Arvoisa herra puhemies! Kiitos valiokunnalle. Valiokunta on todellakin tehnyt hyvää työtä ja tehnyt merkittäviä parannuksia tähän hallituksen esitykseen, itse asiassa juuri niitä parannuksia, jotka ovat olleet linjassa hallituksen esityksen perustelujen kanssa. Ennen muuta tämä prosenttipäätös on oikea, ja kiitän vielä edustaja Heikkistä hyvästä esittelypuheenvuorosta, samoin kuin edeltäviä puhujia.
Mutta sitten, arvoisa puhemies, en ymmärrä sitä, mikä ihmeen yhteiskunnallinen tarve vaatii tämän esityksen käsittelemistä tällaisella kiireellä sen jälkeen, kun me olemme saaneet 200‑sivuisen mietinnön. Itse sain käsiini tämän vasta kyselytunnin jälkeen. Ei ole mitään mahdollisuutta ollut perehtyä tähän eikä lukea tätä esitystä läpi, enkä tiedä — minä toivon, että täällä joku kertoisi — mikä on se yhteiskunnallinen tarve, joka vaatii sen, että muutaman tunnin sisällä pitäisi tämä käsittely tässä alkaa.
Toiseksi, pidän kyllä hyvin merkillisenä niitä kuvioita, joita tämän käsittelyyn on liittynyt, esimerkiksi sitä, että kokoomus ja ymmärtääkseni myös siniset ovat kytkeneet tämän jo ensimmäisessä käsittelyssä hyväksyttyyn alkoholiveron korotukseen. Eikö alkoholipolitiikan tavoitteena, koko alkoholilainsäädännön tavoitteena ole juuri alkoholin kokonaiskulutuksen vähentäminen ja siten alkoholihaittojen vähentäminen? Eli miksi ihmeessä täytyy kompensoida se, jos me tällä esityksellä pystymme pitämään alkoholin kulutuksen ennallaan? Nythän valiokunta ei ole edes ehdottamassa sitä, että tuota prosenttirajaa oltaisiin laskemassa, niin kuin kristillisdemokraatit ovat esittämässä, vaan se pidettäisiin ennallaan, ja sitten pitää ikään kuin kompensoida se sillä, että ei varmasti alkoholiveroa olla korottamassa.
Kolmas havainto tästä keskustelusta tuli aivan tuoreeltaan edustaja Puskan puheenvuoron aikana. Kun edustaja Puska totesi, että hallitusryhmät ovat antaneet jäsenilleen vapaat kädet tämän prosenttirajan äänestämisessä, [Eero Heinäluoma: Kerrankin!] niin kokoomuksen aitiosta huudettiin, että eikä ole. [Kokoomuksen ryhmästä: Ei ole!] Tätä ihmettelen nyt. Toivon, että kokoomus avoimesti kertoo, onko teillä, teidän edustajillanne vapaat kädet. Onko teidän edustajillanne omantunnon vapaus tämän asian käsittelyssä? [Antti Rinne: Toista kuuluu, toista kuuluu!]
Arvoisa puhemies! Alkoholipolitiikan vaikutuksista on Suomessa pitkäaikaista ja hyvin tarkkaa tutkimusta, ja historian perusteella voidaan yksiselitteisesti todeta, että alkoholin saatavuutta lisäävät lainsäädäntömuutokset ovat poikkeuksetta lisänneet alkoholin kokonaiskulutusta ja haittoja.
Valiokunta esittää hallituksen esityksen mukaisesti, että vähittäismyynnissä saisi jatkossa myydä myös muutoin kuin käymisteitse valmistettuja juomia. Tästä seuraisi, että nykyiset käymisteitse valmistetut juomasekoitukset korvautuisivat pääosin juomasekoituksilla, jotka on valmistettu tislatusta alkoholista. Tämän tuoteryhmän tuotteet, joita usein limuviinoiksi kutsutaan, ja mahdolliset muut uudet alkoholituotteet houkuttavat erityisesti nuoria kuluttajaryhmiä. Tämä on todettu kansainvälisesti. On arvioitu, että valmistustaparajoituksen poisto uhkaisi pahimmassa tapauksessa pysäyttää tai jopa kääntää nousuun alaikäisten nuorten koko 2000-luvun kestäneen alkoholinkulutuksen laskun. Muutoinkin asiantuntijakuulemisissa muutoksella on katsottu olevan kulutusta lisäävä ja kansanterveyttä heikentävä vaikutus, minkä vuoksi tulen esittämään vastalauseessa valmistustaparajoituksen säilyttämistä.
Kokonaisuudessaan hallituksen esitykseen sisältyy paljon muutoksia, jotka ovat huolestuttavia, sillä niiden myötä tulevan kulutuksen lisääminen tulisi aiheuttamaan vahingollisia vaikutuksia kansanterveyteen, sosiaali- ja perhesuhteisiin, lasten hyvinvointiin, talouteen, viranomaistoimintaan, ja nämä on itse asiassa todettu hallituksen esityksessä. Nehän ovat tulleet myös asiantuntijakuulemisissa esiin. Sen sijaan taloudellisiin kysymyksiin rajoittuvien, mahdollisten positiivisten vaikutusten toteutumisesta ei voida vielä varmuudella sanoa mitään. Esimerkiksi vaikutukset vaikkapa työllisyyteen tai kotimaisen alan tuotantoon, kuten pienpanimoihin, ovat hyvin epävarmoja, valitettavasti. Alkoholin kulutuksen lisääntymisestä tulevat mahdolliset lisätulot menettävät merkityksensä, kun huomioidaan alkoholinkulutuksen lisääntymisestä seuraavat lisämenot ja kasvavat kustannukset, joita syntyy muun muassa terveys- ja sosiaaliongelmien lisääntymisestä, työurien lyhentymisestä ja tuottavuuden alentamisesta.
Haluan vielä toistaa sen, että pidän erittäin positiivisena sitä, että valiokunta hyvin suurella enemmistöllä ehdottaa, että vähittäismyynnissä olevien alkoholituotteiden maksimiprosentti säilytetään 4,7 prosentissa eikä sitä olla nostamassa 5,5:een. Kuitenkin, mikäli alkoholin negatiivisiin vaikutuksiin halutaan alkoholilainsäädännöllä tehokkaasti puuttua, niin siihen olisi olemassa myös käytettävissä olevia keinoja, kuten itse asiassa hallituksen esityksen perusteluissa todetaan. Yksi keino, joka on esimerkiksi Ruotsissa osoittautunut tehokkaaksi, olisi nimenomaan tuon prosenttirajan lasku, ja sen vuoksi tulen esittämään sitä, että meilläkin se laskettaisiin 3,5 prosenttiin. Tätä on muuten myös Lääkäriliitto esittänyt.
Sitten se merkillinen asia, mikä on noussut vasta tässä alkoholilakiuudistuksen eduskuntakäsittelyn yhteydessä, eli kysymys etämyynnistä. Alun perin laadittu luonnos sisälsi pykälän etämyynnin kieltämisestä. Tuolloin todettiin, että järjestelmän kattavuus varmistettaisiin selventämällä nykyinen alkoholijuomien rajat ylittävän etämyynnin kielto. Todettiin myös, että alkoholijuomien toimittamisessa suoraan kuluttajille ei välttämättä noudateta mitään alkoholilain säännöksiä, että käytännössä ulkomailta tapahtuvasta etämyynnistä on jo tullut rinnakkainen alkoholijuomien markkinapaikka. Mutta jostakin syystä — ja toivon, että ministeri kertoisi täällä, mistä syystä — tuo pykälä jäi pois tämän valmistelun aikana. Mikä taho vaikutti tähän, että tuo pykälä jäi pois?
Täällä viitattiin jo Helsingin hovioikeuden ratkaisuun, jossa todettiin, että jos Alkon vähittäismyyntimonopoliin kuuluvien tuotteiden etämyynti suomalaisille kuluttajille sallittaisiin toisiin jäsenvaltioihin sijoittuneille toimijoille, niin se tulisi sallia myös Suomeen sijoittuneille toimijoille. Koska uusi ehdotettu alkoholilaki lähtee siitä, että Alkon asema säilytetään nykyisenlaisena, niin etämyynnin kielto olisi viisainta kirjata selkeästi lakiin. Tässä suhteessa on kyllä aika merkillistä — vaikka todellakaan itsekään en ole ennättänyt koko tätä mietintöä lukea läpi, niin sen verran ennätin, että näitä perustuslakivaliokunnan ja lakivaliokunnan lausuntoja selasin — että täällä perustuslakivaliokunnan lausunnossa sanotaan selvästi, että ehdotetut säännökset ja niiden perustelut ovat epäselvässä suhteessa ja osin jopa ristiriidassa keskenään, siis tämän etämyynnin suhteen. Sitten todetaan, että jos tarkoituksena on saattaa etämyynti rangaistavaksi, tulee siitä säätää rangaistussäännöksellä. Lakivaliokunta sanoo vielä selkeämmin, että oikeustilaa olisi asianmukaista selventää jo nyt käsillä olevan esityksen eduskuntakäsittelyssä.
Tämä koko asiakokonaisuus, joka liittyy tähän etämyyntiin, on erittäin vakava, koska siinä on kyseessä koko suomalaisen alkoholipolitiikan tulevaisuus. Siinä on kysymyksessä Alkon asema ja monopoli. Siinä on kysymyksessä myös se, sallimmeko me tosiasiallisen veronkierron. Sen vuoksi pidän erityisen valitettavana, että tähän kysymykseen ei ole kaikilla kansanedustajilla ollut riittävästi mahdollisuutta paneutua, ja pidän käsittämättömänä sitä, jos tätä viedään sellaisella kiireellä eteenpäin, että kansanedustajat eivät pysty kunnolla paneutumaan asiaan ja harkitsemaan omaa kantaansa.
Arvoisa puhemies! Mielestäni olisi erittäin kohtuullista mahdollistaa se, että jokaisella kansanedustajalla, joka joutuu tekemään myös omantunnon ratkaisun näiden kysymysten edessä, olisi mahdollisuus lukea tämä mietintö läpi. [Puhemies koputtaa] Sen vuoksi ehdotan eduskunnan työjärjestyksen mukaisesti, että mietintö pannaan pöydälle huomenna kello 10 järjestettävään istuntoon.
Arvoisa puhemies! Toivon, että kukaan ei esitä, että se pannaan pöydälle 15 minuutin kuluttua alkavaan istuntoon, sillä en usko, että täällä kukaan on sellainen fakiiri, joka lukee 15 minuutissa tämän 200 sivua läpi.
Toinen varapuhemies Arto Satonen
:Seuraavaksi keskustelemme pöydällepanosta.