kuitenkin verojärjestelmän kannalta ja ihmisten kannalta selkeämpää, että ne tehtäisiin pysyvinä ja siten, että se kotitalousvähennys kohdistuisi kaikkiin niihin palveluihin, eikä pelkästään niin, että sieltä noukitaan muutamia kokonaisuuksia irti ja vielä määräaikaisesti, mikä tekee siitä kuitenkin sekavan ja ihmisten kannalta vaikeasti hahmotettavan. Sen takia esitämme, että kotitalousvähennyksen enimmäismäärää nostetaan aina 5 000 euroon saakka, jotta voimme tukea pk-yrittäjyyttä, pienyrittäjyyttä ja sitä, että ihmiset voivat hankkia palveluita, ostaa palveluita muualta, [Puhemies koputtaa] työllistää yhä useampaa yrittäjää, ja saamme sitten myös kasvua vauhditettua. 

Kiitos, arvoisa puhemies! Perussuomalaiset ovat esittäneet työn verotuksen keventämistä useana vuotena, kuten edustaja Vähämäki kertoi. Ihmisiä kiinnostaa tosiaan se, mitä jää käteen, mutta siihen vaikuttaa myös se, mitä eläminen maksaa. Kun aloimme puhumaan tästä polttoaineverosta ja muista veroista, niin eilen perussuomalaiset esittivät Tuumaustunnilla sitä, että alennettaisiin sähköveroa ja polttoaineveroa 25 prosenttia. Hyvä hallitus, teillä olisi valmiina laskelmat: Taloustutkimus on tehnyt perussuomalaisten vaihtoehdosta laskelmat, mitä se auttaisi siihen, että ihmiset ihan aidosti voisivat lähteä töihin. Olimme Lapin-kiertueella viikonloppuna puolueen puheenjohtajiston kanssa, ja kyllä täytyy sanoa, että polttoaineen hinta puhuttaa. Moni miettii, että miten tässä on enää varaa käydä edes tavanomaisilla asioilla. Teillä olisi täällä oikein hyvät laskelmat — olkaa hyvä, hallitus, saatte ne ilmaiseksi käyttöönne. 

Mitä tulee sitten kotona asuvien tukemiseen, niin perussuomalaiset ovat pitkään esittäneet myös omaishoitajille ja heidän omaishoidon tukeensa verovapautta. Me kaikki tiedämme, että mikäli henkilö joutuisi laitoshoitoon, se tulisi taloudellisesti hyvin paljon kannattavammaksi, joten tässä olisi inhimillisesti aivan oikea kohde. 

Sähköautoista täytyy sanoa sen verran edustaja Eestilälle, että ei tavallisella ihmisellä, kuulkaa, ole varaa ostaa sähköautoa tuista huolimatta. Ne ovat hyvin kalliita, ja jos siellä on jo aika tuore, ehkä osamaksulla ostettu auto, niin tiedätte hyvin, että kun ajaa auton liikkeen ovesta ulos, niin johan se hinta rompsahtaa 5 000—6 000 euroa niin että heilahtaa uudenkin osalta, niin että ei se ihan niin yksinkertaista ole kuin meidän tuloillamme. Tämä on hyvä muistaa. 

Korkea verotus myös estää niitten osaajien, joita täällä aina huudellaan, tulemisen Suomeen. Tätä on tutkittu, ja se on yksi asia, joka ei tee Suomesta lainkaan houkuttelevaa, että meillä on niin kova verotus. He menevät muihin maihin töihin, koska me emme osaa täällä kohtuullisesti verottaa työtä. 

Ja mitä tulee kotitalousvähennykseen, niin alun perin hallitus myönsikin, että se on säästölaki, ja sitten myöhemmin puhuttiin myös siitä, että kun kaikki eivät saa sitten sitä kotitalousvähennystä, niin pitää keksiä joku työkalu, mutta kaikki, millä me saamme ihmisiä töihin ja taloutta kiertämään, olisi erittäin hyvää. 

Mutta vielä totean: hyvä hallitus, ottakaa valmiit laskelmat perussuomalaisilta siitä, miten laskette polttoaineveroa ja sähköveroa ja mahdollistatte jokaiselle ihmiselle elämisen [Puhemies koputtaa] mahdollisuudet. 

Arvoisa puhemies! Kyseessä, siis täällä esittelyssä, on tämä asteikkolaki, ja tässähän sitten joka vuosi näitä asteikkoja tarkistetaan ihan sen takia, että meillä ei verotus sitä kautta kiristyisi.  

Täällä ovat useat perussuomalaisten edustajat tuoneet esille näitä energiaan ja toisaalta sitten liikennepolttoaineisiin liittyviä kysymyksiä. Näistä on toinen laki, joka on vielä tällä hetkellä meillä valiokunnassa, ja varmaan niistä pääsemme sitten erityisen hedelmälliseen keskusteluun siinä yhteydessä. Jos te katsotte teidän omaa vastalausettanne, niin eihän siinäkään ole näitä liikennepolttoaineita huomioitu. [Leena Meren välihuuto] Elikkä siinä mielessä tietenkään tähän asteikkolakiin ne eivät kuulu. [Leena Meri: Mutta vastustatteko te sitä?] — Emme, kristillisdemokraatit ovat jo ennen perussuomalaisia tehneet tämän esityksen, tämän vaalikauden alussa, kun oli tämä hallituksen esitys siitä, että kiristetään polttoaineverotusta, joka joka vuosi tekee sen automaattisen kiristyksen. Kristillisdemokraatit ovat ihan alusta pitäen loogisesti tuoneet esille sen, että tämä korotus olisi pitänyt heti silloin perua, [Leena Meri: Hyvä, että kannatatte!] jolloinka se vaikuttaa tälle tulevallekin vuodelle sen 100 miljoonaa.  

Siinä mielessä on tärkeää aina kunkin kohdalla ottaa esille ne kohdat, mitä halutaan tässä laissa nyt ottaa kristillisdemokraattien kohdalta esille, [Leena Meri: Puhemies päättää!] ja meidän kohdallamme se on nimenomaisesti näihin ay-jäsenmaksuihin liittyvä verovähennysoikeuden puolittaminen siksi, että tässä tilanteessa, jossa meillä valtio velkaantuu koko ajan, on tärkeää, että pystytään myöskin tällaisia ylimääräisiä vähennyksiä karsimaan. Meidän pitää pystyä myöskin tekemään sitä priorisointia. Sen lisäksihän me esitämme myöskin tuossa omassa vaihtoehtobudjetissamme vielä sitä, että työnantajajärjestöjen jäsenmaksut yrittäjäjärjestöille olisivat kokonaan verovähennyksen ulkopuolella. Siinä mielessä työntekijöitten kohdalla puolet pois ja työnantajien kohdalla kokonaan pois.  

No, sitten toinen asia, mikä tässä kristillisdemokraattien vastalauseessa numero 3 on otettu esille, on tämä omaishoitajien palkkioitten tekeminen kokonaan verottomaksi, elikkä me haluaisimme, että ne eivät olisi laisinkaan veronalaisia. Me olemme tosiaan laskeneet sen, että se on 65 miljoonaa euroa valtion budjetissa, ja tämä olisi äärimmäisen tärkeää. Tämä viikko on omaishoidon viikko. Me tiedämme, miten arvokasta työtä omaishoitajat tekevät. Pienimmät omaishoidon palkkiot jäävät sinne alle 400:aan. Se on 24/7-työtä, ja siinä mielessä se, että tästä pienestä palkkiosta, joka suurin piirtein vastaa sitä, mitä yksi hoitovuorokausi ympärivuorokautisessa hoidossa tulisi maksamaan, siitä pienestä palkkioista liisitään sitten vielä verot, tuntuu kyllä todella kohtuuttomalta. Tämä on myös yksi näistä tällaisista aloitteista, joita kristillisdemokraatit ovat koko ajan pitäneet esillä, [Leena Meren välihuuto] elikkä me haluamme, että tämä omaishoidon palkkio tulee verovapaaksi, ja tämä on meidän poliittinen tavoitteemme.  

Tosiaan vastalauseessa numero 3 kaksi pykälämuutosesitystä ja kaksi lausumaesitystä. [Leena Meri: Eihän me teitä moitittu!] 

Arvoisa herra puhemies! Kiitos edustaja Essayahille äsken tuosta omaishoidontuen palkkion esiin nostamisesta verotuksen osalta. Se on tärkeä asia, mutta keskityn tässä puheenvuorossa nyt pelkästään tähän kotitalousvähennykseen. 

Kotitalousvähennyksellä tuetaan työllisyyttä ja torjutaan harmaata taloutta. Vähennys on myös tärkeä tuki erityisesti lapsiperheille ja ikääntyneille arkea helpottavien palveluiden hankintaan. Vähennys alentaa kynnystä teettää kotitöitä ja korjauksia ulkopuolisella ammattilaisella sekä ehkäisee harmaata taloutta. Kokoomukselle kaikki työ, mutta erityisesti se työ, mikä tehdään kotona, on tärkeätä ja sen arvoista, että sitä tuetaan ja siihen kannustetaan. Mitä hallitus on tehnyt tämän kauden aikana? Laskenut kotitalousvähennystä, vähentänyt sekä euromäärää että näitä vähennysprosentteja. 

Kaksi vuotta olemme esittäneet kokoomuksen toimesta, että pitäisi tämä omavastuurajaosuus, 100 euroa, poistaa kokonaan ja nostaa kotitalousvähennystä eikä laskea sitä, koska sillä on kannustinvaikutus ja myöskin se ajatus, että tuetaan muun muassa esimerkiksi kotitalouksien ja taloyhtiöiden energiaremontteja tällä kotitalousvähennyksellä. Se kannustinvaikutus pitäisi antaa kansalaisille ja kotitalouksille, että kun siellä keittiönpöydän ääressä mietitään, että jos luovutaan vaikka öljylämmityksestä, poistutaan siitä, otetaan maalämpöä tai aurinkovoimalaa tilalle, niin siihen kannustetaan ja tuetaan. Ympäristövaliokunnassa olemme edellisen ja viime vuoden, tämän vuoden budjetin yhteydessä esittäneet, että tätä kotitalousvähennystä pitäisi siis laajentaa ja korottaa. Mutta hallitus päätti silloin kaksi vuotta sitten, että nämä kotitalouksien energiaremontit hoidetaan nimenomaan tämän tukijärjestelmän kautta, 2 500—4 000 euron tukijärjestelmän kautta, ja sehän tarkoitti sitä, että ensimmäinen kahdeksan kuukautta odotettiin, että se tukijärjestelmä saadaan valmiiksi, ja sitten kun sitä pystyttiin hakemaan, on odotettu niitä päätöksiä. Viimeksi muutama viikko sitten meidän alueemme maakuntalehdessä Kalevassa oli kirjoitus siitä, että jonot näiden tukijärjestelmien päätöksen odottamisessa ovat 8—10 kuukautta. Ei voi kuin ihmetellä, miksi tämän tukijärjestelmän sijaan ei voitu tehdä näitä energiaremonttien kannustimia, tukia, nimenomaan tämän kotitalousvähennyksen kautta. 

Kokoomus esittää, että kotitalousvähennys pitäisi nostaa 5 000 euroon ja että työkorvauksen vähennyskelpoisuutta, prosenttiosuutta, pitäisi nostaa 60:een ja palkkakorvausten osalta 40 prosenttiin. 

Arvoisa puhemies! Tietenkin on myönteistä, että... [Puhuja aloittaa puheenvuoron mikrofonin ollessa suljettuna] 

No niin, puhemies. — Eli tietenkin on myönteistä se, että nyt sitten esitetään nimenomaan parannuksia kotitalousvähennyksiin, ja on myös järkevää, että kaikenlainen tuki on mahdollisimman kustannustehokasta ja että ne myös hyviä tavoitteita toteuttavat, ja siksi on mielestäni ihan oikein, että esimerkiksi nyt, kun tässä tätä kotitalousvähennystä kohennetaan, niin tässä on kuitenkin tämmöistä kokeiluluonteisuutta myös mukana, eli että siis parin vuoden kokeilun jälkeen katsotaan, mitkä ovat sen vaikutukset, tämän parannuksen vaikutukset työllisyyteen, ja sitten sitä vielä tutkitaan ja katsotaan, jotta voisimme koko tukijärjestelmästä saada mahdollisimman hyvän, ja sitä voidaan kehittää jatkossa, eli siinä mielessä suunta on täysin oikea.  

Ja, puhemies, kyllä tietenkin pidän erittäin myönteisenä sitä, että tässä nimenomaan nyt tuetaan tätä öljylämmityksestä luopumista näillä esityksillä määräajaksi sitten vuoteen 2027 asti, eli tässähän on ihan myönteistä. Ja samoin todetaan sitten se, minkä hallitus sopi tuolla omassa budjettiriihessään, että nyt sitten selvitetään paitsi tätä laajennusta kerrostaloihin, niin kuin tuossa kerroin, niin myös mahdollisuutta käyttää kotitalousvähennystä muihin energiaremontteihin, eli ihan hyvä suunta on tässä.  

Kun mietitään koko kotitalousvähennystä, niin itse suhtaudun siihen sinänsä hyvin myönteisesti, mutta pidän selvänä, että siinä on kehitettävää. Olen jo pitkään puhunut tästä asunto-osakeyhtiöiden tilanteesta. Pidän merkittävänä, että valiokunta nostaa koko valiokunnan tasolla nyt tämän yksinelävien osuuden sekä sen, mikä jo hallitusohjelmassa on kirjattuna, että samaan aikaan tulee katsoa, miten löydämme tukimuotoja, jotka kohdentuvat tätä päivää paremmin myös pienituloisille. Ja tarkkaan kuunnellessani en huomannut, että välttämättä tämä ylärajan nosto 5 000:een, joka on kokoomuksen ehdotus, tätä tarkoitusta palvelisi enemmän — taitaisi mennä sinne suurituloisten puolelle tämä uudistus. 

Mutta, puhemies, kaiken kaikkiaan on mahdotonta näitä kaikkia kommentoida, varsinkin, kun tässä esittelen koko valiokunnan mietintöä, mutta pistän paljon arvoa sille ensi viikon keskustelulle. Pääsemme henkilökohtaisesti puhumaan jälleen veropolitiikasta. Todettakoon kuitenkin tässä yhteydessä, kun usein sanotaan, että tämä hallitus kovasti veroja korottaa, että kaiken kaikkiaan tämän TVL-esityksen veroja keventävä vaikutus on 578 miljoona, eli siis tässä kevennetään liki 600 miljoonalla verotusta, että siinä mielessä pyytäisin kiinnittämään huomiota tähän suuntaan, mihin tässä mennään. Itse pidän oikeudenmukaisesta verotuksesta: mielestäni pieni- ja keskituloisen pitää päästä vähemmällä verotaakalla, [Puhemies: Kiitoksia!] mutta sitten taas veropohjaa laajentamalla saamme enemmän omaisuuksien verotusta mukaan. 

Arvoisa puhemies! Käytän tämän puheenvuoron sen takia, että eduskunnan pöytäkirjaan ei vain kenellekään, joka sitä sattuu joskus lukemaan, jää käsitystä, että kansanedustaja Markku Eestilä ei ymmärtäisi, että kaikilla ei ole varaa ostaa sähköautoa. Kaikki ne puheenvuorot, mitä minä olen täällä kymmenen vuoden aikana pitänyt, ovat lähteneet siitä, että meillä on paljon sellaisia ihmisiä, joilla ei ole mitään mahdollisuutta ostaa sähköautoa, ei mitään mahdollisuutta ostaa uutta autoa eikä mitään mahdollisuutta ostaa edes yli 10 000 euroa maksavaa käytettyä autoa. [Leena Meri: Hyvä!] Tämä on varmasti minulla ihan hallussa ollut jo kymmeniä vuosia, niin että se on kyllä täydellinen väärinkäsitys. 

Mutta sen verran perussuomalaisille sanon, että minusta teidänkin kannattaisi tulla kokoomuksen linjoille ja lähteä ajamaan sitä oikeudenmukaista linjaa, että me poistamme autoveron asteittain esimerkiksi neljän vuoden aikana tai viiden vuoden aikana, jotta se kynnys ostaa uusi auto olisi mahdollisimman monelle alhainen. Eikä se ollenkaan tarkoita sitä, että joku ostaa sähköauton tai ladattavan hybridin, vaan meillä pitää olla ihmisillä valinnanvapaus siinä, minkälaisia autoja he ostavat. Ja pohjoisessa ja Itä-Suomessa edelleen monista eri syistä tarvitaan vähän muuta kuin sähköautoa, [Leena Meri: Kyllä!] ja käytännön ratkaisut pitää jättää ihmisille itselleen. Aina olen korostanut, kuten edellisessä puheenvuorossa, sitä, että meidän pitäisi luottaa, että Euroopan unioni Euroopassa säätelee päästövähennystä. [Leena Meri: Ei nyt mitään EU:ta lisää, ei ei!] Autotehtaat ovat koko ajan alenevalla uralla, niin että heidän täytyy saavuttaa tietyt keskimääräiset päästötavoitteet autoilla. Ja itse asiassa, jos aivan rehellisiä ollaan ja mietitään vähän matematiikkaa ja suhteellisuutta, niin kunhan vain uusia ja turvallisempia autoja ostetaan, niin se on aivan sama, mitä tänne Suomeen ostetaan. Siitä eivät globaalit ilmastopäästöt muutu miksikään. Ratkaiseva tekijä on se, mitä autotehtaat myyvät. [Leena Meri: No äskenhän sanoit, että pitää säädellä!] 

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Eestilälle voin kyllä todeta, että olemme kyllä tässä autoveroasiassa aika pitkälti samalla linjalla, ja varsinkin tähän sähköautojen tilanteeseen Itä‑ ja Pohjois-Suomeen nähden ajatukseni ainakin henkilökohtaisesti osui kohdalleen. 

Arvoisa puhemies! Muistutan kyllä itseäni, että nyt puhutaan tuloveroasteikoista, eikä autoverosta, [Puhemies: Kyllä! — Puhuja nauraa] mutta kun edustaja Eestilä sen herätti tuossa noin, niin joku ajatus — vain se, että vuonna 15, kun perussuomalaiset tulivat hallitukseen, niin silloin meidän vaatimuksenamme oli autoveron alentaminen, ja minä uskon, että kyllä me edelleenkin sillä linjalla olemme, mutta tietysti talous vaihtelee ja jostakin näitä verotulojakin pitää saada, ja tällä hetkellä ainakin henkilökohtaisesti näkisin, että tuloverotuksen — ja nimenomaan työn verotuksen — keventäminen on tärkeä asia. 

Meillä on edelleen valtava työttömyys, ja kyllä se työpaikan vastaanottamisen kynnys on aika isolta osin siinä, että verotus on kireä ja tekee työn tekemisen, varsinkin esimerkiksi etäämmällä työssäkäynnin, nämä polttoaineen hinnat lisäksi huomioon ottaen, kannattamattomaksi, ja kun me emme voi lähteä siitä, että sosiaaliturvaa leikattaisiin — kokoomuksella saattaa olla sellaisiakin ajatuksia jossain määrin, mutta se ei ole kohtuullista, että tehtäisiin sosiaaliturvaan leikkauksia, koska se iskisi niihinkin, jotka ovat aivan aidosti sosiaaliturvan tarpeessa — eikä siltä puolelta voida työllistymiskynnystä alentaa, niin verotus on silloin sitten toinen sellainen tekijä, minkä kautta sitä voidaan alentaa. Ehkä pientä eroa meillä on sitten taas tässä työn verotuksessa, että kokoomus on helposti painottanut niitä suurimpia tuloja, niitten verotuksen keventämistä, kun meillä on pääpaino ollut pieni‑ ja keskituloisten puolella, jossa se työllisyyskysymyskin, ja ‑näkökulma, on keskeisempi ja tärkeämpi. Myönnämme toki sen, että meillä progressio on ankara. Suurista tuloista menee prosentuaalisesti kovat verot, mutta ehkä se ei ole kuitenkaan se pahin ongelma, vaan se, että ihmisillä ei ole työtä tai ettei ole kannattavaa ottaa työtä vastaan. 

Sitten tässä yhteydessä totean, että meillä on tässä myös eläketulovähennys, jota haluamme kuljettaa rinnalla, jotta ne noin miljoona ansioeläkkeellä olevaa ihmistä saavat myös ostovoimaansa sen lisäyksen, [Leena Meri: Joista Kiljunenkin kantaa huolta!] minkä he todella ansaitsevat, kun ovat tämän hyvinvointiyhteiskunnan rakentaneet ja rahoittaneet tähän asti, tai menneinä aikoina. 

Arvoisa puhemies! Tärkeää on todella se, että verotusta kevennetään määrätietoisesti niin, että ostovoima lisääntyy ja ostovoiman lisääntyessä työllisyys paranee eli se ketju pyörii niin, että ostovoiman lisääminen lisää palvelujen kysyntää, ja palvelujen kysyntä lisää työpaikkoja. Lisäksi verotuksen keventäminen pienentää, jopa poistaa työmarkkinoilta palkankorotusvaatimukset, mikä sitten taas helpottaa yrityksiä, jotka maksavat ne palkat, ja kun työvoimakulut yrityksissä alenevat, niiden kilpailukyky paranee ja ne pystyvät työllistämään entistä enemmän. 

Arvoisa puhemies! Viime syksynä — tosiaan, vuosi sitten — kysyin valtiovarainvaliokunnassa asiantuntijoilta, kansantaloustieteilijöiltä, tätä asiaa, ja he sanoivat silloin, että ei ole oikea aika keventää verotusta, kun on toisaalta taloudelliset vaikeudet, oli silloin erityisesti, ja toisaalta sitten talous oli lähdössä kasvuun. Voi kysyä, että milloin se on se oikea aika, ja kun tänäänkin tuli tietoa, että ensi vuonna talouskasvu jo alkaa hiipua, niin ensi vuosi on varmaan oikea aika alentaa verotusta ja pyöräyttää tätä yhteiskunnan, kansantalouden, pyörää niin, että työllisyys paranee, yritysten kilpailukyky paranee ja sitä kautta palkkasumma kasvaa ja verotulot kasvavat. Eli siinä tilanteessa, ja varsinkin kun ollaan nollakorkotasossa tai miinusmerkkisessä tasossa velan suhteen, ei ole valtavan suuri riski ottaa sitä hyötyä, mikä järkevällä, oikein kohdennetulla — pieni‑ ja keskituloisiin kohdennetulla — veronkevennyksellä saavutetaan, ja tähän vastaa perussuomalaisten vastalause juuri oikein, niin kuin täällä on edustaja Vähämäki todennut. — Kiitos. 

Arvoisa puhemies! On totta, että nyt hallitus yrittää korjata näitä alkukauden muutoksia ja virheitä tämän kotitalousvähennyksen osalta ja esittää määräaikaisia korotuksia. Jos mietitään näitä energiaremontteja, niin nyt sitten on kyse siitä, että on kaksi järjestelmää käytössä. On tämä lainsäädäntö, joka on tehty näihin energiatukiavustuksiin, siihen liittyvät eurot ja myöskin siihen liittyvä hallinto ja byrokratia. Mehän laitettiin ihan ARAlle lisämäärärahoja sekä viime että tälle vuodelle pelkästään siihen, että saadaan tämä tukijärjestelmä käsiteltyä, ja silti siellä on siis 8—10 kuukauden jonot parhaillaan. Siinä mielessä näitten energiatukien osalta tämä kotitalousvähennys olisi ollut se oikea ratkaisu jo silloin kaksi vuotta sitten, kun me tiedetään, että ei olisi tarvinnut kuin tämän pienen tuloverolain muutoksen ja päätöksen osalta tehdä tätä hallintobyrokratiaa ollenkaan eikä laittaa uusia työntekijöitä valtiolle siihen, että käsitellään näitä avustusjärjestelmiä. Vaikkakin tämä tulee jälkikäteen, niin toivottavasti nyt sitten samalla, kun parin vuoden päästä arvioidaan sitä, miten tämä kotitalousvähennys on vaikuttanut, myöskin mietitään sitä, mikä on vaikuttavuus tämän energiatukijärjestelmän kanssa.  

Arvoisa puhemies! Tähän loppuun haluan ihan vain todeta, että kiitos kuitenkin jaostolle yhteistyöstä sinänsä. Mielestäni, kun puhutaan veropolitiikasta, ollaan aika ytimessä tällaista talouspolitiikkaa, ja siksi on varsin luonnollista, että eri puolueilla on erilaisia vaihtoehtoja. Sen takia olen sanonut täällä kyllä, että odotan kuin kuuta nousevaa ensi viikon keskustelua ja sitä, kun näemme nämä vaihtoehtobudjetit. Nimittäin itse ainakin pidän sitä verolinjaa, minkä tämä hallitus on valinnut, kovin oikeudenmukaisena, hyvänä ja oikeana, nimittäin sitä, että emme lähde kenenkään tuloverotusta kiristämään. Päinvastoin pieni‑ ja keskituloiset ovat saaneet alkuvaiheessa selkeämmin kevennyksen, ja nyt tulee kevennykset kaikille, joilla taataan se, että verotus ei nouse, ja samaan aikaan ollaan sitten sitä tarvittavaa verotuloa tavoittelemassa tämän veropohjan laajennuksen kautta, joka tapahtuu toisaalla muiden esitysten kautta.  

Mielestäni on täysin oikein, että kun sanomme, että olemme tässä taloustilanteessa samassa veneessä, niin sinne on saatava lisää soutajia myös hyväosaisista ja niistä tahoista, jotka tällä hetkellä pystyvät välttelemään verotusta tai tulevat verotetuiksi kovin matalasti. Esimerkiksi erilaiset isot sijoitustuotot ja muut, jotka nyt valuvat usein ulkomaille veroparatiiseihin, on ihan oikeudenmukaista laittaa verolle, niin että koko suomalainen kansantalous ja ennen kaikkea Suomen kansa saavat lisää verotuloja, koska niitä me myös tarvitsemme. Olisi ihan mukavaa sanoa, että verot valtion maksettaviksi, kaikki, tässä, heti, nyt, mutta sitten kuitenkin me tiedämme sen — kuten noissa aiemmissa pykälissä enemmänkin keskustelimme esimerkiksi menokehyksestä ja siitä, että sieltä pitäisi kovasti leikata — että kyllä me tarvitsemme jatkossa rahaa hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitoon, vanhustenhoivaan, lastenhoivaan, koulutukseen, kaikkeen tähän tärkeään, ja siksi emme ihan pienellä verotuksella selviä. Mutta missään nimessä verotuksella ei tule kurjistaa ihmisten ostovoimaa — pienituloiset eläkkeensaajat ovat tulonsa ansainneet — ja samaan aikaan sitten verotusta tulee oikeudenmukaistaa.  

Tämä oli nyt ehkä oma näkemykseni ensi viikkoa peilaten. Tässä yhteydessä haluan kiittää yhteistyöstä, ja on aivan luonnollista, että oppositiolta on vastalauseet, ja ensi viikolla pureudumme niihin sitten tarkemmin. — Kiitoksia.