Arvoisa puhemies! Vuoden 21 ensimmäinen lisätalousarvioesitys lisää valtion määrärahoja noin 394 miljoonaa euroa ja korottaa varsinaisia tuloja 415 miljoonaa euroa, ja näin nettolainanoton tarve hetkellisesti vähenee 21 miljoonaa euroa. Hallitus on palannut vuonna 21 noudattamaan menokehystä, josta poikettiin covid-19-pandemian vuoksi viime vuonna. Kehystasoa kuitenkin korotettiin perustellusti varaamalla kertaluonteisiin ja finanssipoliittisesti pakollisiin koronavirustilanteesta aiheutuviin menoihin 500 miljoonaa euroa. Lisätalousarviossa on sisällä 139 miljoonaa euroa näitä kyseisestä varauksesta katettavia menoja.
Verotuloarvioihin on tullut positiivista pilkahdusta. Esitetään korotuksia ennakoitua myönteisemmän kehityksen perusteella ansio- ja pääomatuloveron, perintö- ja lahjaveron sekä varainsiirtoveron kertymän tuottoihin. Lisätalousarvio huomioon ottaen nettolainanotoksi tänä vuonna arvioidaan noin 11,7 miljardia euroa ja valtionvelan määrä vuoden 21 lopussa arvioidaan noin 137 miljardiksi euroksi, mikä on 56 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Näistä esitettävistä lisämäärärahoista opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla on lisäystä taiteen ja kulttuurin menoihin. Valiokunta toteaa, että taiteen ja kulttuurin toimialoille myönnettiin viime vuoden lisätalousarviossa koronasta aiheutuvien vaikeuksien vähentämiseen yhteensä 110 miljoonaa euroa, josta freelancetaiteilijoille ja muille taiteen ja kulttuurialan ammattilaisille osoitettiin 17,5 miljoonaa euroa, ja nyt esitetään 15 plus 5 miljoonan euron lisäyksiä. On tärkeää, että lisätukea suunnataan nyt nimenomaan freelancetoimijoille ja yksinyrittäjille, joiden sosiaaliturva on usein varsin heikko.
Valiokunta toteaa, että jo olemassa olevien sekä nyt esitettyjen tukien rinnalle tarvitaan vielä lisätoimia, joilla varmistetaan alan toimintaedellytykset ja elinvoimaisuus koronapandemian yli. Valiokunta pitää siksi tärkeänä, että kulttuurin ja luovien alojen tukijärjestelmää kehitetään ja että siinä yhteydessä arvioidaan kattavasti toimijoiden ja järjestäjätahojen erilaiset tukitarpeet ja tunnistetaan alan monipuolinen ekosysteemi ja sen tyypilliset työmuodot. On niin ikään huolehdittava siitä, että eri hallinnonalojen myöntämät tuet muodostavat saumattoman ja kattavan kokonaisuuden, millä vältetään paitsi tukien päällekkäisyys myös erilaisten väliinputoajaryhmien syntyminen. Rahallisen tuen rinnalle tarvitaan myös niin sanottu exit-strategia vallitsevista rajoituksista tapahtumien turvalliseksi käynnistämiseksi. Valiokunta kiirehtii myös tapahtuma- ja kulttuurialalle suunnatun niin sanotun tapahtumatakuun valmistelua.
Alan toimintaedellytysten varmistamiseksi on myös selvitettävä mahdollisuudet taiteilijoiden sosiaali- ja eläketurvan parantamiseen. Valiokunta nostaa erityisesti esille tekijänoikeuskorvauksien ja työttömyysetuuden sovitteluun liittyvien epäkohtien korjaamisen, mihin valtiovarainvaliokunta ja sivistysvaliokunta ovat jo aiemmin kiinnittäneet huomiota.
Näihin kahteen kysymykseen liittyen valiokunta on halunnut korostaa jatkotoimia, siis sekä tämän sovitellun päivärahan kehittämisen osalta että tapahtumatakuun osalta, ja tähän mietintöön sisältyy kaksi lausumaehdotusta. Ensinnäkin: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa eduskunnalle pikaisesti tapahtumatakuuta koskevan esityksen.” Ja toiseksi: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, joilla parannetaan tekijänoikeuskorvaukseen oikeutettujen työttömien tekijöiden ja taiteilijoiden asemaa työttömyysetuuden sovittelussa ja oikeutta työttömyyskorvaukseen.”
Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalle on merkittävä lisäys, 129,9 miljoonaa euroa määrärahaan ja 295 miljoonaa euroa myöntämisvaltuuteen EU:n alue- ja rakennepolitiikan ja muiden koheesiopolitiikan ohjelmien arviomäärärahaan. Tämä liittyy koko elpymispakettiin kytkeytyvään REACT-EU-rahoitukseen. Valiokunta tukee rahoituksen käyttöön saamista REACT-EU:n osalta nopeasti, koska rahoituksella tuetaan alueiden elpymistä. Saadun selvityksen mukaan REACT-EU-asetus on astunut voimaan joulukuussa 20, joten rahoitus voidaan kohdentaa alueiden käyttöön hyvinkin nopealla aikataululla.
Yritysten erityisrahoituksessa on tehty järjestelyjä liittyen kustannustukeen. Kustannustuki on tarkoitettu yrityksille, joiden liikevaihto on pudonnut merkittävästi covid-19-pandemian vuoksi ja joilla on vaikeasti sopeutettavia palkka- ja muita kuluja.
Valiokunta pitää hyvänä hallituksen esittämiä parannuksia kustannustukeen. Valiokunta on aikaisemmin tuonut esiin huolensa siitä, että kaikki yritykset eivät ole olleet kustannustuen piirissä. Onkin tärkeää, että muutosten myötä kustannustuki vastaa paremmin uusien yritysten, pienten yritysten ja yksinyrittäjien tarpeisiin ja että asetuksessa mainittujen toimialojen ulkopuoliset yritykset voivat hakea harkinnanvaraista tukea.
Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että yrityksille Suomessa myönnettävä kustannustuki on pienempi kuin muissa Pohjoismaissa, vaikka EU:n tilapäiset valtiontukisäännöt mahdollistaisivat yritysten tukemisen merkittävämmillä summilla. Valiokunta pitää tärkeänä, että hallitus seuraa suomalaisten yritysten kilpailukykyä suhteessa verrokkimaihin, kuten Ruotsiin, myös tältä osin.
Valiokunta tuo esiin, että poikkeusolot ja tilojen sulkemiset tulevat entisestään vaikeuttamaan yritysten tilannetta keväällä 21. Valiokunta tukee hallituksen toimia, joilla sulkutoimien kohteena oleville yrityksille maksettaisiin kompensaatiota.
Tärkeä lisäys, 17,5 miljoonaa euroa, on palvelurakenteen kehittämiseen kuntien järjestämässä sosiaali- ja terveydenhuollossa, ja se kohdistuu erityisesti nuoriin. Valiokunta pitää lisäystä erityisen tarpeellisena, koska nuorten perustason mielenterveyspalvelujen saatavuudessa oli jo ennen koronaepidemiaa puutteita, jotka ovat edelleen pahentuneet. Epidemia ja etäkoulu ovat näkyneet lisääntyneenä polarisaationa hyvin ja heikommin pärjäävien lasten ja nuorten välillä. Hyvinvoivissa perheissä on pystytty tukemaan lasten ja nuorten koulunkäyntiä ja harrastamista keskimäärin paremmin, mutta perheissä, joissa on esimerkiksi taloudellisia vaikeuksia tai jaksamis‑, mielenterveys- tai päihdeongelmia, lapset ja nuoret ovat jääneet entistä enemmän yhteiskunnan palveluiden varaan.
Valiokunta pitää tärkeänä, että määrärahojen vaikuttavuuden varmistamiseksi lisäresurssit kohdennetaan nuorten ikäluokassa juuri siihen ryhmään, jonka tarpeet näyttäytyvät alueella suurimpina. Oikea-aikaisen avun varmistamiseksi valiokunta painottaa matalan kynnyksen moniammatillista tukea sekä tiivistä yhteistyötä muun muassa koulujen, lastensuojelun, nuorisotoimen, sosiaali- ja terveystoimen, poliisin sekä järjestöjen kesken. [Ben Zyskowicz: Miten olisi terapiatakuun toteuttaminen?] On myös välttämätöntä, että hallitus arvioi nuorten mielenterveyspalveluiden resurssitarpeita edelleen seuraavien lisätalousarvioesitysten yhteydessä.
Valiokunta viittaa myös eduskunnan viime joulukuussa hyväksymään lausumaan, jonka mukaan hallituksen edellytetään ryhtyvän pikaisesti toimenpiteisiin mielenterveyden hoitovelan kiinni kuromiseksi. — Siis tämä on vastausta myös edustaja Zyskowiczille. [Ben Zyskowicz: Ei ole! — Sari Sarkomaa: Eri asia kuin terapiatakuu!]
Valiokunnan päätösehdotuksena on, että eduskunta hyväksyy hallituksen esitykseen sisältyvän ehdotuksen vuoden 21 lisätalousarvioksi edellä todetuin muutoksin ja että eduskunta hyväksyy nuo mainitut kaksi lausumaa ja päättää, että lisätalousarviota sovelletaan 1. huhtikuuta alkaen.
Ja tähän sisältyy kaksi vastalausetta.
Toinen varapuhemies Juho Eerola
:Näin, kiitokset. — Ja edustaja Heinonen.