Punkt i protokollet
PR
141
2018 rd
Plenum
Tisdag 15.1.2019 kl. 14.00—20.48
10
Regeringens proposition till riksdagen med förslag till ändring av lagen om bostadsaktiebolag
Regeringens proposition
Utskottets betänkande
Första behandlingen
Förste vice talman Mauri Pekkarinen
Ärende 10 på dagordningen presenteras för första behandling. Till grund för behandlingen ligger miljöutskottets betänkande MiUB 17/2018 rd. Nu ska riksdagen besluta om innehållet i lagförslaget. 
Debatt
17.27
Mari-Leena
Talvitie
kok
Arvoisa puhemies! Voi sanoa, että tätä hetkeä olen odottanut näin ensimmäisen kauden kansanedustajana muutaman vuoden, koska toimiessani aikanaan Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtajana ajattelin, että jos kansa antaa sen verran luottamusta, että kansanedustajaksi joskus valitaan, niin asunto-osakeyhtiölain muutos on se asia, mistä teen lakialoitteen. 
Lakialoite 105/2016 on yli sadan kollegan tukema lakialoite. Ympäristövaliokunta otti sen pari vuotta sitten käsittelyyn, ja sen jälkeen oikeusministeriö on tehnyt hyvin vahvaa valmistelutyötä tämän lainsäädännön kanssa, ja nyt sitten käsittelemme ympäristövaliokunnan yksimielistä mietintöä eduskunnan kannan pohjaksi. 
Kyseessä on siis asunto-osakeyhtiölain muutos, joka koskettaa rakennuksen purkamista ja uusrakentamisen helpottamista. Tavoitteena on purkamista ja uudisrakentamista koskevan asunto-osakeyhtiön päätöksenteon helpottaminen siten, että samalla turvataan kunkin osakkaan asuminen, asuntovarallisuuden arvo ja muut asunto-osakkeen tuottamat oikeudet sekä vakuudenhaltijoiden oikeudet. 
Se, mikä tässä asunto-osakeyhtiölaissa on tällä hetkellä vielä jonkun aikaa se epäkohta, mikä on kaivannut tätä muutosta kiperästi, on siis se, että jos rakennus on siinä kunnossa, että sitä ei ole kokonaistaloudellisesti kannattavaa peruskorjata tai se vaatii suuremman peruskorjauksen saavuttaakseen esteettömyysasiat kuntoon tai vastaavaa osittain purkamista tai purkamista, niin laki sanoo tällä hetkellä, että vaaditaan yksimielinen yhtiökokous ja jokaisen osakkaan suostumus. Ja tämä jokaisen osakkaan suostumus on tarkoittanut sitä, että yksimieliset yhtiökokoukset eivät riitä ja sitten taloyhtiössä ei välttämättä saada sitä jokaisen osakkaan suostumusta — on perikuntia, on yhteisomisteisia asuntoja ja niin edelleen. Nyt tämä laki lähtee siitä, että neljän viidesosan määräenemmistöllä voitaisiin tehdä näitä taloyhtiöpäätöksiä ja että myöskään sitten täydennysrakennuskohteissa ei tarvittaisi sitä yksimielisyyttä ja jokaisen osakkaan suostumusta, vaan ehdotetaan, että neljän viidesosan määräenemmistöllä voisi päättää. Lisäksi sitten on tietenkin tärkeää, että jokaisen omistussuoja jollain keinoilla ylläpidetään. Ja kyllä tässä laissa lähdetään siitä, että jos tällaista purkamista tai uusrakentamista vastustava osakkeenomistaja kertoo sen siellä yhtiökokouksessa ja merkitsee tiedoksi, niin hänelle ehdotetaan oikeutta vaatia osakkeidensa lunastamista käypään hintaan määräajassa yhtiökokouksen päätöksestä. 
Täällä on myöskin muita keinoja, jotka sitten tarkoittavat sitä, että jokaisen, jolla tässä taloyhtiössä osakkuus on, ääni kuuluu, eikä näin ollen kenenkään tarvitse miettiä, että hänelle tulevaisuudessa hankkeen etenemisessä käy niin, että hänen kotinsa tavallaan katoaa alta ja hänellä ei ole mitään korvaavuutta siihen. 
Oikeusministeriö on tehnyt hyvää valmistelutyötä. Lakialoite lähti siitä yhdeksän kymmenesosan määräenemmistöstä, ja tämä esitys on nyt neljä viidesosaa. Ympäristövaliokunnassa sitä käsittelimme, ja muutamia asioita on, joita me mietintöön myöskin lisäsimme, muun muassa nämä erilaiset käytännöt kuntien maankäyttösopimuksissa. Olisi tärkeää, että tuotaisiin julkisuuteen, minkälaisia maankäyttösopimuksia on, ja silloin myöskin pystyttäisiin yleisesti ottaen enemmän niistä keskustelemaan. 
Saattaa olla, että käytän vielä toisen puheenvuoron, mutta tässä yhteydessä haluan kiittää ympäristövaliokunnan puheenjohtajaa Satu Hassia, varapuheenjohtajaa Silvia Modigia ja koko ympäristövaliokunnan kollegoita kuten myöskin tietenkin niitä yli sataa kollegaa, jotka jo alkukaudesta osoittivat tälle asialle tukea. On mahtavaa, että tässä on tehty yhteistyötä salin laidasta laitaan, ja näin ollen myöskin sitten kiinteistökehitystä ja täydennysrakentamista edistetään merkittävästi. Meillä on nimittäin kymmeniätuhansia taloyhtiöitä, joille tulevan 10—20 vuoden aikana tämä asia on ajankohtainen. — Kiitos. 
17.32
Satu
Hassi
vihr
Arvoisa puhemies! Edustaja Talvitie tässä jo esittelikin ympäristövaliokunnan mietinnön, ja vaikka tavallaan nyt normaali käytäntö on, että valiokunnan puheenjohtaja esittelee, niin tämä on sikäli perusteltu järjestys, että tämä paljolti perustuu edustaja Talvitien lakialoitteeseen. Valiokunnan keskusteluissa totesimmekin, että tätä voisi nimittää Lex Talvitieksi. 
Kyseessä on ympäristövaliokunnan yksimielinen mietintö. Totesimme, että purkava uusrakentaminen on sinänsä rajallinen mutta tietyissä tapauksissa hyvin tarpeellinen mahdollisuus asuntojen lisäämiseen erityisesti kasvavilla kaupunkiseuduilla, erityisesti uusien raideliikennehankkeiden alueella, ja on tarkoituksenmukaista helpottaa tätä niin, että enää ei vaadita aivan täyttä osakkaiden yksimielisyyttä vaan neljä viidesosaa riittää, ja silloin, kun on kysymys osittaisesta purkamisesta ja uudisrakentamisesta, kaksi kolmasosaa riittää. 
Valiokunta myöskin toteaa, että voi olla tapauksia, joissa talossa, joka on ennestään pelkästään asuintalo, osittain siinä mielessä käyttötarkoitusta muutetaan, että esimerkiksi rakennettavan uuden talon kivijalkaan voi tehdä liikehuoneistoja. Kuitenkaan emme kannata sitä, että täydellinen käyttötarkoituksen muuttaminen olisi mahdollista. Valiokunta korostaa myös sitä, että tarvitaan riippumattoman asiantuntijan lausunto ennen tätä menettelyä ja että tämän asiantuntijan pitää olla riippumaton suhteessa toimeksiantajayhtiöön, sen johtoon ja osakkaisiin, mutta myös hankkeen rahoittajiin ja rakentajiin ja suunnittelijoihin. 
Arvoisa puhemies! Viimeisenä asiana, jonka valiokunnan mietinnöstä haluan nostaa esille, on se, että tämän lakiehdotuksen osalta on tunnettu myös huolta siitä, miten se vaikuttaa rakennetun kulttuuriympäristön suojeluun. Sinänsä tämä lakihan ei muuta niitä lakeja, jotka koskevat rakennetun kulttuuriympäristön suojelua, mutta lain vaikutuksia tähän asiaan on kuitenkin syytä seurata. 
17.35
Pauli
Kiuru
kok
Arvoisa herra puhemies! Tämä on hyvä laki, ja kiitos edustaja Talvitielle asian eteenpäinviemisestä. Valiokunnassa tosiaan, niin kuin kävi ilmi Talvitien ja puheenjohtaja Hassin puheenvuoroista, tämä käsiteltiin yksimielisesti. 
Ensinnäkin täytyy muistaa, että asuntohan on yleensä ihmisten merkittävin varallisuuserä, ja kun sitten näihin lähdetään puuttumaan, jollain tavalla totta kai vähemmistöosakkaiden oikeusturva ja varallisuus pitää siinä huomioida ja ne huomioidaan. Tässä on lunastuslausekkeet, ja heillä on oikeus saada kohtuullinen korvaus siitä, mitä omistavat, jos eivät sitten halua jatkaa asumista rakennettavassa. 
Se, mitä tässä ei ole vielä tullut esille — ja haluan tietysti nostaa sen ympäristövaliokunnan jäsenenä ilmi — on, että tähän liittyy myös vahva ilmastonäkökulma oikeastaan kahta kautta. Toinen on yhdyskuntarakenteen tiivistäminen eli se, että kun on isompia yksikköjä, niin mahtuu enemmän väkeä ja ei levittäydytä niin laajalle. Toinen näkökulma on tietysti se, että kun vanhaa, energiatehokkuudeltaan heikkoa rakennusta verrataan uuteen, joka tehdään uusilla säännöksillä, niin totta kai se uudempi on energiatehokkaampi, säästää energiaa, ja se on tärkeä näkökulma. 
17.37
Ari
Torniainen
kesk
Arvoisa herra puhemies! Tämä hallituksen esitys on erittäin hyvä, ja onnittelut edustaja Talvitielle siitä lakialoitteesta, jonka olette tehnyt ja joka sai niin laajan kannatuksen myöskin täällä eduskuntasalissa. Nyt kun tämä asia on edennyt, tämä hallituksen esitys on hyvä ja ympäristövaliokunnan mietintö on yksimielinen. 
Purkavan uudisrakentamisen lakimuutosehdotus mahdollistaa osaltaan lisä- ja täydennysrakentamista etenkin suurissa kasvukeskuksissa, ja se on tullut todettua, että etenkin täällä pääkaupunkiseudulla tarvitaan kaupunkirakenteen tiivistämistä ja tämä nykyinen asunto-osakeyhtiölaissa oleva yksimielisyysvaade on liian tiukka ja se on toiminut käytännössä esteenä purkavalle uudisrakentamiselle muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Etenkin suurissa kasvukeskuksissa täydennysrakentamista ja kaupunkirakenteen tiivistämistä tarvitaan, ja tällä nyt pystytään siinä viemään asioita eteenpäin. 
Tällä hallituksen esityksellä päästään myöskin suurempia kokonaisuuksia, suurempia korttelikokonaisuuksia rakentamaan. Hyvä asia sinällään. Purkava uudisrakentaminen mahdollistaa perinteiseen korjausrakentamiseen verrattuna uudenlaisen asuntotuotannon ja alueidenkäytön kehittämisen. 
Kun tämä hallituksen esitys menee eteenpäin, lisärakentamisella voidaan parantaa myös esteettömyyttä ja asumismukavuutta rakentamalla esimerkiksi hissejä ja nykyaikaisia saniteettitiloja, joita välttämättä ei pystyisi peruskorjattaviin rakennuksiin rakentamaan. Tosiasia on, että nykyaikainen talotekniikka vaatii myöskin enemmän tilaa, että sinne niitä ilmanvaihtoputkia ja sähköputkituksia voidaan viedä. 60- ja 70-luvuilla rakennetuissa taloissa ja vanhemmissa rakennuksissa niitä tiloja ei ole riittävästi, ja nyt pystytään paremmin sitten myöskin uusia asuntoja tuottamaan. 
Kaiken kaikkiaan tämä on hyvä esitys, ja toivottavasti tätä myöskin seurataan sen suhteen, pystytäänkö vielä parempiakin viemään eteenpäin. 
17.40
Mari-Leena
Talvitie
kok
Arvoisa puhemies! Vielä edellisen puheenvuoron jatkoksi tästä, minkälainen tarve tämmöiselle raskaan peruskorjauksen vaihtoehdolle on. Ensisijaisesti se tietenkin kohdistuu 60—80-luvun kerrostaloihin, kuten tässä kollegatkin ovat todenneet, mutta yllättävää ainakin itselleni oli tämän hallituksen esityksen yhteydessä tullut tieto, että kun korjausrakentamisen osuus talonrakentamisesta on kasvanut jatkuvasti, niin korjausrakentamisen arvo ohitti 2014 pysyväisluonteisesti uudisrakentamisen. Elikkä merkittävistä volyymeista puhutaan. 
Näitten maankäyttösopimusten lisäksi ympäristövaliokunnassa kiinnitettiin huomiota siihen, että tämän käynnistyneen maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen yhteydessä olisi hyvä tarkastella tarpeen mukaan myös muiden yhtiömuotojen osalta näitä näkökulmia sekä arvioida vastaavia kehittämistarpeita kuin on tässä asunto-osakeyhtiölaissa. Esimerkiksi kiinteistöosakeyhtiömuotoisten vanhojen kauppakeskusliikekiinteistöjen uudistamiselle voi olla tarvetta. Elikkä saattaa olla vanha kauppakeskus, jossa on samalla tavalla, että vaaditaan se yksimielisyys, ja suurin osa on sitä mieltä, että tämä kauppakeskus voitaisiin purkaa tai kehittää sitä kaupungin keskustaa — taikka pienemmälläkin paikkakunnalla olevaa kuntakeskustaa — mutta sitten yksimielisyyttä ei saavuteta. Tulevaisuudessa olisi valiokunnan mielestä kannattavaa, että arvioitaisiin myöskin kiinteistöosakeyhtiömuotoisten yhtiöiden osalta sitä, [Puhemies koputtaa] mentäisiinkö tällaiseen samanlaiseen ratkaisuun. 
17.42
Tiina
Elovaara
sin
Arvoisa puhemies! Haluan vain lyhyesti todeta tässä, että on todella hienoa ja kannustavaa meille muille, että tällaisilla hyvillä esityksillä on merkitystä ja että kansanedustaja voi lakialoitteensa saada hallituksen esityksen muotoon. Tämä tuo lohtua ihan meille kaikille, sillä valitettavasti yli 90 prosenttia lakialoitteista päätyy jonnekin hyllylle, ja se on demokratian ja sen toteutumisen ja tämän työn mielekkyyden kannalta kyllä aika turhauttavaa. Olenkin lähettänyt tästä terveiset ihan puhemiesneuvoston uudistamistyöryhmään, että tässäkin on yksi asia, jota meidän tulisi täällä, ihan talon sisällä, kehittää. Siitä syystä tässä haluan todeta ja antaa arvoa Talvitien työskentelylle, että kansanedustaja saa nyt tämän asian vietyä lainsäädäntöön. 
17.43
Antero
Laukkanen
kd
Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin haluan kiittää edustaja Talvitietä. Tämä on hieno päivä hänelle ja hieno päivä myös meille edustajille. Tämä on tänään tässä salissa toinen esitys, jossa kansanedustajan tavallaan perustyö ikään kuin palkitaan. Silloin kun on oikea asia ja sille on selkeä tarve, niin tässä talossa pystytään myös siihen, että hallitus voi ottaa oppositionkin riveistä itsellensä asioita valmisteluun. Tosin tässä nyt on hallituspuolueen edustaja, mutta kuitenkin tämä on minusta arvokas asia tämän työn kannalta. 
Sitten tähän itse esitykseen: Tämä on erittäin merkittävä ja tärkeä esitys. Meillä on pääkaupunkiseudulla korjaustarvetta olikohan se noin 6 miljardin edestä pelkästään putkiremonttien ja sähköjen uudistamisen osalta. Monessa talossa ne on tehty sillä tavalla 60-luvulla, että olisi todella tärkeää selvittää, kannattaako enää semmoiseen remonttiin lähteä. Soukan alueella, jossa itse asun tämmöisessä vuonna 68 rakennetussa kerrostalossa, vieressä on kolmekerroksinen kerrostalo, jota ei ole kauhean hyvin pidetty kunnossa, ja siinä on tilanne, että parvekkeet sieltä melkein tippuvat, niin että ehdottomasti se kannattaa purkaa. Minusta se kannattaisi purkaa ja rakentaa tilalle vaikka kahdeksankerroksinen talo, varsinkin kun se on noin 50 metriä metroasemasta. Tämä uusi laki helpottaa tätä prosessia, tuo selkeyttä, ja uskon, että tätä esitystä tullaan vielä kiittelemään myöhemmin moneen kertaan. 
Sitten on nämä moninkertaiset vaikutukset siihen, että korjausrakentaminen, ihan niin kuin täällä on todettu, on yleensä aika suhdanteista vapaata, koska korjaaminen aina jatkuu. On lama tai ei, niin korjausrakentaminen pysyy suunnilleen samalla tasolla. Tälläkin tavalla tämä esitys tuottaa yleistä hyötyä työmarkkinoille, että vaikka olisi vaikeat ajat, niin voidaan sitten joku talo pistää maan tasalle ja rakentaa tilalle jotain muuta ja turvata samalla myös kaikkien niiden asukkaiden edut, jotka siinä ovat mukana ja ovat osakkeenomistajia. Moni ikääntynyt ihminen putkiremontin yhteydessä joutuu muuttamaan muualle, koska ne maksavat jo tuhat euroa per neliö. Heillä ei missään riitä varallisuus tähän, eivätkä he enää pysty eivätkä halua lainaa ottaa, mieluummin muuttavat pois. Tämä tähänkin ongelmaan sitten tuo vastauksia. 
17.46
Mari-Leena
Talvitie
kok
Arvoisa puhemies! Kaksi asiaa vielä, jotka täältä ympäristövaliokunnan yksimielisestä mietinnöstä nostan esiin: 
Toinen on nämä veroasiat. Eli tässä olisi ollut ehkä tarvetta miettiä vielä näitä kiinteistövero- ja luovutusvoittoverosäännöksiä, mutta valiokunta kuitenkin näki, että koska ollaan kauden lopussa ja tässä on tavoiteaikataulu se, että tämä voisi astua voimaan tässä alkuvuoden aikana, niin tätä kuulemista ja muuta ei sitten pystytty lähtemään laajentamaan. Mutta toimintatapojen vakiinnuttaminen ja selvyys esimerkiksi verovaikutuksista ovat tulevaisuudessa välttämättömiä, jotta purkavasta uusrakentamisesta muodostuisi käytännössä mahdollinen vaihtoehto kaikissa näissä asunto-osakeyhtiön peruskorjaustilanteissa. 
Toinen asia on sitten tämä asiantuntijoiden riippumattomuus. Toivotaan, että tulevien vuosien aikana tulisi sellaista asiantuntemusta, joka osaisi kerätä nimenomaan niin rakennus- kuin suunnittelurahoituspuolta ja joka olisi sitten apuna näillä asunto-osakeyhtiöillä, kun on kuitenkin maallikkohallituksesta kyse. 
Loppuun kiitoksia kollegoille, edustajille Hassi, Kiuru Pauli, Torniainen, Elovaara, Laukkanen, ja sitten myöskin ministereille Tiilikainen ja Lindström, jotka alkukaudella antoivat positiivisen ja myönteisen vastauksen tähän kirjalliseen kysymykseen, minkä ihan alkukaudesta tein, ja sitten kiitos ministeri Häkkäselle, joka on tässä viime aikoina paimentanut vielä, että tässä on tehty hyvää oikeusministeriön lainsäädäntövalmistelua. Kun olin niissä kuulemisissa mukana, niin niissä tosissaan tuli esille se, että jos monet muutkin asiat olisi yhtä hyvin valmisteltu kuin mitä oli tämä oikeusministeriön valmistelupuoli tässä tehnyt, niin nekin olisivat ehkä menneet ripeämmin eteenpäin — siinä mielessä kiitos kaikille. Ja kollega Elovaaralle vielä kiitos kannustuksesta. Tämä demokratian edistäminen tosiaan on tärkeä asia ja myöskin se, että kansanedustajalla, varsinkin tässä kansalaisaloitekeskustelussa, on mahdollisuus myöskin sitten vaikuttaa lakialoitteen kautta. 
17.49
Ari
Torniainen
kesk
Arvoisa puhemies! Täällä on useammassa puheenvuorossa kiinnitetty huomiota peruskorjaushankkeisiin, ja tosiasia on, että viime vuosina peruskorjaushankkeiden lukumäärä ja volyymi ovat kasvaneet huomattavasti. On onnistuneita peruskorjauksia ja vähemmän onnistuneita peruskorjauksia. Siinä on myöskin se, että monet vanhemmat rakennukset ja 60—70-luvulla rakennetut rakennukset eivät ole suunniteltuja sillä tavoin, että niihin tulee koneellista ilmanvaihtoa, ja niin poispäin. Sen takia peruskorjaushankkeet ovat erittäin vaativia, ja peruskorjaushankkeet ovat myöskin kalliita, eli siitä tulee yllättäviä kustannuksia asukkaille. Asukkaat ja taloyhtiöt eivät ole monta kertaa varautuneita niin suuriin kustannuksiin. 
Siksi tämä hallituksen esitys on hyvä, että nyt päästään tähän purkavaan uudisrakentamiseen. Kuitenkin purkavan uudisrakentamisen hankkeen onnistumisessa on olennaista, että se ennakoidaan ja laadukkaasti suunnitellaan ja siinä otetaan myöskin maakäyttö ja kaavoitus huomioon. Käytännössä hankkeet ovat myöskin taloudellisesti kannattavia siten, että saadaan useasti lisää rakennusoikeutta niihin. Sitä kautta ne saadaan myöskin asukkaille hyväksi ja saadaan uutta rakennuskantaa kaupunkeihin. 
Täällä on joissain puheenvuoroissa viitattu tähän maankäyttö‑ ja rakennuslain kokonaisuudistukseen. Itse toivon, että kun sitä hanketta viedään nytten eteenpäin, niin siellä myöskin otetaan huomioon tämä purkava uudisrakentaminen, jotta sitä voitaisiin viedä myöskin laajemmin kuin pelkästään asunto-osakeyhtiöihin. Siellä voitaisiin ottaa esimerkiksi nämä liikekeskukset, jotka ovat tulleet tiensä ja aikarajojensa päähän, niin että niitä pystyttäisiin sitten purkamaan ja alueita kehittämään eteenpäin. 
Sitten täällä viitattiin vielä kulttuuriympäristön suojeluun. Kyllä uskon, että kaavoittajat ottavat myöskin ne asiat huomioon. Tässä ei nimenomaan vaaranneta kulttuuriympäristöä, vaan sitä pystytään myöskin asianmukaisesti suunnittelemaan ja siitä huolta kantamaan. 
Kaiken kaikkiaan hallitukselta hyvä esitys, ja hyvä, että asia menee eteenpäin. 
17.51
Eero
Suutari
kok
Arvoisa puhemies! Uudisrakentaminen ja rakennuskannan järkevä kehittäminen ovat monessa paikassa ainakin tuommoisilla seuduilla, joissa on pienet kuntakeskukset, törmänneet tähän, että jos on yhtiömuotoinen asuinrakennus tai tuotantolaitos tai sitten myös esimerkiksi kaupallinen muun käytön vuokrarakennus, niin yksimielisyysvaatimus on aiheuttanut paljon ongelmia uudistamisessa. Määräenemmistöön siirtyminen on todella tervetullutta tämän kannalta, ja kiitänkin tässä myös valiokunnan työtä. 
17.52
Antero
Laukkanen
kd
Arvoisa herra puhemies! Lyhyesti vain tässä. Edustaja Torniainen nosti kyllä todella hyvän asian, että olisi hienoa, että rakennusvalvonta ja ylipäätänsä ympäristötoimijat ymmärtäisivät, miten tärkeätä se on, että pystytään uudistamaan jotain aluetta. Meillä on Espoossa sellainen tilanne, että Espoon keskuksesta radan toinen puoli on uudistettu. Siellä on uusia rakennuksia, uusi kauppakeskus. Radan toisella puolella on syntynyt valtava kina vanhan kaupungintalon purkamisesta. Se on ollut jo kuusi vuotta tyhjänä, ja siinä koko radan toinen puoli on 70—80-luvulta. Se ei uudistu ollenkaan. Toinen puoli on uutta, hienoa rakentamista. Se on karu esimerkki, miten nämä asiat voivat joskus mennä aivan sellaiseen suuntaan, että lopulta kukaan ei hyödy siitä. Toivon, että tässäkin kohtaa laki uudistuisi ja antaisi joustoa ja mahdollisuuksia puuttua tämmöiseen ikään kuin kehityksen jarruna olemiseen. 
17.53
Mari-Leena
Talvitie
kok
Arvoisa puhemies! Kiitos kollegoille hyvistä puheenvuoroista. Tässä ovat monipuolisesti monet asiat tulleet esiin niin täydennysrakentamisen kuin tulevan lainsäädännön kehittämisen kuin peruskorjaushankkeitten osalta, ja yhtä lailla se, että päästään siitä yksimielisyydestä ja mennään määräenemmistöön, joka on kuitenkin demokraattisessa Suomessa suurimmassa osassa vallitseva käytäntö. 
Yksi asia myöskin vielä, joka kaipaa, tarvitsee ja ansaitsee tulla tässä yhteydessä sanotuksi, arvoisa puhemies, on huoneistotietojärjestelmää koskeva lainsäädäntö, joka itse asiassa lakivaliokunnassa viime vuonna säädettiin. Täällä ovat muun muassa edustaja Laukkanen ja edustaja Hänninen, jotka ovat lakivaliokunnan jäseniä, salissa. Tulevaisuudessa tämä huoneistotietojärjestelmä ja kaupparekisterimerkinnät ja kaikki pystytään hoitamaan sähköisesti. On myöskin tärkeää, että nämä osakeluettelomerkinnät ja muut asiat yhteensovitetaan tulevan huoneistotietojärjestelmän lainsäädännön kanssa. Lainsäädäntö on itse asiassa jo hyväksytty, mutta ympäristövaliokunta kuitenkin korosti, että tätä on hyvä seurata ja selvittää sitten tämän huoneistotietojärjestelmän täytäntöönpanon kanssa, miten kaikki asunto-osakeyhtiölaissa tehdyt muutokset menevät eteenpäin. 
Minä kiitän omalta osaltani vielä kerran kaikkia kollegoita tuesta ja matkasta, tästä noin 2,5 vuoden matkasta, mitä tämä asia on ollut pöydällä, välillä enemmän ja välillä vähemmän. Jotenkin palaan ehkä vielä sinne Ouluun, että silloin kun päätin, että jos kansa antaa luottamusta ja tästä lakialoitteen teen, oli selvää, että se yhteistyössä tehdään. Elämä, niin kuin politiikkakin, on joukkuepelaamista, ja yksin ei kukaan saa aikaan, mutta yhdessä voi saada paljon asioita aikaan. Tämä asunto-osakeyhtiölain muutos, joka sitten toivottavasti täydennysrakentamista ja montaa muuta viitoittaa tulevina vuosina, on osoitus siitä, että yhdessä voidaan tehdä asioita. 
Riksdagen avslutade den allmänna debatten. 
Riksdagen godkände innehållet i lagförslaget i proposition RP 210/2018 rd enligt betänkandet. Riksdagen instämde i utskottets förslag att lagförslaget i lagmotion LM 105/2016 rd förkastas. Första behandlingen av lagförslaget avslutades. 
Senast publicerat 14.2.2019 10:24