Kiitos, arvoisa puhemies! Talousvaliokunta on käsitellyt hallituksen esityksen 218/2022, ja esittelen nyt mietinnön, jossa on kyse kuluttajaluottojen korkokaton alentamisesta ja kuluttajaluottojen epäasiallisen markkinoinnin hillitsemisestä. Mietintöön sisältyy vastalause.
Muutoksen tarkoituksena on pyrkiä vähentämään kuluttajien ylivelkaantumista rajoittamalla luotonantajien mahdollisuuksia harjoittaa luotonantoa nykyisen kaltaisella luottoriskitasolla. Lisäksi muutoksen tarkoituksena on kohtuullistaa luottojen hinnoittelua erityisesti euromäärältään suuria ja pitkällä laina-ajalla myönnettyjä luottoja silmällä pitäen.
Talousvaliokunta katsoo, että uusi lainsäädäntö ehkäisee kuluttajien ylivelkaantumista ja hillitsee kuluttajaluottojen epäasiallista markkinointia. Lisäksi se estää luotonantoon ja maksamiseen liittyviä väärinkäytöksiä. Sääntelyn kohteena ovat kaikki kuluttajaluotot lukuun ottamatta liikennevälineen osamaksukauppaa sekä esinevakuudellisia asuntoluottoja.
Ja tässä on kuvailtuna näitä keskeisiä muutoksia, joita valiokunta piti hyvinä:
Kuluttajansuojalain mukainen kuluttajaluottojen korkokatto laskee nykyisestä 20 prosentista 15 prosenttiin. Samalla korkokatto sidotaan korkolaissa tarkoitettuun viitekorkoon, kuitenkin niin, että korko ei saa luottosopimuksen mukaan nousta tällöinkään yli 20 prosentin.
Kuluttajansuojalain hyvää luotonantotapaa koskevaa sääntelyä täsmennetään ja täydennetään niin, että siinä eritellään nykyistä tarkemmin, minkä tyyppistä markkinointia pidetään hyvän luotonantotavan vastaisena. Hyvän luotonantotavan vastaista on esimerkiksi markkinoinnin suuntaaminen kuluttajiin, joilla on maksuhäiriömerkintä, luoton markkinoinnin yhdistäminen rahapelipalveluihin tai luoton markkinointi niin, että sen väitetään parantavan kuluttajien sosiaalista menestystä tai hyväksyntää.
Lisäksi verkossa tapahtuvaa hyödykkeiden luotollista kauppaa säännellään niin, että tarjolla olevat luotolliset maksutavat pitää esittää kuluttajalle viimeisenä eikä kuluttajalla ole enää mahdollisuutta käyttää jotain tiettyä maksutapaa oletusvalintana.
Jatkossa vahvan sähköisen tunnistamisen vaatimus koskee myös hyödykesidonnaisia kulutusluottoja ja tilanteita, joissa korotetaan kulutusluottojen luottorajaa tai luoton määrää. Lisäksi vahvaa tunnistamista edellytetään kaikilla asiointikerroilla sekä aina, kun kuluttaja valitsee maksutavaksi laskun tai muun maksua lykkäävän maksutavan. Tarkoituksena on estää verkkoasiointiin liittyviä väärinkäytöksiä.
Uusien hyvää luotonantotapaa, maksutapojen esittämisjärjestystä ja vahvaa tunnistamista koskevien säännösten rikkomisesta voidaan määrätä elinkeinonharjoittajille seuraamusmaksu.
Talousvaliokunta pitää uudistusta kannatettavana sääntelyn ja sen valvonnan tehokkuuden varmistamiseksi.
Talousvaliokunta on tällä hallituskaudella käsitellyt lukuisia lainsäädäntökokonaisuuksia, jotka liittyvät kotitalouksien ylivelkaantumisen torjumiseen, ja pidämme tärkeänä, että tätä työtä myöskin tulevaisuudessa jatketaan.
Ja näiden huomioiden jälkeen talousvaliokunnan päätösehdotus siis on, että eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen sisältyvät 1.—3. lakiehdotuksen, että eduskunta hylkää lakialoitteeseen 11/2020 ja lakialoitteeseen 94/2020 sisältyvät lakiehdotukset ja että eduskunta hylkää toimenpidealoitteet 111/2021 ja 7/2022.
Lisäksi esitämme eduskunnalle hyväksyttäväksi neljää lausumaa, jotka keskittyvät muun muassa siihen, miten jatkossa voidaan ylivelkaantumista torjua. Ja erityisesti olemme kiinnittäneet huomiota myös mainontaan, siihen, että sitä sääntelyä voitaisiin edelleen tiukentaa.
Toivon, että tästä aiheesta syntyy tänään myöskin keskustelua, sillä kehittämisen on hyvä jatkua. — Kiitos.
Toinen varapuhemies Juho Eerola
:Näin. — Kiitos, valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Grahn-Laasonen. — Ja nyt edustaja Aittakumpu.