Punkt i protokollet
PR
159
2018 rd
Plenum
Torsdag 14.2.2019 kl. 16.05—22.05
2.6
Muntlig fråga om mentalvårdstjänster för unga (Antero Laukkanen kd)
Muntligt spörsmål
MFT 264/2018 rd
Muntlig frågestund
Andre vice talman Tuula Haatainen
Sista frågan, kristdemokratiska riksdagsgruppen, ledamot Laukkanen. 
Debatt
17.00
Antero
Laukkanen
kd
Arvoisa rouva puhemies! Kysymykseni liittyy nuorten mielenterveyspalveluihin. Nuorten yleisimpiä terveysongelmia ovat mielenterveydelliset häiriöt. Hiljattain uutisoitiin, että viimeisen parinkymmenen vuoden aikana mielenterveyden vuoksi erikoissairaanhoitoon ohjautuneiden nuorten avohoidon käyntimäärät ovat seitsenkertaistuneet. Psykiatrista erikoissairaanhoitoa saaneiden nuorten määrä on kasvanut rajusti lähes koko maassa: esimerkiksi Uudellamaalla jo lähes joka kymmenes 13—17-vuotias nuori oli viime vuonna psykiatrisen erikoissairaanhoidon asiakas. Tällaisessa tilanteessa hoidoiksi eivät enää auta perusterveydenhuollon sektorin palvelut. Kysynkin asianomaiselta ministeriltä: millä toimenpiteillä nuorten ennaltaehkäiseviä ja matalan kynnyksen mielenterveyspalveluja tullaan lisäämään, jotta tämä kehitys saataisiin nopeasti pysähtymään? Yksikään kansakunta ei kestä sitä, että näin suuri osa heidän nuoristaan ajautuu syrjäytymiseen. 
17.01
Perhe- ja peruspalveluministeri
Annika
Saarikko
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Kannan samaa huolta kuten varmasti moni tässä eduskuntasalissa. On tärkeää yrittää ymmärtää tuon ilmiön kokonaisuus, mikä liittyy nuorten mielenterveyteen. Ensinnäkin kasvamassa on sukupolvi nuoria ja nuoria aikuisia, jotka ovat paljon aiempaa valmiimpia puhumaan avoimesti mielenterveytensä ongelmista. Tietynlainen tabu niiden ympäriltä on haihtunut, mikä on minusta enemmän kuin positiivinen asia. Tämä on tietysti myös lisännyt rohkeutta hakea apua. Ainoa ongelma on se, että meidän pitäisi kyetä antamaan sitä enemmän huomattavasti aiemmin. Tälläkin hetkellä ja kuluneen vaalikauden aikana on tehty eri puolilla Suomea hyviä kokeiluja ja hankkeita, joista nostan tässä esiin yhden. Espoossa on toteutettu niin kutsutun IPC-toimintamallin mukaista välimallia palveluissa, joksi sitä kai voisi nimittää ja jota on tässä lyhyessä ajassa mahdoton selittää, mutta sen tulokset ovat hyviä. Ne tähtäävät nopeaan, voimakkaaseen tukeen varhaisessa vaiheessa nuoreen panostaen, mikä on saanut aikaan sen, että kustannuksia ja tarvetta erikoissairaanhoitoon on kyetty vähentämään ja nuori on tullut autetuksi ajoissa. Kannatan lämpimästi tuon toimintamallin levittämistä koko Suomeen, jos näytöt kerran ovat näin hyviä. 
Frågan slutbehandlad. 
Riksdagen avslutade den muntliga frågestunden. 
Senast publicerat 22-03-2019 17:00