Punkt i protokollet
PR
163
2018 rd
Plenum
Torsdag 21.2.2019 kl. 16.01—22.46
2.6
Muntlig fråga om att bekämpa antisemitism (Peter Östman kd)
Muntligt spörsmål
MFT 271/2018 rd
Muntlig frågestund
Talman Paula Risikko
Till följande kristdemokratiska riksdagsgruppen, ledamot Östman. 
Debatt
16.50
Peter
Östman
kd
Arvoisa puhemies! Ranskassa ja Saksassa antisemitismi on nousussa. Se on rantautunut myös Pohjoismaihin, muun muassa Ruotsiin. Suomessa natsipropagandan levittäminen ei ole myöskään uusi ilmiö. Viime itsenäisyyspäivänä näimme, kuinka mielenosoituksessa heiluivat natsiliput. 
Euroopan unionin perusoikeusvirasto teki viime vuoden lopulla laajan selvityksen juutalaisten kohtaamasta antisemitismistä. Kyselyn mukaan kahdeksan kymmenestä vastaajasta on joutunut juutalaisvastaisen häirinnän kohteeksi ja yhdeksän kymmenestä koki juutalaisvastaisuuden lisääntyneen kotimaassaan edellisten viiden vuoden aikana. Enemmistö vastaajista oli sitä mieltä, että heidän kotimaansa hallitus ei tee tarpeeksi antisemitismin torjumiseksi.  
Meidän tulee nähdä ja ymmärtää nykyiset uhat. [Puhemies: Kysymys?] Meidän ei tule olettaa, että aika olisi toinen. Kysyn oikeusministeriltä: mitä hallitus tekee Suomessa antisemitismin torjumiseksi? 
16.52
Oikeusministeri
Antti
Häkkänen
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Suomalaisen yhteiskunnan suurimpia vahvuuksia on se, että täällä eri väestöryhmät luottavat toinen toisiinsa. Tällä hetkellä Euroopassa ei ehkä voi sanoa olevan ihan sama tilanne muissa maissa, ja tämän takia Suomen tulee sinänsä vaalia keskinäistä yhteistyötä kaikkien väestö‑, kieli- ja uskontoryhmien kesken mutta tulevalla EU-puheenjohtajakaudella myös edistää tätä samaa toimintakulttuuria Euroopassa. Nimittäin ei ole mitään vakavampaa kuin se, että juurikin tämmöinen väestöryhmien välinen, uskontoperusteinen tai muu, esimerkiksi etniseen taustaan perustuva vihakulttuuri alkaisi yleistymään.  
Suomella on tähän erittäin hyvätkin toimintakulttuurit ja toimintatavat olemassa, mutta meidän täytyy seurata jatkuvasti tätä ilmiötä. Erilaiset tunnusten kieltämiset ja muut ovat myös harkinnassa ja itse asiassa valmistelussa ja selvityksessäkin tällä hetkellä, [Puhemies: Aika!] mutta olen huolissani enemmänkin tästä eurooppalaisesta kehityskulusta. 
16.53
Peter
Östman
kd
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Se antisemitismi, jonka näemme eurooppalaisissa yhteiskunnissa lisääntyvän, on vain osa siitä, jota juutalaiset kokevat jokapäiväisessä elämässään heidän kotimaissaan. Se antisemitismi, joka johti siihen, että natsisaksalaiset tuhosivat yli 6 miljoonaa juutalaista ja samalla satojatuhansia romaneja, kehitysvammaisia ja muita vähemmistöjä, oli julma teko ja totaalinen epäonnistuminen koko ihmiskunnan historiassa. Kysyn opetusministeriltä: näettekö te tarpeelliseksi pitää nämä asiat enemmän esillä esimerkiksi peruskoulun opetuksessa, jotta nämä historian julmuudet eivät enää toistuisi? 
16.54
Opetusministeri
Sanni
Grahn-Laasonen
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Nämä historian julmuudet eivät saa toistua, ja sen takia tämä aihe on ollut esillä muun muassa opetusministereiden EU-kokouksessa, ja kansainvälistä uutisointia on seurattu suurella huolella. Meidän opetussuunnitelmissa historiassa näitä tapahtumia ja aiheita käsitellään, ja meidän on syytä käsitellä niitä herkkyydellä, niin että jokainen sukupolvi tunnistaa ja tuntee ilmiön ja osaamme sitä kautta siihen riittävällä vakavuudella suhtautua. Eli koulujärjestelmämme on tässä tärkeässä roolissa. 
Frågan slutbehandlad. 
Senast publicerat 21.3.2019 15:12