Arvoisa puhemies! En pystynyt tämän lakiesityksen ensimmäisessä käsittelyssä käyttämään puheenvuoroa, joten halusin nyt tulla sanomaan muutaman sanan digitaalisista palveluista, koska olen tämän asian kanssa niin paljon muun muassa tulevaisuusvaliokunnassa ollut kiinni.
Tämä lakiesitys on hyvä ja kannatettava, ja valiokunta on mietinnössään tehnyt hyvää työtä arvioidessaan lakia. Haluan kuitenkin nyt muistuttaa siitä, että meillä on lähes miljoona kansalaista, jotka eivät pysty, voi tai osaa käyttää digipalveluita. Tässä joukossa on kaikenikäisiä ihmisiä. Meillä on usein virheellinen käsitys nuorten digitaidoista. Nuoret kyllä osaavat hyvin toimia sosiaalisessa mediassa, mutta monella voi olla suuria vaikeuksia hoitaa asioitaan verkossa. Esimerkiksi erilaisten lomakkeiden täyttäminen voi heille olla vaikeaa, ja tämä johtaa helposti nuorten ihmisten syrjäytymiseen.
Kuten valiokunta mietinnössään toteaa, digitaalisten palvelujen kehittämisestä huolimatta palveluja on jatkossakin tuotettava monimuotoisesti esimerkiksi kasvokkain ja puhelimitse. Suomessa tulee nimittäin aina olemaan henkilöitä, jotka eivät kykene tai pysty olemaan tai halua olla digitaalisten palveluiden äärellä. Esimerkiksi tällä hetkellä ja vielä pitkään lähitulevaisuudessakin meillä on paljon ikäihmisiä digipalvelujen ulottumattomissa. Tilastokeskuksen mukaan suomalaisista 16—89-vuotiaista 88 prosenttia käyttää internetiä. Kuitenkin on huomioitava, että 65—75-vuotiaista 75 prosenttia ja 75—89-vuotiaista vain 37 prosenttia käyttää nettiä. Sähköpostia 37—89-vuotiaista käytti vain 28 prosenttia ja verkkopankkia 30 prosenttia. Tilastokeskuksen vuonna 2017 tekemän selvityksen mukaan virallisen lomakkeen verkon kautta lähettäneitä ikäihmisiä 65—74-vuotiaissa oli vain 30 prosenttia ja 75—89-vuotiaissa 10 prosenttia. Eli meidän ikäihmisemme eivät edelleenkään pysty käyttämään digitaalisia palveluita niin hyvin kuin usein luullaan tai kuvitellaan. Osalla syynä on se, etteivät nämä palvelut ole heille esteettömiä ja saavutettavia, ja siksi on myönteistä, että myös valiokunta on ottanut kantaa digipalvelujen esteettömyyteen. Tähän asiaan varmaan joudutaan vielä palaamaan, kunhan esteettömyysdirektiivi astuu voimaan.
Toisaalta ikäihmisten digipalvelujen ulkopuolella oleminen johtuu siitä, ettei koulutusta ja ohjausta digipalvelujen käyttöön ole riittävästi suunnattu ikäihmisille. Esteenä digitaalisten palveluiden käytölle voi olla myös laitteiden, ohjelmien ja käytön kalleus. Jos haluamme lisätä digikansalaisten määrää, on yhteiskunnan varmistettava, että kaikilla kansalaisilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet hankkia tai lainata laitteisto, vaadittavat tietojärjestelmät ja verkkoyhteydet sekä oppia niiden käyttö ja taloudelliset mahdollisuudet maksaa käytöstä.
Arvoisa puhemies! Yhdenvertaisuuden kannalta on tällä hetkellä ongelmana se, että kasvokkain annettavat palvelut alkavat olla kovin kalliita. Esimerkiksi pankkipalveluissa laskun maksaminen on kohtuuttoman kallista. Palveluverkon supistuessa myös palvelujen pariin pääseminen on hankalaa ja aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia. Tämä uhkaa syrjäyttää osan ikäihmisistä yhteiskunnan täysvaltaisesta toimijuudesta.
Merkittävää on, että sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita käyttävät ja tarvitsevat ikääntyneet eivät kaikki ole osaavia ja aktiivisia verkkopalvelujen käyttäjiä ja nyt sote-palvelujen tuottamisessa tavoitellaan tulevaisuudessa yhä enemmän etäpalveluiden avulla tuotettavia palveluita. Valvira onkin vuonna 2015 todennut, että etäpalvelun käyttö edellyttää aina tietoista suostumusta ja palvelujen tulee olla soveltuvia etäpalveluiksi. Valvira on myös muistuttanut, että hoidettavalle on aina varattava myös mahdollisuus henkilökohtaiseen vastaanottokäyntiin.
Arvoisa puhemies! Seuraavan hallituksen tavoitteena tulee olla digitaalisen kuilun umpeen kurominen. Tähän tarvitaan kaikkia yhteiskunnan toimintalohkoja, kuten kirjastoja, vapaata sivistystyötä, kouluja, nuorisotyötä, aikuiskoulutusta ja ikäihmisten palveluita. Tavoitteeseen pääseminen voidaan varmistaa ilmiöpohjaisen budjetoinnin avulla. Tämä tarkoittaa tavoitteen toteutumiseen tarvittavien resurssien kokoamista yhteen ja selkeän johtamisjärjestelmän luomista. Nyt resurssit jakautuvat liian monelle taholle ja asian toteuttamiseen tarvittava selkeä johtaminen puuttuu, ja siksi tämä asia ei ole edennyt toivotulla tavalla. Meillä on vielä paljon tehtävää tässä asiassa. — Kiitos.