Arvoisa puhemies! Kyllä se nyt on niin, että hallituksen työllisyyspolitiikka on täysin epäonnistunutta. Oikeistohallitus on tehnyt isot leikkaukset työttömyysturvaan ja asumistukeen ja samalla upottanut Suomen työllisyyskehityksen Euroopan pohjamutiin. Erityisen paha on nuorisotyöttömyyden tilanne. Tämän kaiken seurauksena toimeentulotuen menot ovat kääntyneet kasvuun. Yhä useampi suomalainen joutuu nostamaan toimeentulotukea, koska töitä ei ole. 

Miten hallitus tähän sitten reagoi? Helmikuun alusta lähtien toimeentulotukea on leikattu ja sen saamisen ehtoja kiristetty. Näin kaikkein köyhimmät suomalaiset maksavat hinnan hallituksen epäonnistuneesta politiikasta. Nyt on tullut ilmi, että myös lastensuojelutaustaisten nuorten asemaa heikennetään, kun heidän on jatkossa nostettava opintolainaa ja itsenäistymisvarat leikataan toimeentulotuesta. 

Arvoisa hallitus, meneekö tämä nyt oikein? Miksi lastensuojelun jälkihuollon nuoret laitetaan kärsimään? Eikö meidän päinvastoin pitäisi kaikin keinoin tukea heidän kiinnittymistään tähän yhteiskuntaan ja myös työmarkkinoille? 

Arvoisa puhemies! Tämä korkea työttömyys ja haastava turvallisuustilanne, suhdanne, jossa eletään, on kyllä hallituksella murheena, niin kuin on koko eduskunnalla. Me toivomme, että me koko ajan pystymme päätöksillämme vahvistamaan sitä tulevaisuudennäkymää, ja paljon on tehty toimia. 

Tämä toimeentulotuen menojen kasvu liittyy useampaan tekijään. Yksi on tämä suhdanne ja korkea työttömyys, joka nostaa luonnollisesti etuusmenoja. Toinen syy on sitten tästä velkaantumisesta ja vaarallisesta talouden tilanteesta johtuvat välttämättömät julkisen talouden säästöt, joita myös on viety eteenpäin. Kolmas syy on sitten ukrainalaisten runsas määrä, eli tämä toimeentulotuki on heidän sosiaaliturvansa tällä hetkellä, ja tähänkin pyritään löytämään kestävämpää ratkaisua sallimalla ukrainalaisille pääsy yleistuen piiriin. 

Tästä nimenomaisesta lastensuojelun kysymyksestä olen saanut useamman viestin ihan lähipäivinä. Käymme tätä Kelan kanssa läpi. Kelan aiempi tulkintakäytäntö edellisen voimassa olleen lain mukaan oli toisenlainen kuin se on tänään, ja katsomme tätä asiaa, sitä, miten lastensuojelun jälkihuollon nuorten tilanne voidaan turvata mahdollisimman hyvin. Mutta tälläkin hetkellä [Puhemies koputtaa] se on hyvinvointialueiden vastuulla ja hyvinvointialueilla on käytössään ehkäisevä [Puhemies koputtaa] ja täydentävä toimeentulotuki, eli pystytään kyllä korjaamaan tätä tilannetta heidän kohdallaan.  

Puhemies! Orpon—Purran hallituksen johdonmukainen linja on ollut palkansaajan aseman järjestelmällinen heikentäminen. Työsuhdeturvaa on saksittu, neuvotteluvoimaa on poljettu, ja määräaikaisista työsopimuksista ollaan kovaa vauhtia tekemässä uusi normi työpaikoilla. Hallituksen sanelupolitiikka on täysin epäoikeudenmukaista, eikä se vahvista työllisyyttä, kuten lukuisat asiantuntijat ovat varoittaneet ja kuten olemme nyt nähneet. Nyt tarvitaan luottamusta Suomeen ja sopimista — ei sanelua ja epävarmuuksien lietsomista, ei lisää pitkäaikaistyöttömiä. 

Arvoisa pääministeri! Tätä maata on vuosikymmenet rakennettu yhteistyöllä ja sopien. Löytyykö teiltä nyt nöyryyttä myöntää, että sanelupolitiikka ei käännä työllisyyttä nousuun, ja palata yhteiseen pöytään etsimään oikeasti vaikuttavia keinoja talouden ja työllisyyden suunnan muuttamiseksi? 

Arvoisa puhemies! Jos aloittaa siitä palkansaajien tilanteesta, niin ostovoima on noussut nyt koko ajan tämän hallituskauden aikana. Nyt me saadaan kurottua ostovoimassa umpeen se lovi, mikä sinne aikaisemmin, edellisellä hallituskaudella tuli. 

Mitä tulee sitten yhteiskuntaan ja sopimiseen: Kyllä, sopimista tarvitaan, mutta sopimisen pitää olla tuloksekasta. Suomalaisen yhteiskunnan ongelma oli se, että toki asioita sovittiin, mutta ei pystytty sopimaan niistä aivan välttämättömistä suurista uudistuksista muun muassa työmarkkinoille, jotka olisi pitänyt tehdä aikoja sitten. Meidän hallituksemme teki ne, ja pidän niitä oikeina, välttämättöminä. Ja ne jos joku ovat palkansaajan asialla loppujen lopuksi, koska niiden uudistusten myötä meidän työllisyytemme tulee kasvamaan, meidän kilpailukykymme parani ja tässä maassa tulee olemaan enemmän palkansaajia ja toivottavasti myöskin enemmän korkeaa lisäarvoa tuottavia työpaikkoja, joista saa parempaa palkkaa. Eli nämä uudistukset ovat olleet välttämättömiä. Sopimiselle ja yhdessä tekemiselle on jatkossakin tilaa, mutta sen pitää olla tuloksekasta. 

Arvoisa puhemies! Työttömyyskriisi, kuten olen aiemminkin todennut, ei ole vain hallituksen vika, mutta se, mikä on teidän vastuullanne, on, että suomalaiset sotehenkilöstön ammattilaiset, hoitajat, ovat saaneet potkut kautenne aikana, se, että järjestösektorilla ja kulttuuritoimijoilla on vähemmän työtä teidän leikkaustenne myötä. Se on teidän vastuullanne, että valintanne on ollut lisätä köyhyyttä, leikata työttömiltä juuri silloin, kun työtä ei riitä kaikille. Teidän valintanne on ollut poistaa suojaosat, tehdä uudelleenkouluttautumisesta vaikeampaa juuri tässä hetkessä. Jos jotain, niin suomalaiset ansaitsisivat hallitukselta nyt edes vähän nöyryyttä myöntää, että kaikki ei ole mennyt ihan putkeen. 

Kysyn kuitenkin hallitukselta: Mikä on suunnitelmanne kannatella Suomi tämän työttömyyskriisin yli? Miten te varmistatte, että yksikään työtön suomalainen tai perhe ei putoa tässä tilanteessa, että jokainen voi vahvistaa osaamistaan, luottamusta ja uskoa tulevaan tässäkin hetkessä? Myös työttömänä arjen pitää olla inhimillistä, selviytymistä sen ei pitäisi olla kenellekään. Miten te pidätte huolta, että kaveria ei jätetä, silloinkin, kun kyse ei ole välttämättä juuri teidän kaveristanne?  

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Ja kiitoksia edustajalle erittäin hyvästä kysymyksestä. Kun katsomme Suomen talouden lukuja, niin ne antavat meille kuitenkin toivoa siitä, että parempaa kohti ollaan menossa niin talouskasvun, työllisyyden kuin tehtyjen työtuntien osalta. Mutta ymmärrän täysin sen, että ne makroluvut eivät kyllä yhtään lohduta siinä tilanteessa olevia suomalaisia, jossa kotona kärsitään työttömyydestä, pelätään, että riittävätkö rahat taas vuokranmaksuun tai saadaanko lasten menot taas vastaavasti hoidettua. Totta kai se ottaa aikaa, mutta kuitenkin viesti on se, että toivottavasti pahimman yli on tässä päästy. 

Työttömyysturvalla opiskelun mahdollisuudet ovat tällä hetkellä onneksi kohtalaisen laajat. Me olemme itse asiassa myös laajentamassa niitä, jotta nimenomaan sinä aikana, kun sitä työtä ei ole nyt saatavilla, sitä omaa osaamista on mahdollista kehittää. Työllisyyspalveluita katsotaan läpi niin, että nimenomaan pitkään työttömänä olleet henkilöt saisivat paremmin tukea ja apua. Käymme läpi myös laajemmin julkisia työllisyyspalveluita, myös palkkatuen käyttöä, jotta sen käyttäminen kunnissa olisi vielä vaikuttavampaa ja kannattavampaa, jotta yhä useampi nyt työttömänä oleva pääsisi [Puhemies koputtaa] taas vastaavasti töihin. Haluan vakuuttaa teille, hyvät kansanedustajat, että me teemme kaiken sen voitavan, [Puhemies koputtaa] mikä on meidän käsissä, jotta voimme auttaa työttömänä olevia suomalaisia. 

Arvoisa herra puhemies! Jos käydään tilannekuvaa lävitse, niin tosiasiahan on se, että Suomessa on Euroopan pahin työttömyys. Meillä on työttömiä tällä hetkellä noin Espoon kaupungin asukkaiden verran, ja uusi, erittäin kipeä ilmiö meillä on esimerkiksi korkeakoulutettujen, niin sanottujen akateemisten henkilöiden työttömyys, joka ilmeisesti on isompi kuin koskaan aikaisemmin. Pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut valtavasti, kuten täällä aikaisemmin jo kerrottiinkin, ja tietysti nuorten työttömyys on aina ikään kuin tulevaisuuden syömistä ja nakertamista ja on mahdollista, että me menetetään valtavasti hyviä suomalaisia jatkossa.  

Mielestäni, puhemies, on myös selvää, että hallitus on tehnyt liian vähän — tai olette tehnyt vääriä asioita. Paljon voimakkaammin pitäisi tähän suurtyöttömyyteen tarttua, ja tämän vuoksi keskusta jättää ensi viikolla välikysymyksen tästä asiasta, koska tämä on vakavin ongelma, ehkäpä vakavin ongelma, meidän yhteiskunnassa tällä hetkellä.  

Kysyn nyt kokoomuslaiselta työministeriltä, Marttiselta: Olisiko täsmätoimia tarjolla nuorisotyöttömyyteen? Olisiko täsmätoimia tarjolla pitkäaikaistyöttömyyteen, esimerkiksi työnantajamaksujen alentamista? [Puhemies koputtaa] Kävisivätkö nämä keskustan keinot teille, työministeri?  

Arvoisa puhemies! Voimme istua edustajan kanssa vaikka kahvikupposelle ja käydä vähän tarkemmin läpi keskustan ehdotuksia, mutta haluan nyt kuitenkin muistuttaa teille, minkä totesin jo, että on otettu käyttöön juuri nyt uusi työkalu työttömänä olevien nuorten auttamiseen, nuorten työllistymisseteli, joka nimenomaan nyt tähtää siihen, että ne nuoret, jotka ovat jääneet tässä vaikeassa tilanteessa ilman työtä, saavat erittäin korkean tuen taas työnantajalleen siitä, että he pääsisivät vastaavasti töihin.  

Me käymme läpi sitä, miten näitä julkisia työllisyyspolitiikan välineitä voitaisiin käyttää vielä vahvemmin tukemaan sitä, että ihmiset taas vastaavasti pääsevät työnsyrjään kiinni. Me laajennamme mahdollisuuksia myös opiskella, kun ollaan työttömänä. Se totta kai helpottaa sen uuden työpaikan löytämistä ja saamista. Me käymme hyvin laajasti läpi myös työllisyysalueiden kanssa niitä heidän omia tilanteitaan — kävin vaikka Porissa viime viikolla tutustumassa heidän telakan tilanteeseen, jossa uusia laivanrakentajia koulutetaan tällä hetkellä oppisopimuskoulutuksella. Nämä työkalut ovat alueiden käytössä, mutta kyllä, koko ajan katsotaan, mitä toimenpiteitä lisää voidaan tehdä.  

Arvoisa puhemies! Kyllähän tämä iso kuva politiikassa tällä hetkellä on se, että hallituksen talouspolitiikka on epäonnistunut ja hallituksen työllisyyspolitiikka on niin ikään epäonnistunut. Työllisten sijaan on saatu aikaan työttömyyskriisi, eikä velan taittamisesta ole tietoakaan. Minusta on erittäin ristiriitaista, että samaan aikaan kun hallitus on asettanut tavoitteekseen taittaa velkaantumista, te kuitenkin annatte lisäetuja suuryrityksille ja rikkaille suomalaisille, ja samaan aikaan nyt helmikuussa voimaan astuvat toimeentulotukeen eli viimesijaiseen tukeen tehdyt lukuisat heikennykset. Näiden leikkausten jälkeen täytyy kysyä, voiko Suomessa saada enää riittävää tukea silloin kun omat voimat eivät riitä.  

Pääministeri Orpo, minulla on teille kaksi kysymystä: Oletteko te keskustellut niiden ihmisten kanssa, jotka elävät toimeentulotuen varassa, ja tiedättekö te, mitä näille ihmisille kuuluu? Toinen kysymys on: ymmärrättekö, että teidän hallituksenne toimesta toimeentulotukea tarvitsee yhä useampi ihminen ja yhä useampi perhe [Puhemies koputtaa] ja näiltä perheiltä te olette leikkaamassa?  

Arvoisa puhemies! Oli tuossa tammikuussa aikaa myöskin olla vähän kiertämässä maata, ja olen tavannut myöskin ihmisiä, joilla on suuria toimeentulovaikeuksia, on työttömyyttä, on haasteita, kyllä.  

No, toiseksi kyllähän se, että toimeentulotuella olevien määrä kasvaa, on tietenkin yhteydessä myöskin tähän meidän työllisyys- ja taloustilanteeseen. Koko tähän työttömyyden ongelmaan ja sitä kautta syntyvään pienituloisuuteen ja vähäosaisuuteen se ainoa todellinen, kestävä lääke on se, että me saadaan talous kasvuun ja ihmisille töitä. Ei muuta tietä ole kestävällä tavalla, ja myöskin se, että me saadaan meidän julkinen talous tasapainoon. Monta kertaa olen sen täältä todennut, että kun me olemme niin vakavasti velkaantuneita, olimme jo silloin kun me aloitimme, ja erittäin vakavassa tilanteessa, niin me ollaan jouduttu myöskin säästämään, ja jostainhan se on pois. Me ollaan säästetty laajasti eri puolilta yhteiskuntaa, mutta samaan aikaan on tehty niitä uudistuksia, mitkä mahdollistavat talouden kasvun, suuryritysten pärjäämisen mutta myös pk-yritysten pärjäämisen, jotta ihmisillä olisi töitä. 

Arvoisa puhemies! Niin kuin täällä on tullut esille, elämme ennätystyöttömyyden keskellä: 351 000 työtöntä työnhakijaa on meneillään. Valtava työpanos menetetään tällä tavalla, kun meillä on 351 000 sellaista työntekijää, jotka eivät ole töissä. Pitkäaikaistyöttömyys on noussut 50 000:lla 138 000:een. Nuorisotyöttömyys on lähes kaksinkertaistunut ollen nyt 44 000. Me ollaan vakavissa luvuissa tällä hetkellä.  

Sitten hallitus mainostaa tässä, että tulee toimia. Tämä nuorisotyöttömyyteen liittyvä seteli työllistää ehkä 3 000—4 000 nuorta. Se on vain viisi prosenttia siitä kohderyhmästä, johon tämä on tarkoitettu. Nämä toimet ovat kaikki tämmöisiä mikrotoimia, kun nyt tarvittaisiin isoja toimia.  

Tässä kun puhutaan, että opiskellaan työttömyysturvalla, niin toivoisin, että pystyttäisiin opiskelemaan työttömyysturvalla työvoimapula-ammatteihin ja -aloille ja madallettaisiin työllistymisen kynnystä.  

Arvoisa pääministeri, [Puhemies koputtaa] teettekö te keväällä päätöksiä, että tulee merkittävämpiä työllisyys- ja työllistämistoimia kuin mitä tähän mennessä on tehty?  

Arvoisa puhemies! Työministeri voi mielellään varmasti täydentää. — Jos sanon vielä muutaman luvun, kun niitä käydään läpi: Siis työllisten määrä on Suomessa nyt kääntynyt kasvuun, ja itse asiassa työllisten määrä on pysynyt aika vakiona hallituskauden läpi. Se, mitä on tapahtunut, on se, että työttömien työnhakijoiden määrä on kasvanut, ja työvoiman määrä. Sehän on myöskin ollut sinänsä ihan oikea tavoite. Sitä me ollaan tavoiteltu, että me kannustamme ihmisiä työnhakuun ja että meillä työvoimaa on riittävästi, ja kun tämä talous saadaan kasvuun, niin silloin meillä on ja meillä riittää työvoimaa ja silloin näille ihmisille saadaan työmahdollisuuksia. Meidän tavoitteena on se, että työikäinen ja työkykyinen väestö on töissä, ei tuilla, ja tämä on ollut määrätietoinen linja myöskin.  

Nyt se kaikkein keskeisin on siis kasvun aikaansaaminen ja työpaikkojen luominen. Kyllä, me tulemme valmistelemaan koko ajan myös lisää työllisyystoimia. Viimeinen päätöksenteon paikka — tai ei se viimeinen mutta nyt näköpiirissä oleva isompi päätöksenteon paikka — on kehysriihessä, mutta me teemme koko ajan valmistelua, ja ne ovat työministerin valmistelussa ja pöydällä ja koko hallituksen murheena.  

Arvoisa herra puhemies! Tällä hetkellä työllisyyden suurin uhka ja meidän yhteiskuntamme jättiongelma on energian hinta. Tämän me tiedämme. Te olette, arvoisa, kunnioitettu pääministeri, puhunut aivan ansiokkaasti näistä uusista työpaikoista — aivan erinomainen asia, sitä lämpimästi kannatan, kuten koko keskusta kannattaa — mutta sen kaiken kehityksen jarruna tällä hetkellä on valtavan kallis energian hinta, kun sähkö maksaa pahimmillaan 80 senttiä kilowattitunnilta. Samoin kaukolämmön hinta on noussut niin kalliiksi, että moni tehdas lopettaa toimintansa, kun lämpöenergia maksaa niin paljon. 

Tarjoan teille yhteistyön kättä, arvoisa pääministeri ja koko hallitus: Tehdään nyt se kansallinen teko, että otetaan turve käyttöön ja pudotetaan kaukolämmön hintaa. Euroopan unionin komissio varmasti saa poikkeuksen tälle strategiselle ratkaisulle, ja samalla pudotamme sähkön hintaa, kun teemme CHP-sähköä. Tartutteko, arvoisa pääministeri, tähän hyvään esitykseeni? Juttu on niin, että jos me tällä energian hinnalla jatkamme, meillä pieniä yrityksiä kaatuu ja esimerkiksi maatiloilla on sellainen tilanne, että sähkö maksaa jo niin paljon, että se maitomäärä, minkä kertalypsyksi siellä maanviljelijä saa navetasta ulos, kun hän illalla lypsyn suorittaa, se kaikki raha, tuotto, mikä siitä maidosta tulee, menee sähkölaskuun. [Puhemies koputtaa] Eihän tämä voi olla oikein. 

Arvoisa puhemies! Todellakin sähkön hinnat nyt viime aikoina, pörssisähkön hinnat nimenomaan, ovat olleet hyvinkin korkealla johtuen tästä pitkään kestäneestä tuulettomasta pakkassäästä. Tämä tilanne toki on tunnistettu jo hallitusohjelmaneuvotteluissa, ja haemme siihen tällä hetkellä ratkaisua, jolla saisimme myös markkinoille tällaista nopeammin käynnistyvää uutta tuotantoa, ja tämä valmistelu on ministeriössä käytössä. 

Kuitenkin tällä hetkellä se, mikä on hyvä tilanne, on se, että edelleenkin on saatavilla myös sellaisia sähkösopimuksia, jotka ovat kohtuullisen hintaisia keskihinnaltaan eli kiinteitä sähkösopimuksia. Tämä on edelleenkin kuluttajille hyvinkin mahdollista, ja kyllä silloin, kun sähköä paljon tarvitsee, suosittelisinkin vaihtamaan semmoiseen sopimukseen, koska niissä hinnat ovat noin kahdeksan senttiä kilowattitunnilta ‑luokkaa. [Anne Kalmarin välihuuto] Pörssisähkön hinta on todellakin vaihteleva ja tällä hetkellä hyvinkin korkea. 

Sen lisäksi olemme nyt laittaneet lausunnoille esityksen, jolla pitkään jatkuneissa kriisitilanteissa voidaan puuttua sähkön hintaan hintakatolla, mutta se vaatii pitkään jatkuvan laajemman hintakriisin. Muitakin esityksiä valmistellaan. 

Arvoisa puhemies! Nuorten työttömyysluvut ovat hurjia. Allianssin mukaan alle 30-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli joulukuussa 80 000. Nuorten tosiaan pitäisi olla ennemmin opiskelemassa tai työelämässä, ei ainakaan pitkäaikaistyöttöminä. Oma tyttäreni ajeli tänään penkkarirekassa ystäviensä kanssa, ja tietenkin äitinä pohdin, että miten hänen tulevat opiskelumahdollisuudet: aukeaako opiskelupaikka, löytyykö kesätyöpaikka? Entä kuinka tämmöinen optimistinen elämänasenne säilyy maailman kriisien keskellä? Me ollaan vihreissä esitetty nuorten työllisyystilannetta helpottamaan myös opiskelupaikkojen merkittävää lisäämistä korkeakouluihin. Tämä olisi keino, joka toimisi myös siihen, miten Suomen taloutta saataisiin pitkällä aikajänteellä vahvistettua. Aikooko hallitus tarttua tähän ja tässä tilanteessa lisätä korkeakoulujen aloituspaikkoja? 

Arvoisa puhemies! Kiitos tästä erittäin tärkeästä kysymyksestä. Hallitus teki viime marraskuussa päätöksen, että tälle vuodelle on varattu sata miljoonaa euroa korkeakoulutettujen aloituspaikkojen lisäyksiin ja tämän opintosetelin toteuttamiseen. Itse asiassa ihan näinä päivinä on korkeakouluille mennyt kirje, että tänä keväänä haetaan noin 800 korkeakoulun aloituspaikkaa kasvun aloille, ja tavoite on, että niissä opiskelijat voivat aloittaa jo tänä syksynä. Siinä mielessä rahoitus on siihen. 

Mutta sitten kun tässä oli myös puhetta korkeakoulutettujen työllisyystilanteesta ja työttömyystilanteesta, niin meillähän on viime aikoina ollut se näkymä, että enemmän opiskellaan ja valmistutaan korkeakouluista kuin ammattikouluista, ja tämä myöskin nostaa sitä korkeakoulutettujen työttömyysastetta. Mutta esimerkiksi viime vuoden lopun kolmanneksella korkeakoulutettujen työllisyysaste oli kuitenkin ennätyslukemissa. 88,6 prosenttia on korkeakoulutettujen työllisyysaste, [Puhemies koputtaa] ja se on todella korkea, joten edelleen se on vahva viesti siitä, [Puhemies koputtaa] että kun kouluttautuu, se on paras tae sekä henkilökohtaisesti että yhteiskunnallisesti tulevaisuuden rakentamiseen.