Punkt i protokollet
PR
163
2018 rd
Plenum
Torsdag 21.2.2019 kl. 16.01—22.46
2.7
Muntlig fråga om EU:s gemensamma asylpolitik (Simon Elo blå)
Muntligt spörsmål
MFT 272/2018 rd
Muntlig frågestund
Talman Paula Risikko
Ännu en fråga. Ledamot Elo, varsågod. 
Debatt
16.54
Simon
Elo
sin
Arvoisa rouva puhemies! Suomi aloittaa EU:n puheenjohtajamaana heinäkuussa. Jokainen puheenjohtajamaa voi vaikuttaa omalla kaudellaan siihen, mistä EU:ssa puhutaan. Tämä hallitus valmistelee seuraavalle hallitukselle EU-puheenjohtajakauden painopisteitä, ja linjasimme eilen uudessa toimenpideohjelmassa, että Eurooppaan pyrkivien turvapaikan tarpeen arviointia on syytä keskittää Euroopan ulkorajoille. Jos saisimme siirrettyä turvapaikkaprosessin Euroopan ulkopuolelle, välttäisimme monet kansallisen tason ongelmat. Italian raja on lähempänä Afrikkaa kuin Suomen raja. EU:n on saatava maahanmuutto hallintaan. Kysynkin asiasta vastaavalta ministeriltä: miten varmistatte, että nykyhallituksen yhteisesti sopiman linjan mukaisesti Suomi omalla puheenjohtajakaudellaan ajaa kaikkien EU-maiden turvapaikkahakemusten käsittelyn siirtämistä Euroopan unionin ulkopuolelle? 
Puhemies Paula Risikko
Pääministeri Sipilä, ja sen jälkeen vielä ministeri Terho. 
16.55
Pääministeri
Juha
Sipilä
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Me olemme yhdessä täällä eduskunnassa linjanneet Suomen puheenjohtajuuskauden prioriteetit. Kiitoksia kaikille eduskuntaryhmille siitä työstä. Suomen prioriteetteja ovat kasvu eli sisämarkkinan kehittäminen ja vapaakauppa, turvallisuus, jossa puolustusyhteistyön kehittäminen on keskiössä, mutta myöskin nämä maahanmuuttokriisin tulevat ratkaisut automaattisesti siirtyvät Suomen kaudelle, koska Romanian kaudella niihin ei tulla löytämään ratkaisuja, ja se kolmas prioriteetti on ilmastonmuutos ja sen vastainen työ. Näitä kolmea aihetta viemme sitten kokonaisuutena eteenpäin. Viimeksi tällä viikolla olen keskustellut siitä usean pääministerin kanssa. 
16.56
Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri
Sampo
Terho
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Myös minä eurooppaministerin ominaisuudessa olen käynyt näitä keskusteluja kollegojeni kanssa, viimeksi tällä viikolla, siitä, mitä odotuksia muilla EU-mailla on tälle Suomen puheenjohtajakaudelle, ja kyllä yksi keskeisimpiä on maahanmuuton hallintaan saaminen. Ympäri Eurooppaa on jo nähty tietysti kansallisissa vaaleissa, että tämä kysymys on tunnustettu ja nähty erittäin ratkaisevaksi kaikkialla, ja myös niin sanotusti Suomea henkisesti lähellä olevat maat ovat huomanneet tämän sekä sisäpolitiikassaan että Eurooppa-politiikassaan, ja korkeita toiveita asetetaan meille nyt myös käytäväkeskusteluissa, että Suomen puheenjohtajakausi olisi tuottelias paitsi yleisesti muun muassa rahoituskehyksen osalta myös erityisesti tässä maahanmuuttokysymyksessä, joka on todella koko EU:n kohtalon ja yhtenäisyyden ja meidän sisäisen liikkuvuuden vapauden säilymisen kannalta aivan keskeinen kysymys. 
16.57
Simon
Elo
sin
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa rouva puhemies! Kiitän pääministeriä ja eurooppaministeriä vastauksista. 
Totuus on tosiaan, että jos saisimme siirrettyä tämän käsittelyn Euroopan ulkopuolelle, niin säästäisimme monia sellaisia ongelmia, jotka tällä hetkellä liittyvät kansalliseen turvapaikkapolitiikkaan. Otan kolme esimerkkiä: laiton maassa oleskelu loppuisi, oikeuslaitos ei joutuisi käsittelemään valituksia kielteisistä päätöksistä, ja pakkopalautuksia ei tarvittaisi, kun emme ottaisi maahan ihmisiä, joiden palauttaminen lähtömaahan on suojelun tarpeen päätyttyä usein tällä hetkellä mahdotonta. Näin ollen nimenomaan se EU-tason ratkaisu on väline siihen, että ehkäistään sellainen tilanne, mikä Euroopassa tapahtui vuonna 2015 siirtolaiskriisin osalta.  
Kysyn vielä pääministeriltä liittyen tähän: katsotteko, että seuraavalla hallituksella on meidän valmistelumme jälkeen riittävät eväät puheenjohtajakaudella ajaa sitä linjaa, minkä mainitsitte, eli maahanmuuton saamista hallintaan Euroopan tasolla? 
16.58
Pääministeri
Juha
Sipilä
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Tämä on yksi keskeisistä asioista myöskin Suomen puheenjohtajuuskaudella, niin kuin on ollut monta kautta tässä edellä. Meillä on hyvää käytännön kokemusta siitä, kun tehdään UNHCR:n, YK:n pakolaisjärjestön, kanssa yhteistyötä, jossa leirillä lähempänä kriisialueita tehdään juuri nämä mainitsemanne turvaselvitykset ja voidaan myöskin valita lapsiperheitä, vanhuksia, niitä, jotka eivät tämmöistä pitkää, läpi Euroopan kulkevaa vaellusreittiä edes kestäisi. On ehdottomasti kestävämpi tapa käsitellä asiat esimerkiksi UNHCR:n leireillä yhteistyössä heidän kanssaan ja sitten ottaa sieltä kiintiöpakolaisjärjestelmän kautta niitä kaikkein heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä. 
Frågan slutbehandlad. 
Riksdagen avslutade den muntliga frågestunden. 
Senast publicerat 21.3.2019 15:12