Arvoisa rouva puhemies! Minusta tässä tilanteessa hallituksen täytyy ajaa nyt kahdella raiteella, mihin tämä ensimmäinen esitys, joka koski ravintoloita, kuuluu. Ensinnäkin täytyy huolehtia siitä, että rajoitustoimilla ja tällä kattavalla rokotuskattavuudella saadaan painettua virus niin alas, että paluu jonain päivänä normaaliin arkeen on mahdollista. Ilman sitä vahva talouskasvu ja paluu arkeen ei onnistu.
Mutta, rouva puhemies, nyt kun käsittelemme lisätalousarviota, niin toisena täytyy todeta se, että tämän hallituksen täytyy nyt koko ajan valmistella uusia toimia, jotka tukevat korkeampaa työllisyyttä, talouskasvua ja julkisen talouden vakauttamista. Näitä päätöksiä ei ole syytä eikä perusteita siirtää eteenpäin.
Nyt tässä koronakriisin aikana Suomen valtio on velkaantunut yli 30 miljardia euroa. Velkaa on otettu huomattavasti enemmän kuin edellisen finanssikriisin aikana vuosina 2008 ja 2009. Velkasuhde kasvaa tällä hetkellä hyvin huolestuttavaa vauhtia, ja näyttää siltä, että ennusteiden mukaan Suomen julkinen talous on jämähtämässä pysyvästi alijäämäiseksi myös tämän epidemian jälkeen.
Tämän maan hallitus on tavoittelemassa tässä parhaillaan, että tänne saataisiin 80 000 uutta työllistä. Tämä tavoite on asetettu tämän vuosikymmenen loppuun. Samoin tämän hallituksen tavoitteena on, että julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen tasataan tämän vuosikymmenen loppuun mennessä. En, rouva puhemies, pidä näitä tavoitteita kovin kunnianhimoisina, sillä tässä on aikaa vaikka kuinka ja nyt päätöksiä on siirretty vain eteenpäin.
Lisäksi monet näistä työllisyyspäätöksistä, mitä tämän maan hallitus on tehnyt, itse asiassa heikentävät julkisen talouden tasapainoa, eivät vahvista sitä. Tähän muun muassa talouspolitiikan arviointineuvosto on kiinnittänyt omassa raportissaan huomiota. Ja otetaan vielä huomioon se, että jo ennen koronakriisiä hallituksen tekemät työllisyyspäätökset päinvastoin nimenomaan juuri heikensivät työllisyyttä, eivät vahvistaneet sitä.
Rouva puhemies! Me olemme odottaneet, että hallitus tässä, kuten totesin, tätä toista rataa vie eteenpäin ja pystyy tekemään vaikuttavia työllisyyspäätöksiä. Nyt tällä viikolla näyttää siltä, että myös paikallisen sopimisen osalta tulee vesiperä, kun työryhmä, joka on valmistelemassa tätä esitystä, ei pääse siitä yksimielisyyteen. Me olemme tehneet hyvän esityksen siitä, miten nämä paikallisen sopimisen kiellot voidaan purkaa ja järjestäytymättömät yritykset voidaan tuoda yhtäläiseen asemaan järjestäytyneen kentän kanssa. Haluan kiitää siitä, että hyvin monet kollegat tästä salista ovat tämän esityksen allekirjoittaneet.
Edustaja Kurvinen nosti puheenvuorossaan esille tarpeen siirtyä vähitellen elvytyksestä sopeutukseen ja viittasi siihen, että hallituksen puoliväliriihi on tulossa. Kuitenkin kun olen seurannut tätä keskustelua, mitä hallituksen sisällä tämän asian ympärillä on käyty, on käynyt ilmi, että eihän teillä ole minkäänlaista yhteisymmärrystä tästä asiasta. Kun keskustalaiset ovat nostaneet esille minusta aivan perustellusti, että on tarpeen siirtyä kohti näitä sopeutuspäätöksiä, jotta tämä velanotto saadaan kuriin tulevina vuosina, niin samaan aikaan SDP:n ja vasemmiston suunnasta tämä on tyrmätty ja on todettu, että mikäli sopeutuksesta keskustellaan, samalla tullaan keskustelemaan myös veronkorotuksista, ja silloin taas vastaavasti on tuotu esille esimerkiksi listaamattomien yritysten verokohtelun kiristäminen eli puuttuminen niin sanottuun nettovaraprosenttiin. Uskon, että aika moni tässä salissa tietää myös sen — ja täällä on myös ammatikseen yritystoimintaa pyörittäneitä — että tällaisessa tilanteessa listaamattomien yritysten verokohtelun kiristäminen tarkoittaisi työpaikkojen menetyksiä, investointien siirtymistä ja edelleen syvenevää kriisiä, minkä parissa me tällä hetkellä taas vastaavasti olemme. Tämä on, rouva puhemies, minusta perusteltua ja hyvä tässä yhteydessä tuoda esille.
Rouva puhemies! Totean aivan loppuun, että on kolme asiaa, mitä maan hallituksen pitäisi tässä kohtaa nyt tehdä:
Ensimmäinen on se, että maan hallituksen täytyy nyt johdonmukaisesti viedä eteenpäin koko ajan uusia päätöksiä työllisyyden ja talouskasvun vahvistamiseksi. Ilman sitä, että mahdollisimman moni suomalainen on töissä, me emme voi kyllä taata niitä kaikkia tärkeitä hyvinvointipalveluita suomalaisille tulevaisuudessa, jos suunta talouspolitiikassa ei muutu.
Toiseksi, rouva puhemies, hallituksen on tehtävä uskottava ja kunnianhimoinen suunnitelma siitä, miten Suomen julkinen talous tullaan tasapainottamaan. Siihen ei kyllä kuulu se, että todetaan, että julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen tasataan vuoteen 2030 mennessä. Se ei kuulu siihen, vaan tarvitaan paljon paljon kunnianhimoisempaa talouspolitiikkaa tältä osin.
Rouva puhemies! Viimeisenä: me tarvitsemme kyllä myös lisää vakautta ja ennustettavuutta työntekoon ja yritystoimintaan, ja tähän sopivat valitettavan huonosti puheet siitä, että esimerkiksi pk-yritysten verokohteluun tultaisiin puuttumaan, koska se johtaisi nimenomaan työpaikkojen menetyksiin ja investointien menetyksiin.
Rouva puhemies! Tällä puheella hieman evästystä maan hallitukselle, ja on tietysti valitettavaa, että ministeri Vanhasella ei ollut aikaa olla tässä keskustelussa nyt enää paikalla. [Aki Lindén: Hän on kuullut ne aikaisemminkin!]
Ensimmäinen varapuhemies Tarja Filatov
:Edustaja Löfström.