Arvoisa puhemies! Täytyy ensinnäkin kiittää siitä, että maa- ja metsätalousvaliokunta on valmistanut mietintönsä hyvin nopeassa tahdissa. Se johtuu kylläkin siitä varsin tavanomaisesta syystä, että tämä hallituksen esitys on hyväksytty muuttamattomana. Se tietysti nopeuttaa asian käsittelyä. 

Kaiken kaikkiaan tästä hallituksen esityksestä tai maa- ja metsätalousvaliokunnan mietinnöstäkään ei kovin paljon tämä kustannustuen määrä elä, jollei lähesty sitä käytännön esimerkkien kautta tai edes parin käytännön esimerkin kautta. Minulla on kummastakin nyt yksi esimerkki — tässä hallituksen esityksessä tai maa- ja metsätalousvaliokunnan mietinnössäkään ei ole yhtään esimerkkiä siitä, mitä tämä merkitsee tietyssä tapauksessa viljelijän kukkarossa. 

On tietysti ihan tärkeää, että tämä kustannustuki saatiin aikaan, tosin tästähän on ollut mahdotonta tehdä oikeudenmukaista, kun lannoitteiden samoin kuin sähkönkin hinnat ovat velloneet edestakaisin ja lannoitteitten ostoajankohdat tietysti vielä ovat ratkaisseet hyvin paljon, minkälaisessa asemassa lannoitteen käyttäjä on tämän lainsäädännön valossa. Suomessahan lannoitteitten keskimääräinen hinta nousi vuoden 2021 kesän noin 300 euron tonnitasolta yli kaksinkertaiseksi kesään 2022 mennessä. Syksyn 2022 aikana hinnat olivat korkeimmillaan yli 1 000 euroa tonnilta. Edelleenkin hinta on korkea, mutta tällä viikollahan se on laskenut arvonlisäverottomana hintana jopa alle 600 euroon tonnilta moniravinnelannoitteissa. Eli hinta on vellonut edestakaisin. 

En ryhdy näitä ehtoja, hyvin mutkikkaita ehtoja, tässä toistamaan, millä tämä lannoitteitten kustannustuki toteutetaan, mutta laskin tuossa esimerkin tapauksesta, jossa lannoitteita hankitaan 125 hehtaarille yhteensä 50 tonnia eli 50 000 kiloa. Eli 400 kiloa per hehtaari 800 euron tonnihintaan. Silloin se kustannustuki tällaisessa tapauksessa on 5 250 euroa, mikä sinne viljelijän tilille kilahtaa. Siis 125 hehtaaria, 400 kiloa hehtaarille ja hinta 800 euroa per tonni. Se on koko arvonlisäverottomasta lannoitelaskusta tässä tapauksessa vähän yli 13 prosenttia. 

Sähkön osalta otan myöskin esimerkin. En luettele näitä mutkikkaita ehtoja, jotka jäävät hämäriksi, mitä ne käytännössä merkitsevät, mutta jos vuonna 2022 on käytetty sähköä 200 000 kilowattituntia — mikä on aikamoinen kotieläintilan käyttömäärä, ei tosin varmaan suurimpia — ja tuona ajanjaksona, josta tässä on kysymys, on maksanut arvonlisäverottomana hintana 30 senttiä per kilowattitunti, niin silloin tämä sähkönkäyttäjä, maatalouden sähkönkäyttäjä, saa tuota tukea 6 800 euroa. Elikkä sähkönkäyttö 200 000 kilowattituntia ja keskihinta 30 senttiä per kilowattitunti. 

Tämmöisistä asioista tässä on taloudellisesti kysymys.