Punkt i protokollet
PR
163
2018 rd
Plenum
Torsdag 21.2.2019 kl. 16.01—22.46
15
Lagmotion med förslag till lagar om ändring av lagen om elev- och studerandevård samt 16 a och 17 § i lagen om grundläggande utbildning
Lagmotion
Raija
Vahasalo
saml
Remissdebatt
Talman Paula Risikko
Ärende 15 på dagordningen presenteras för remissdebatt. Talmanskonferensen föreslår att ärendet remitteras till kulturutskottet. 
Debatt
21.33
Raija
Vahasalo
kok
(esittelypuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Tekemässäni lakialoitteessa ehdotetaan oppilas- ja opiskelijahuoltolain sekä perusopetuslain muuttamista siten, että yhteisöllisestä opiskeluhuollosta on säädettävä paljon täsmällisemmin. 
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki tuli voimaan 1.8.2014 ja on siten ollut noin kaksi ja puoli vuotta voimassa. Lain keskeinen tavoite oli siirtää painopiste yhteisölliseen, ennaltaehkäisevään ja varhaista tukea tarjoavaan opiskeluhuoltoon ja vähentää korjaavien toimenpiteiden tarvetta. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi arvioi tätä lakia, ja arviointituloksen mukaan keskeiset tavoitteet eivät ole toteutuneet: Psykologi- ja kuraattoripalveluiden saatavuudessa on suurta vaihtelua kouluittain ja oppilaitoksittain. Epäselvyyttä ja tulkinnanvaraisuutta on opiskeluhuoltorekistereitten kirjaamiskäytänteiden ja lain tulkintavariaatioiden suhteen. Näitä tulkintaepäselvyyksiä ja epätietoisuutta kouluissa ja oppilaitoksissa on todella paljon siitä, mitä saa tehdä, milloin saa tehdä, miten tätä lakia sovelletaan. Itsekin olen sen kyllä todennut, kun olin tässä töissä rehtorina koulussa muutaman vuoden ajan. 
Yhteydenottoja viranomaisiin ja sidosryhmiin on tullut runsaasti, ja siten voidaankin ajatella, että arviointitulokset sieltä Karvilta ja yhteydenotot viranomaisiin tuovat selkeästi esille tarpeen uudistaa oppilas- ja opiskeluhuoltolaki. Siinä on monta kohtaa, mitkä pitäisi korjata tai parantaa, muun muassa yhteisöllisen opiskeluhuollon täsmentäminen. Esimerkiksi yksilökohtaisesta opiskeluhuollosta laissa on säädetty hyvinkin tarkasti, kun taas tästä yhteisöllisestä opiskeluhuollosta on säädetty hyvin yleisellä tasolla. Kun laissa ei ole säädetty riittävällä tarkkuudella yhteisöllisestä opiskeluhuollosta, silloin käy helposti niin, että Opetushallituksen opas ohjaa sellaiseen toimintaan, johon ei ole olemassa normipohjaa. 
Opetussuunnitelman mukainen opiskelijahuolto, 6 §, tulisi poistaa, koska laissa ei ole määritelty, mitä opetussuunnitelman mukainen opiskeluhuolto on, ja nykyisellään kirjaus on omiaan aiheuttamaan pelkkiä epäselvyyksiä. Asiaa ei voida jättää sen varaan, että jokainen opetuksen järjestäjä toteuttaa ja tulkitsee pykälää haluamallaan tavalla ja tarkkuudella. 
Opiskeluhuoltoryhmän on voitava olla useamman koulun yhteinen. Meillä on vielä Suomessa noin 380 koulua, joissa on enintään 50 oppilasta, ja olisi paljon käytännönläheisempää ja järkevämpää, että pieniin oppilaitoksiin ja kouluihin voitaisiin perustaa yhteinen oppilaskohtainen opiskeluhuoltoryhmä, eikä niin, että joka ikiseen välttämättä tarvitaan ihan oma. 
Monialaisen asiantuntijaryhmän kokoonpanosta on paljon epäselvyyksiä. Samoin moniammatillisen yhteistyön päällekkäisyyksien purkamista tarvitaan. Opetushenkilöstön oikeutta saada opetuksen kannalta välttämättömät tiedot pitää selkeyttää, jotta nämä tiedot oikeasti kulkisivat. Valvontaoikeuden laajentamista pitäisi ulottaa aluehallintovirastolle niin, että sillä on mahdollisuus oma-aloitteiseen puuttumisoikeuteen niin, että se kattaa koko opiskeluhuoltolain alaisen toiminnan. 
Käytännössä kouluissa on myöskin ollut suurena epäkohtana se, että ei eroteta sitä, mikä asia kuuluu opiskeluhuoltoon ja mikä kuuluu taas perusopetuslain varjolla olevaan oppimisen ja koulunkäynnin tukeen. Opiskeluhuolto on vapaaehtoinen, oppimisen ja koulunkäynnin tuki on pakollinen — se ei edellytä oppilaan tai huoltajan suostumusta, ja se liittyy siis pedagogiikkaan. Tämä ero ei ole riittävän selkeä, mikä kuuluu opiskeluhuoltoon, mikä kuuluu siihen pedagogiseen puoleen. 
Arvoisa puhemies! Tämä laki on aiheuttanut paljon hämminkiä kentällä, ja jotta oppilaat saisivat sen avun, mikä tässä laissa oli ajatuksena, niin on välttämättä joko muutettava, selkeytettävä tätä tai sitten kumottava koko oppilas- ja opiskeluhuoltolaki ja merkittävä tarvittavat pykälämuutokset perusopetuslakiin. 
Riksdagen avslutade debatten. 
Riksdagen remitterade ärendet till kulturutskottet. 
Senast publicerat 27.3.2019 15:27