Punkt i protokollet

Herra puhemies! Äsken oli hieno, historiallinen päätös oppivelvollisuuden laajentamisesta, josta iloitsin hyvin paljon, ja näen sen historiallisen merkityksen. Myös nyt on sinänsä myönteinen asia, joskin hieman toisentyyppinen, joka ehkä kertoo myös osaltaan tulevaisuuden haasteista. Tämä on siis verolaki, ja esittelen tämän verojaoston puheenjohtajana. 

Tässä tehdään yhteisö verovelvolliseksi Suomessa, jos sen tosiasiallinen johtopaikka on Suomessa, eli tässä estetään verovälttelyä. Tyyppiesimerkki on se, että tämä ehkäisee sitä, että ei mentäisi ja laitettaisi vaikkapa niitä pöytälaatikkofirmoja Viroon ja sitä kautta sitten välteltäisi verotusta täällä kotimaassa. Osa asiantuntijoista on pitänyt tätä erittäin myönteisenä, osa on esittänyt kritiikkiä. 

Yleisesti ottaen tällä paikataan verotuksen aukkoja. Tämä on hyvä väline verovalvontaan. Tämä torjuu harmaata taloutta ja kaiken kaikkiaan estää keinotekoisia järjestelyjä veron välttämiseksi. Nämä ovat puoltavat elementit, ja täytyy jo sanoa, että valiokunta nimenomaisesti painottaa näitä, yhtyy näihin näkemyksiin. 

Sitten jotkut asiantuntijat ovat esittäneet tästä kritiikkiä. Se on lähtenyt siitä, että on nähty, ettei olisi selkeää tarvetta tai että ei olisi merkittäviä verotuottovaikutuksia tai että tämä haittaisi ennakoitavuutta, tai tämänkaltaisia seikkoja. Mutta kyllä tässä valiokunta yhtyy voimakkaasti tämän lain perusteluihin ja siihen tarpeeseen, miksi tämä on, ja valiokuntamme mietinnössä pidämme tätä lakiesitystä erittäin tarpeellisena ja myönteisenä. 

Tässä mietintötekstissä on käyty läpi muutamia kohtia. Yksi niistä koskee esimerkiksi tätä ulkomaisten rahastojen niin sanottua määräaikaista siirtymäsäännöstä, ja kysymys on siitä, että osa katsoi, että nyt pitäisi todeta tässä laissa, ettei tänne Suomeen muodostu tosiasiallista johtopaikkaa, jos ulkomaista rahastoa hallinnoi täällä meillä suomalainen palveluntarjoaja. Valiokunta katsoo tässä, että kahden vuoden siirtymäajan kuluessa asiaa täytyy vähän selkeyttää ja samaan aikaan myös arvioida tämän poikkeaman merkitystä, ja arvio pitää tehdä sekä verotulopohjan turvaamisen kannalta että tehokkuuden kannalta. Tähän liittyy tämä vastalauseen lausumaesitys, ja siksi tämän tässä erikseen mainitsin. 

Kaiken kaikkiaan korostamme tämän lain seurantaa ja Verohallinnon ohjeistuksen kattavuutta. 

Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä on kyseessä tärkeä verovälttelyä ehkäisevä ja Suomen veropohjaa tiivistävä uudistus. Keskeinen ongelma nykyisessä verojärjestelmässä on se, että pääomat liikkuvat vapaasti rajojen yli ja yritykset toimivat kansainvälisesti mutta sääntely on pitkälti edelleen kansallista. Onkin erittäin tärkeää, että nyt kitkemme aggressiivista verosuunnittelua. Esityksellä puututaan erityisesti verovälttelyyn, jossa hyödynnetään ulkomaille rekisteröityjä yhtiöitä, joiden toimintaa johdetaan kuitenkin tosiasiallisesti Suomesta. 

Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa verojaostossa, jonka jäsen itse olen, Verohallinnon Harmaan talouden selvitysyksikkö totesi pitävänsä tätä lakimuutosta erittäin tärkeänä ja kannatettavana. 

Arvoisa puhemies! Kansainväliset yritykset voivat nykyisin hyödyntää keinotekoisia järjestelyitä ja välttää veroja siirtämällä voittojaan matalan verotuksen maihin. Tämä murentaa veropohjaa ja vaarantaa yhteiskuntamme palveluiden ja myös sosiaalietuuksien rahoittamista. Niin kutsuttua johtopaikkasäännöstä koskeva lakimuutos on tärkeä toimi verovälttelyn kitkemiseksi. Se laajentaa Suomen verotusoikeutta sellaisiin yrityksiin, jotka on rekisteröity verosyistä ulkomaille mutta sijaitsevat Suomessa. 

Nykyään ulkomaille rekisteröidyn yrityksen voi hankkia muutamalla satasella verkosta astumatta kuitenkaan oikeasti jalallakaan ulkomaille. Suunnilleen samaan hintaan saa myös postiosoitteen ulkomailta. Pelkästään Virossa on Verohallinnon selvitysten mukaan kymmeniätuhansia suomalaistaustaisia yrityksiä, joista vuonna 2018 noin 3 000 oli Suomessa asuvien suomalaisten omistuksessa ja mahdollisesti siis täältä johdettuja. 

Arvoisa puhemies! Kuten valtiovarainvaliokunnan mietinnössä todetaan, johtopaikkasäännös on tärkeä väline verovalvonnalle. Sen avulla on mahdollista torjua harmaata taloutta, kun tuloja ja varoja on pyritty salaamaan ulkomaista yhtiötä hyödyntäen. Sääntelyllä on ennen kaikkea keinotekoisia järjestelyitä ennalta estävä vaikutus. Tarkkoja arvioita säännöksen tuomista verotuotoista on mahdotonta tietää etukäteen, mutta pidemmällä aikavälillä puhutaan todennäköisesti kymmenistä miljoonista euroista. Ulkomaisia pöytälaatikkoyhtiöitä on hyödynnetty esimerkiksi sijoitustoiminnassa, jolloin tuottoja ei ole voitu verottaa täällä. Ei ole kestävää, että yritykset keräävät voittonsa Suomesta mutta maksavat veronsa verokeitaisiin. On erittäin tärkeää, että hallitus puuttuu nyt tähän toimintaan. 

Arvoisa herra puhemies! Kuten edellä verojaoston puheenjohtaja, edustaja Viitanen ja jäsen, edustaja Lohikoski totesivat, tosiasiallinen johtopaikka ‑säännös on tärkeä Suomen veropohjaa vahvistava uudistus, jolla puututaan aggressiiviseen verosuunnitteluun. Esimerkiksi Verohallinto piti esitystä tarpeellisena, ja sitä on esitetty myös valtiovarainministeriön asiantuntijaraporteissa. Vastaava säännös on jo käytössä muun muassa Norjassa, Tanskassa, Isossa-Britanniassa, Saksassa ja Alankomaissa. Esityksellä puututaan erityisesti verovälttelyyn, jossa hyödynnetään ulkomaille rekisteröityjä yhtiöitä, joiden toimintaa johdetaan kuitenkin tosiasiallisesti täältä Suomesta. 

Arvoisa puhemies! Sääntely tulee hallituksen esityksen mukaisesti sovellettavaksi myös ulkomaisiin sijoitus‑ ja vaihtoehtorahastoihin vuoden 2023 verotuksesta lähtien. Siirtymäsäännös on perusteltu ottaen huomioon, että laki astuu voimaan heti ensi vuoden alussa. Esityksen tarkoitus ei tietenkään ole vaikeuttaa yritysten toimintaa Suomessa vaan tiivistää Suomen veropohjaa. Kun rahastoja koskevaa säännöstä siirtymäajalla arvioidaan, olisi hyvä selvittää, miten tosiasiallista johtopaikkaa koskeva sääntely on vaikuttanut niissä maissa, joissa rahastoja koskevia poikkeuksia ei ole säädetty, kuten Tanskassa ja Norjassa. On myös hyvä huomioida, että sijoitusrahastot eivät yleensä joka tapauksessa maksa veroa Suomeen. Rahastojen kategorinen rajaaminen lain soveltamisalan ulkopuolelle mahdollistaisi Suomen verojen välttelyn esimerkiksi sijoitettaessa suomalaisiin metsiin ja kiinteistöihin. Ulkomaisetkaan rahastot eivät yleensä maksa tänne veroja. 

Uusi esitys ei johtaisi lähtökohtaisesti itse rahastojen verotukseen mutta voisi antaa Suomelle mahdollisuuden verottaa nostoja, jos rahastoa johdetaan Suomesta, ja vaikeuttaisi siten rahastojen hyödyntämistä verovälttelyssä. Tällä on merkitystä, sillä esimerkiksi liikekiinteistöistä suuri osa on ulkomaisessa omistuksessa ja myös ulkomaisten sijoittajien omistus suomalaisista metsistä on kasvanut, kuten tiedetään. 

Samalla on selvää, ettei Suomi voi lähteä haitalliseen verokilpailuun esimerkiksi Luxemburgin tai Caymansaarten kaltaisten verokeitaiden kanssa, jotka ovat houkutelleet rahoitusalan toimijoita loukkaamalla muiden maiden verosuvereniteettia. Suomen on omalla esimerkillään vahvistettava, että tällaiseen taloutta haittaavaan ja epäreiluun lopputulokseen johtavaan haitalliseen verokilpailuun puututaan niin kansainvälisesti kuin nyt kansallisesti. 

Arvoisa puhemies! Haluan myös osaltani kiittää hallitusta tästä esityksestä, jota voitaneen kutsua Lex Harakaksi. Kuulin siitä, että tämän lain taustalla on nykyisen ministeri Harakan vahva työ viime hallituskaudella. Hän halusi tehdä töitä oikeudenmukaisemman verotuksen puolesta, ja tämä on nyt yksi esimerkki siitä, ja tätä kutsuttakoon sitten myös Lex Harakaksi. Näin on sanottu.  

Arvoisa puhemies! Kuten täällä on todettu, tämä esitys on yksi konkreettisista veropohjaa tiivistävistä toimista, jotka vahvistavat meidän veropohjaamme. Yritykset ja sijoittajat ovat voineet valita, missä maassa niitä verotetaan, sen sijaan että valtiot olisivat päättäneet siitä. Tällä esityksellä otetaan askel lähemmäs sitä tavoitetta, että yrityksiä verotetaan siellä, missä ne toimivat. Suomen veroja voi vältellä esimerkiksi perustamalla pöytälaatikkoyhtiön verokeitaaseen. Esityksellä siirrytään kohti nykyaikaa ja kansainvälisiä käytäntöjä, eli jatkossa yhteisöjen verovelvollisuus perustuu siihen, missä niiden toimintaa oikeasti harjoitetaan, eikä siihen, missä ne on paperilla rekisteröity. Tämä on välttämätöntä, sillä nykyään netistä saa parilla klikkauksella ja satasella pöytälaatikkoyhtiön vaikkapa Virosta eikä maahan tarvitse astua jalallakaan. Ei ole kestävää, että yritykset keräävät voittonsa Suomesta mutta maksavat veronsa verokeitaisiin. Nyt tämä muutos estää verovälttelyä pöytälaatikkoyhtiöillä ja turvaa Suomen veropohjaa. Verotuotot tulevat kasvamaan miljoonilla, vaikka tarkan arvion tekeminen ei olekaan vielä mahdollista.  

Arvoisa puhemies! Tämä on erittäin kannatettava ja hyvä lakiesitys, ja olen iloinen, että tässä asiassa on edetty näin hyvin eteenpäin. — Kiitos.  

Arvoisa puhemies! Tämä on aika erikoista eduskuntakautta, mitä parhaillaan käydään, kun me käymme tämän hallitusohjelman toteuttamiseen. Peräjälkeen täällä on historiallisesti komeita lakialoitteita ja lakiesityksiä, joita me saamme Suomeen laatia. Tuntee itse, että on hienoa elää tätä aikaa, kun meillä on tämäntapainen ohjelma päällä.  

Yksi isoimpia asioita Suomessa on se, että meillä veropohja on liian kapea. Me kaikki tiedämme sen ongelman, mikä on siinä, että me verotamme työtä — työtä eri muodoissaan verotetaan. Jatkuvasti joudumme korostamaan sitä, että meidän on syytä pitää veroaste riittävänä, jotta me voimme tämän hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitää, ja meidän on pakko laajentaa tätä veropohjaa — meidän on pakko laajentaa veropohjaa.  

Se, mitä tällä uudistuksella nyt tehdään, on se, että ruvetaan verottamaan sitä lohkoa yhteiskunnassa, joka on pystynyt parhaiten erityyppisesti välttelemään verotusta ja sillä tavalla kiertämään ne vastuut, mitkä liittyvät tämän hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseen, josta he kuitenkin hyötyvät, mukaan lukien vaikka tämä maksuton koulutusjärjestelmä, josta me puhuimme hetki sitten.  

Tässä liikutaan myöskin kansainvälisen järjestelmän tasolla oikeissa kysymyksissä, koska tämä on myöskin kaikkia hyvinvointiyhteiskuntia uhkaava riski, että toimitaan veroparatiiseissa, siirretään rahat, tietoisesti perustetaan tällaisia pöytälaatikkofirmoja ja holdingyhtiöitä tuonne erilaisiin verokeitaisiin Cayman Islandsilta Luxemburgiin ja niin edelleen ja sieltä käsin pystytään ikään kuin operoimaan, kun tosiasiassa toimitaan jossakin muussa maassa. Nyt tähän pyritään laittamaan asteittain sulkua, ja tässä suhteessa Suomi toimii nyt yhdessä myöskin niiden muiden unionin maiden kanssa, jotka pyrkivät tähän samaan järjestelmään.  

Eli ei muuta kuin onneksi olkoon tällaisesta hallituksesta, joka tämmöiset esitykset tänne eduskuntaan meille tuo.  

Arvoisa puhemies! Onhan se totta, edustaja Kiljunen, että jos ei sitä häntää itse nosta, niin ei kissalla se häntä nouse toisenkaan kehuista. Toisaalta yhdyn kuitenkin tähän puheenvuoroosi siltä osin, että tämä on hyvä hallituksen esitys. Silloin kun hallitus tekee hyviä esityksiä, ei ole mitään syytä olla kiittämättä niistä ja kehumatta niitä. 

On tosiasia, että hyvin monet yritykset kiertävät veroja suunnitelmallisesti ja varsinkaan nämä jättiyritykset, jotka osaavat tämän toiminnan, eivät käytännössä maksa veroja juuri lainkaan. Tämä iso ongelmahan pitää saada säädettyä tulevaisuudessa EU-tasolla siten, että nämä jättiyritykset eivät tätä verovälttelyä pysty tekemään myöskään toisessa maassa ja asioidessaan täällä. Jos tämä sen poistaa, niin se on erinomaisen hyvä, tai ainakin vähentää sitä merkittävästi. 

Tässä hallituksen esityksessähän sanotaan, että voimassa olevan kansallisen lainsäädännön nojalla ulkomainen yhteisö ei voi olla yleisesti verovelvollinen, joten ulkomaisille yhteisöille ei yleensä synny kaksoisasumistilanteessa Suomessa velvollisuutta. Sitten esimerkiksi Isossa-Britanniassa, Norjassa ja Tanskassa suomalainen yhtiö voi olla yleisesti verovelvollinen, jos yhtiöllä on siellä tosiasiallinen johtopaikka.  

On hyvä, että otetaan mallia maailmalta ja lähdetään toteuttamaan sellaisia uudistuksia, jotka ovat suomalaisen veronmaksajan ja Suomen kansalaisten kannalta oikeudenmukaisia. Tässä annan kiitoksen hallitukselle. — Kiitos. 

Arvoisa puhemies! Oikein hyviä puheenvuoroja tässä käytettiin.  

Kuten tuossa alussa totesin verojaoston puheenjohtajana ja myös kansanedustaja Viitasena, olen hyvin iloinen siitä, että täällä voidaan nyt tehdä tämänkaltaista lainsäädäntöä. Olen pitkään seurannut keskustelua Suomessa ja nähnyt juuri sen haasteen, että se, missä meillä on tulevaisuudessa verotuksessa voitettavaa, on nimenomaan se, mihin täälläkin viitattiin: että laajennamme veropohjaa, tukimme niitä veroaukkoja ja ehkäisemme kaikin puolin verovälttelyä, jopa sitten veronkiertoa ja tällaisia ilmiöitä, mitä valitettavasti on. Se on oikeudenmukaisuuden perusta, ja jos me tosiaan tarvitsemme rahoitusta vaikkapa sille oppivelvollisuusiän tärkeälle nostolle, mikä täällä äsken keskustelutti pitkään, niin kyllä silloin nimenomaan nämä ovat niitä oikeudenmukaisia keinoja rahoittaa näitä tärkeitä uudistuksia. 

Puhemies! Todettakoon vielä, että myös se on hyvä asia, että tämä toimenpide ei ole ainoa, millä voimme esimerkiksi torjua harmaan talouden piirteitä. Nythän tässä tällä hallituskaudella juuri jokin aika sitten hyväksyttiin laaja harmaan talouden torjuntaohjelma, jossa on myös monia verotuksellisia keinoja. Minä kyllä kiirehdin sitä, että me pääsemme konkreettisemmin niitä ja myös muita uudistuksia toteuttamaan. 

Mainittakoon vielä lopuksi, että tässä myönteinen asia on sekin, niin kuin edustaja Anneli Kiljunen hyvin totesi, että tämä todellakin on vähän niin kuin, voisi sanoa, Lex Harakka, eli tämä kertoo myös kansanedustajien mahdollisuudesta vaikuttaa. Nimittäin tämä esityshän oli SDP:n vero-ohjelmissa, ja edustaja Harakka, joka oli keskeinen henkilö myös tämän ohjelman laatimisessa, teki viime kauden lopulla tästä aloitteen, ihan kansanedustaja-aloitteen. Silloin verojaoston väki minä itse ja monien muidenkin puolueiden ihmisiä mukaan lukien tämän lakialoitteen allekirjoitti. Sitä kautta sitten hyvin nopeasti olemme tällä hallituskaudella tässä pisteessä, että eduskunta tätä jo hyväksyy. Siinä suhteessa oikein hyvillä mielin olen tätä edistyksellistä askelta katsellut. 

Arvoisa herra puhemies! No niin, kiitetäänpä nyt hallitusta. Oikein hienoa, että halutaan laajentaa veropohjaa oikeudenmukaisella tavalla. Se on myös perussuomalaisten tavoitteena.  

Tässä yhteydessä en kuitenkaan malta olla ottamatta esille sitä, minkä saimme taas eilen lehdistä lukea liittyen tähän veropohjaan, että Suomessa yhdeksän suuren ammattiliiton yhteenlaskettu nettovarallisuus oli jälleen kasvanut merkittävästi 2,6 miljardiin euroon, ja kuten tiedämme, näiden liittojen sijoitustuotot ovat verovapaita. Nykyinen verojärjestelmä, jota täällä nyt on ansiokkaasti kritisoitu ja pyritty korjaamaan, on luonut näille suursäätiöille oikeastaan veroparatiisiolosuhteet, [Mika Niikko: Mitenkäs Kiljunen, oletko samaa mieltä?] joiden puitteissa nämä varakkaat voivat paeta verotusta lähes kokonaan ja käyttää näiden suursäätiöiden kautta myös hyvin merkittävää yhteiskunnallista ja poliittista valtaa. Löytyy muun muassa piilovarallisuutta kiinteistöistä ja niin edelleen. Tiedetään, että nämä lasketaan yleishyödyllisiksi yhteisöiksi, joten sillä perustellaan tätä verovapautta. 

Nostan sieltä yhden esimerkin. Suomen suurin asuntosijoitusyhtiö Kojamo on oikein kultamunien kultamuna. Se maksoi tänä keväänä omistajilleen yhteensä 84 miljoonan euron osingot, [Mika Niikko: Oho!] ja liittojen kassoihin napsahtivat kymmenien miljoonien eurojen verovapaat osingot. Kun lukee sitten näitä omistajia, mitä liittoja siellä on, niin huh huh, hiki valuu.  

Perussuomalaisten varjobudjetissa otetaan muuten tähän kantaa. Me haluamme, että otetaan verotuksen piiriin nämä suursäätiöt ja suuret yhdistykset, niiden pääomatulot, osingot, vuokratulot ja myyntivoitot. 

Arvoisa puhemies! Oikeastaan äsken mainitsin, että on ollut useita vireillä olevia asioita, joilla veropohjaa tilkittäisiin, ja yksi on muuten tähän liittyen vireillä. Meillä on vireillä tällä hetkellä työryhmä, joka miettii hallitusohjelman mukaisesti sitä, voisimmeko laittaa esimerkiksi ulkomaisille suursijoittajille, mikä samalla tavalla koskisi sitten myös kaikkia vastaavia, täällä Suomessa eräänlaisen lähdeveron, jolla voitaisiin saada satoja miljooniakin parhaassa tapauksessa yhteiseen käyttöömme. Tämä on Matti Vanhasen asettama työryhmä, joka saa työnsä valmiiksi, jos muistan oikein, ensi vuoden kevätpuolella, ja toivon, että se johtaa myös sitten seuraavaan askeleeseen eli siihen, että löydämme jonkun mallin, millä tähän asiaan — juuri tähän nimenomaiseen asiaan — voidaan puuttua. 

Olemme tästä usein esimerkiksi SDP:nä puhuneet, ja useimmiten meitä on haukuttu siitä, että kauheaa, taas te olette verottamassa. Mutta mehän olemme nimenomaan tilkitsemässä veropohjaa ja nimenomaan turvaamassa suomalaisten veronmaksajien tuottoja. Suomalaiselle veronmaksajalle kuuluu se, mikä suomalaiselle veronmaksajalle kuuluu, eikä ole oikein, että vaikkapa ulkomaiset sijoitusyhtiöt välttelevät verojen maksamista omien voittojensa tuotoista tänne meille Suomeen. 

Arvoisa puhemies! On hyvä, että verojaoston puheenjohtaja Viitanen kiinnittää huomiota näitten ulkomaisten yhtiöiden verovälttelyyn. Tässä varovaisesti lähestyitte tätä edustaja Purran esittämää huolta siitä, että myös Suomessa on näitä suursäätiöitä ja toimijoita, jotka välttelevät verojen maksua.  

Siinä mielessä oikeudenmukaista on, että tämä tie käydään loppuun saakka. Perussuomalaiset jäävät seuraamaan sitä, miten hallitus tulee korjaamaan nämä keinottelut, [Pia Viitanen: Hyvä, että jo etukäteen kannatatte!] joilla ammattijärjestöt keräävät kohtuuttomia tuloja ja jakavat ne sitten haluamilleen osakkaille, kuten puolueille. Toivon, että verojaoston puheenjohtaja myös ryhtyy sanoista tekoihin. — Kiitos.