Arvoisa puhemies! Yksi tämän hallituksen ensimmäisiä tekoja oli vanhuspalveluista leikkaaminen, 89 miljoonaa euroa vuodessa, ja nyt mediatietojen perusteella kehysriihessä suunnitellaan lisäleikkauksia vanhuspalveluihin sekä korotuksia asiakasmaksuihin ja sairastamisen kuluihin. Ikäihmisten asemaa heikennetään siis monesta eri suunnasta, ja silti te, hyvä hallitus, vastoin ministereiden aiempia lupauksia suunnittelette heikentävänne myös suoraan eläkeläisten toimeentuloa, ikään kuin tähän asti leikkauksien kohteeksi joutuneita opiskelijoita, työttömiä ja pienipalkkaisia työssäkäyviä auttaisi se, että myös eläkeläisköyhyyttä lähdetään jonkinlaisen sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden nimissä lisäämään. 

Vielä viime syksynä perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja totesi, että eläkeleikkauksia ajavat poliitikot ovat suurimpia valopäitä. Allekirjoitatteko te, ministeri Purra, tämän luonnehdinnan? [Kimmo Kiljunen: Fiksua porukkaa täällä!] 

Arvoisa herra puhemies! Olen tähän eläkekysymykseen nyt jo niin moneen kertaan vastannut, että en tiedä enää, mitä uutta tähän teille löytäisin. Sen voin edelleenkin sanoa, [Hälinää — Puhemies koputtaa] että en pidä mahdollisena enkä oleellisena enkä lainkaan järkevänä sitä, että me puuttuisimme niihin pieniin eläkkeisiin, joihin te kuitenkin täällä nyt pääasiassa keskitytte sen sijaan, että keskittyisitte esimerkiksi niihin suurituloisimpiin eläkeläisiin. [Anne Kalmari: Mutta eläkekattoa ei tule!] 

Toisekseen haluan nostaa esille myös oikeudenmukaisuuden, josta te paljon puhutte. Mikäli meillä on yksi iso segmentti, joka ei osallistu millään tavalla näihin talkoisiin, niin eikö se ole myös oikeudenmukaisuuskysymys? [Vasemmalta: Entä suurituloiset?] Me näemme, että meillä palkansaajien ja nuorten, nuorten perheiden osalta, joille kohdistuu myös maksurasite eläkkeisiin liittyen — kuten tiedätte, palkansaajat, jotka käyvät työssä, maksavat nykyisiä eläkkeitä — tämä on myös oikeudenmukaisuuskysymys. 

Tiedän, että te tietenkin oppositiossa ratkaisisitte tämän meidän yhtälömme tämän sopeuttamistarpeen osalta näillä teidän pienillä ykkösmiljoonilla, mutta kun valitettavasti tämä ongelma on meidän pöydällä täällä, meidän pitää se tavalla tai toisella ratkaista. 

Arvoisa puhemies! Terve talous on hyvinvoinnin perusta. Taloutta laitetaan kuntoon juuri sen takia, että meillä tulevaisuudessakin olisi eläkejärjestelmä, joka on kestävä, tulevaisuudessakin terveydenhuolto, tulevaisuudessakin tasa-arvoinen koulutus kaikille. Tällä hetkellä Suomi on taloudellisessa kriisissä. Sitä eivät muuta mitkään ennenaikaiset vappupuheet. Se on tosiasia, johon vastuullisen hallituksen on puututtava. [Perussuomalaisten ryhmästä: Vappusatasta odotellessa!] Kreikan talouskriisin aikaan 2010—15 työttömyysturvaa leikattiin 22 prosenttia, eläkkeitä 15—44 prosenttia, minimipalkkaa 22 prosenttia. [Li Anderssonin välihuuto] Nämä ovat todellisen talouskriisin hedelmiä, joita kukaan ei halua Suomeen. 

Kysyn arvoisalta valtiovarainministeriltä, kun te tunnette julkisen talouden tilan erittäin hyvin: mihin johtaisi se tilanne, että nyt luovutettaisiin eikä yritettäisi laittaa julkista taloutta kestävälle uralle? [Välihuutoja] 

Arvoisa puhemies! Kysyjä kuvaa tietenkin melko äärimmäistä tilannetta, jonka parissa Kreikka joutui operoimaan. Kun katsotaan näitä meidän hallitusohjelman — tai tuleviakaan — säästöjä, niin ne ovat aika kaukana tästä Kreikan todellisuudesta, [Ben Zyskowicz: Onneksi!] ja me emme missään nimessä halua tällaiseen tilanteeseen joutua. Ehkä meillä julkisen talouden standardit ja se, miten me ylipäätänsä suhtaudumme näihin asioihin, ovat selvästi erilaisia kuin Kreikassa noin perinteisesti, mutta jos muistellaan, siitä ei ole kauhean montaa vuotta, kun suomalaisia poliitikkoja kävi esimerkiksi siellä Kreikassa nyrpistelemässä nokkaansa nimenomaan sille, että julkista taloutta ei siellä osata hoitaa, ja nyt me olemme tässä tilanteessa, että Kreikka jopa maksaa lainanlyhennyksiään etukäteen. Tämänhän voi huomioida tästä lisätalousarviosta, jota täällä juuri olin esittelemässä. Tilanne on aikamoinen. Ehkä tätä vielä voisi hetken aikaa potkia eteenpäin, peitellä, olla tunnistamatta tätä tosiasiaa, mikä meillä on — valtava, kasvava velka — mutta hirvittävän kauaa sitä ei enää voisi tehdä, ja tämä hallitus ei sitä tosiasiaa välttele. [Perussuomalaisten ryhmästä: Kiitos!] 

Arvoisa puhemies! Moni eläkkeensaaja on seurannut huolestuneena uutisia hallituksen kehysriihen ympärillä. Päivä päivältä on kasvanut huoli siitä, aikooko hallitus seuraavaksi leikata kovalla kädellä pieni‑ ja keskituloisilta eläkkeensaajilta, siis juuri heiltä, joilla on tälläkin hetkellä vaikeuksia selviytyä monista arjen kasvavista kustannuksista. Liian usein hallituksen politiikan maksajiksi on laitettu kaikkein heikoimmassa asemassa olevat suomalaiset. [Sheikki Laakso: Höpö höpö!] 

Arvoisa valtiovarainministeri, kehysriihessä teillä on mahdollisuus tehdä tähän politiikkaan suunnanmuutos. Jättäkää kaikkein heikoimmassa asemassa olevat, kuten pienituloiset eläkkeensaajat, leikkaustenne ulkopuolelle. [Sanna Antikainen: Hänhän vastasi jo siihen!] Kysynkin: voisitteko nyt vakuuttaa tätä lähetystä seuraaville eläkkeensaajille ja meille, että hallitus ei tule kohdistamaan uusia leikkauksia pieni‑ ja keskituloisten eläkkeensaajien eläkkeisiin ja tarvitsemiin moniin palveluihin? 

Arvoisa puhemies! Olen tähänkin kysymykseen vastannut. En voi vakuuttaa enkä kertoa teille minkäänlaisia yksityiskohtia ennen kuin hallituksella on virallisia päätöksiä olemassa. Mikäli me aikataulussa maaliin pääsemme, niin tämä tapahtuu tiistaina illalla, jolloin me toivottavasti olemme maalissa ja kerromme nämä teille. 

Ja tietenkin kritiikkiä, jota jatkuvasti kuulemme, teidän kuuluu antaa, mutta erittäin mielelläni vastaanottaisin myös ajatuksia siitä, miten te tämän asian korjaisitte. Toki sieltä on kuultu esimerkiksi kahdeksan miljardin veronkorotuksia, mutta sen voin sanoa, että itse en pidä kahdeksan miljardin veronkorotuksia järkevinä. [Välihuutoja sosiaalidemokraattien ryhmästä] 

Arvoisa herra puhemies! Kyllä nuorten tulevaisuudenusko on nyt koetuksella. Maailmassa soditaan, työttömyys kasvaa voimakkaasti, työelämä on sekavassa tilassa. Tämä näkyy monessa asiassa, esimerkiksi siinä, että perheellistytään harvoin, vauvoja syntyy todella vähän, ja uskon myös, että nuorten usko tähän työeläkejärjestelmään on koetuksella varsinkin nyt, kun väläytellään siihen kajoamista. 

Meidän työeläkejärjestelmämmehän on vakuutuspohjainen järjestelmä, ja työeläkkeet on itse asiassa ansaittu työuran aikana. Meillä Suomen perustuslain 15 § suojaa omaisuudensuojaa, ja meidän oikeusjärjestyksessämme katsotaan, että työeläkkeet ovat oikeutettuja odotuksia. Haluaisinkin kysyä oikeusministeriltä: Mitenkä näette nyt nämä väläytetyt kajoamiset meidän työeläkevaroihin perustuslain suojaaman omaisuudensuojan näkökulmasta? [Sari Sarkomaan välihuuto] Kuinka näette, ovatko nämä väläytetyt kajoamiset työeläkevaroihin [Puhemies koputtaa] tasapainossa perustuslain suojaaman omaisuudensuojasäätelyn näkökulmasta? 

Kiitos, arvoisa puhemies! Ja kiitos kysymyksestä. Jospa saisinkin olla Suomessa suurin tuomari, joka kertoo, miten perustuslakia tulkitaan, mutta en ole. Se on meillä viime kädessä perustuslakivaliokunta. Omaisuudensuoja niin kuin monet muutkin perusoikeudet on joustava, ja mikäli olen käsittänyt oikein, niin eläkkeistä maksettavat maksut eivät kokonaan kuitenkaan kata sitä eläkettä, ne kertyvät eri tavoin. Jätän tämän kysymyksen perustuslakivaliokunnan arvioitavaksi, jonne se myös kuuluu. 

Arvoisa puhemies! Tämä vasemman laidan eläkepopulismi kuvaa hyvin sillä puolen salia vallitsevaa ymmärtämättömyyttä siitä, [Vasemmalta: Mitä ihmettä!] missä tilanteessa Suomen talous makaa. Ihmettelen, eikö oppositiota enää lainkaan kiinnosta, miten lasten ja nuorten tulevaisuus turvataan [Välihuutoja vasemmalta] tai miten turvataan ne eläkeläisten palvelut. Suomi elää yli varojensa, on elänyt jo vuosia. Valitettavasti poliittinen kulttuuri itsessään on ajanut Suomen talouden seinään. Aina löytyy jokin puolue tai taho, joka lupaa vappusatasia ja siltarumpuja sinne tänne. Sen sijaan vastuullista taloudenpitoa ei tunnuta arvostavan. Oppositiokin on joka viikko lähinnä esittänyt sitä, tätä ja tuota, mistä ei ainakaan saa leikata. 

Voisitteko, hyvät ministerit, vielä kerran yrittää saada vasemmisto-oppositiota ymmärtämään, miten säästötalkoissa on nimenomaan kyse siitä, että hallitus haluaa huolehtia suomalaisista? [Petri Huru: Hyvä kysymys!] 

Arvoisa puhemies! Kysyjä ei esittänyt [Hälinää — Puhemies koputtaa] varsinaista kysymystä, mutta olen tämän vaikerruksen täältä aitiosta moneen kertaan itsekin todennut. [Vasemmalta: Vaikerruksen?] Tietenkin kritiikki olisi ikään kuin kestävämpää ja perusteellisempaa, mikäli tarjottaisiin selkeitä vaihtoehtoja. Enkä puhu nyt mistään 10 miljoonan tai 15 miljoonan leikkauksista johonkin tiettyyn yhteen kohtaan, en myöskään symbolisista leikkauksista johonkin, vaan me puhumme erittäin suuresta miljardimäärästä niin hallitusohjelmassa kuin näissä uusissa tarpeissa. Mikäli te kykenisitte tarjoamaan tällaisia vaihtoehtoja ja niille saataisiin vielä työllisyysvaikutuksia, joita te ette ymmärtääkseni ole vieläkään meille kertoneet, [Sanna Antikainen: Joko kerrotte ne?] niin ehkä tämä keskustelu myös tässä salissa olisi hieman järkevämpää. 

Arvoisa puhemies! En nyt lähde toistamaan sitä, että meillä tosiaan on tuotu pöytään näitä ratkaisuvaihtoehtoja.  

Tähän eläkekeskusteluun totean ja siihen käytettyyn termistöön, että nuorena miehenä minä osallistuin Valtakunnan Valopää ‑kilpailuun. Pääsin finaaliin, mutta en voittanut sitä. [Naurua] 

Vihreät esitti eläkkeisiin eläkkeiden kautta sopeuttamista jo syksyllä vaihtoehtona niihin kohtuuttomiin leikkauksiin, jotka kohdentuvat esimerkiksi lapsiin ja nuoriin, ja samalla kun on sinänsä perusteltua, että eläkkeidenkin kautta julkistaloutta tasapainotetaan, niin on huolehdittava siitä, ettei eläkeläisköyhyys syvene. Tämä on ollut meillä linjana myös koko ajan, ja itse asiassa vihreiden vaihtoehtobudjetissa pienituloiselle eläkeläiselle olisi jäänyt enemmän käteen kuin hallituksen toteuttamassa politiikassa. Mutta olennainen kysymys on, kun hallitus nyt julkista taloutta tasapainottaa, että miten te varmistatte, että se on sukupolvien välillä ja sukupolvien sisällä oikeudenmukaista, koska tähän asti nähty hallituksen talouspolitiikka ei sitä ole. [Aki Lindén: Oikeudenmukaisuutta!] 

Arvoisa herra puhemies! Tämä sopeuttamistarve on niin suuri, kuten olen moneen kertaan korostanut, että me emme valitettavasti voi paeta sitä tosiasiaa, että siellä on vaikeita päätöksiä, jotka kohdistuvat yksilöihin ja väestöryhmiin tavalla, jota emme toivoisi. Samaan aikaan me pyrimme tekemään järkeviä ja myös oikeudenmukaisia päätöksiä, ja uskoisin, että tämäkin keskustelu siitä jotakin kertoo. [Oikealta: Keskusta pakeni oppositioon!] Emme me mielellämme ottaisi eläkkeitä sinne pöydälle, mutta kuten sanoin, nyt me kampaamme kaikki. 

Arvoisa herra puhemies! Oppositio on täällä luetellut toimia, jotka vaikuttavat ikäihmisten mahdollisuuteen muun muassa saada terveyspalveluita. Mutta tästä listauksesta on unohtunut hallituksen panostus perusterveydenhuollon hoitojonojen purkamiseen Kela-korvausten kautta, mukaan lukien suun terveydenhuollon palvelut. Tällä luodaan tilaa myös niille ikäihmisille ja muille, jotka käyttävät julkisia palveluja, [Välihuutoja vasemmalta — Suna Kymäläinen: Pienituloisillako on varaa?] koska silloin jää enemmän mahdollisuuksia tarjota myös julkisen sektorin kautta palveluja. SDP:n johtama hallitus leikkasi ideologisista syistä nämä sairausvakuutuskorvaukset, mikä on vaikeuttanut myös ikäihmisten, pienituloisten ja naisten mahdollisuutta hakeutua yksityisiin terveyspalveluihin, jotka ovat varsin kysyttyjä, yli kolme miljoonaa käyntiä vuodessa. Kysynkin nyt ministeriltä: millä tavalla tätä palveluvalikoimaa nyt aiotaan kehittää? [Vilhelm Junnila: Demarit poisti myös eläkeputken!] 

Kiitos, arvoisa puhemies! Erittäin hyvä puheenvuoro edustaja Räsäseltä koskien Kela-korvauksia. Kun hallitus etsii keinoja, millä voidaan helpottaa hyvinvointialueiden kuormittunutta tilannetta ja purkaa hoitojonoja ja hoitovelkaa, että ihmiset pääsisivät nopeammin lääkäriin, niin tässä keinovalikoimassa yksi keino, joka hallitusohjelmassa päätettiin, on Kela-korvausten nostaminen. Se on nopea toimi, se auttaa tässä ja nyt ja helpottaa hoitojonoja ja mahdollistaa... Nimenomaan molemmilla puolilla. Kun nopeammin pääsee lääkäriin, niin myöskin julkisella puolella tulee tilaa, mikä oli hyvin sanoitettu. Näin tulee tapahtumaan. [Kimmo Kiljusen välihuuto] 

Hallitus korotti [Hälinää — Puhemies koputtaa] Kela-korvauksia jo tämän vuoden alusta, ja ensi vuonna tulee voimaan uusi Kela-korvausmalli, ja siinä on tärkeätä esimerkiksi toimintakyvyn ylläpitämiseksi ikääntyvälle väestölle fysioterapian paluu Kela-korvausten piiriin. Yksityisten hedelmöityshoitojen Kela-korvaukset palautetaan korotettuina auttamaan tässä kipeässä syntyvyys- ja lapsettomuustilanteessa. Sen lisäksi ovat myöskin suuhygienistin suoravastaanotot tulossa Kela-korvattaviksi. Eli saamme monia keinoja, millä pystytään nopeasti auttamaan. Samoin mielenterveyspalvelut ovat näiden piirissä. [Kimmo Kiljunen: Samalla vähennetään 600 miljoonaa hyvinvointialueilta!] 

Arvoisa puhemies! Täällä hallituspuolueen kansanedustaja Valkonen sanoi, että nyt pitää tehdä säästöjä, jotta ei käy niin kuin Kreikassa, missä työttömyysturvasta leikattiin 22 prosenttia. Täällä Suomessahan te olette leikkaamassa siitä 25, 33 tai jopa yli 50 prosenttia riippuen työttömän asemasta. [Vasemmalta: Ohhoh!] Joten, arvoisa hallitus, varmaan ymmärrätte, miksi ei herätä meissä juurikaan luottamusta, kun valtiovarainministeri täällä puhuu lämpimästi pienituloisten eläkeläisten huomioimisesta, ottaen huomioon, minkälaisia päätöksiä tämä hallitus tähän asti on tehnyt. 

Yksi asia on kuitenkin pitänyt tässä hallituksen politiikassa, vaikka takki on muuten kääntynyt moneen otteeseen, ja se on se, että hyvätuloiset on se segmentti, se iso segmentti yhteiskunnasta, joka ei osallistu näihin säästötalkoisiin. 

Tässä viitattiin verotusratkaisuihin, ja nythän kehysriiheen liittyen on tullut tietoja siitä, että hallitus suunnittelee arvonlisäveron korotusta sen sijaan, että puuttuisitte esimerkiksi listaamattomien yritysten omistajien osinkoverotukeen, jonka arvo on lähes miljardi euroa, tai tarkastelisitte esimerkiksi sellaisia veroja, [Puhemies koputtaa] mitkä muissa Pohjoismaissa ovat käytössä, esimerkiksi pankkien ja rahoituslaitosten toiminnan osalta. [Puhemies koputtaa] Vaihtoehtoja on kyllä. [Suna Kymäläinen: Mutta se ei teille käy!] 

Arvoisa herra puhemies! Joka kerta minua hämmästyttää se, kun vasemmalta esitetään kysymys, jossa käytännössä unohdetaan se, että meidän järjestelmämme perustuu progressiiviseen verotukseen. [Kokoomuksesta: Juuri näin!] Se tarkoittaa sitä, että keskituloiset, hyvätuloiset nimenomaan osallistuvat tämän järjestelmän rahoittamiseen. [Jussi Saramo: Suurituloiset eivät!] 

Meillä on erittäin paljon tuloja tasaava järjestelmä, meillä on korkeat marginaaliveroasteet, ja täällä nimenomaan hyvätuloiset osallistuvat. He kustantavat näitä palveluita ja etuuksia, joista tässä maassa nautitaan. [Jussi Saramo: Entä pääomatulot?] Ymmärrän, että te haluaisitte verottaa heitä yhä enemmän. Se ei ole tämän hallituksen mielestä kauhean kannustava lähestymistapa, kuten ei yleensä työn ja työllisyyden ja yrittämisen lisäverotuskaan. [Välihuutoja vasemmalta ja SDP:stä — Puhemies koputtaa] Me päinvastoin haluamme kannustavaa politiikkaa — me haluamme lisää työtä, lisää työllisyyttä, eikä pahitteeksi ole sekään, että me saisimme lisää ahkeria ihmisiä. [Vasemmalta ja SDP:stä: Ohhoh!] 

Arvoisa puhemies! Täytyy kyllä aina kummastella tätä oikeiston logiikkaa, että köyhää voi aina kannustaa leikkauksilla ja rikasta veronkevennyksillä. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Kyllä!] Se on tämän hallituksen linja, ja se näkyy muun muassa siinä veropolitiikassa, jota te olette tehneet. Ja muistutetaan nyt kaikkien mieleen: Tämän vuoden alusta teidän hallituksenne tuotti kaikista suurimman veronkevennyksen, joka itse asiassa varmaan historiassa on Suomessa nähty, heille, jotka tienaavat 14 000 euroa kuukaudessa — siis ministereiden tuloluokkaa. Se, että teillä on varaa ostaa, ministeri Purra, nyt uudet Fiskarsit, ei lämmitä sitä köyhää, [Naurua] jonka etuuksia te niillä saksilla olette leikkaamassa. 

Arvoisa puhemies! Mennään nyt tähän alkuperäiseen kysymykseen, kun te ette suostu siihen vastaamaan. Helsingin Sanomissa te olette todennut, että ”eläkkeistä on pakko leikata”. Nyt me kysymme: miten te meinaatte sieltä leikata? Vastatkaa nyt tähän kysymykseen. [Mika Kari: Juuri niin, kyllä!] 

Arvoisa puhemies! Edustaja on hyvä ja lukee haastattelun, jossa sanon, että ”en näe mahdolliseksi päästä lopputulokseen” — en näe sitä mahdolliseksi — ”mikäli me emme käsittele myös eläkkeitä”. [Antti Lindtman: Ei se ollut suora lainaus!] Ja tämä on nimenomaan se, mitä kyseisessä lehdessä sanon. 

Kun kysytte, millä tavalla tämä sitten tehdään, niin joudun palaamaan siihen, minkä olen sanonut tällä kyselytunnilla moneen kertaan: minulla ei ole teille tarjota yksityiskohtia. [Antti Lindtman: Mitä esitätte?] Olen tämän toki jo viikkoja ja kuukausia sitten näihin samoihin kysymyksiin teille todennut. Ei mene enää montaa päivää, kun te saatte perehtyä niihin meidän ratkaisuihimme, niin veronkorotuksiin, leikkauksiin kuin muihinkin kehysriihen toimiin. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Mitä te esitätte? — Perussuomalaisten ryhmästä: Nyt on torstai, ei tiistai!]