Kunnioitettu puhemies! Kiitoksia tästä kunniasta. 

Tämähän on lakiehdotus luottolaitostoiminnasta olevan lain muuttamisesta, mutta asiallisesti kysymys on työtilimallista, mikä sisältyy vaihtoehtobudjettiimme, minkä esittelimme viime syksynä. Tavoite on siis keventää hallinnollista taakkaa ennen kaikkea toiminimien osalta. Tällöin henkilötunnuksella voitaisiin aukaista luottolaitoksessa eli pankissa pankkitili, siis toisin sanoen työtili, ja pankki hoitaisi palveluna kaiken: tilittäisi alv:n valtiolle, maksaisi sotu- ja eläkevakuutusmaksut. Toisaalta henkilöllä ei olisi minkäänlaisia vähennysoikeuksia. Noin 40 000 asti saisi ansaita vuodessa, jolloin tästä jäisi henkilölle noin 30 000 näiden vähennyksien ja alv-tilitysten jälkeen sitten pankkitilin saldoksi. 

Lyhyesti siis: pankki hoitaisi palveluna kaiken. Itse asiassa yksi suomalainen pankki on tämäntyyppistä palvelua alkanut jo tekemään. Nyt siis tuotaisiin... [Hälinää — Puhemies koputtaa] 

Selvästikin tämä minun esitykseni aiheuttaa huomattavaa keskustelua myöskin siellä salin puolella. [Naurua — Olavi Ala-Nissilä: Todellakin!] 

Siis todellakin pankki hoitaisi palveluna kaiken. Yksi suomalainen pankkilaitos on näin alkanutkin jo toimimaan, ja tässä luotaisiin siis laki, jolla tämä mahdollistetaan vielä laajemmin. Kaikki hoituisi tiliotteella, tilitoimistoja ei siis toisin sanoen vaadittaisi enää. Valtiolle kaikki tiedot tulisivat automaattisesti. Ei vaadittaisi enää alv-tilityksiä, vaan nehän pankki tekisi sieltä työtililtä automaattisesti. 

Ja mikä tavoite tässä on, niin sehän meillä on laskea tällaisen pienimuotoisen liiketoiminnan aloittamisen kynnystä huomattavasti. Uskoisin, että nämä uudet mallit, uudet palvelut, joita pankit tämän lain myötä voisivat aloittaa ja joilla laajentaa toimintaa, tulisivat huomattavasti laskemaan tätä kynnystä. Toivoisimme nopeaa käsittelyä tuolla talousvaliokunnassa ja lain nopeaa voimaantuloa. — Kiitos. 

Arvoisa rouva puhemies! Tämä edustaja Vähämäen tekemä lakialoite on hyvin mielenkiintoinen, ja toivottavasti se käsitellään suurella vakavuudella valiokunnassa. Ja mielestäni, vaikka se on tullut oppositiopuolueen riveistä — ilmeisesti osa jotakin oppositioprojektiakin — se kyllä ihan sopii myös hallitusohjelman tavoitteisiin byrokratian keventämisestä ja siitä, että saataisiin työllisyysastetta nostettua ja yrittäjyyttä helpotettua. 

Puhemies! Todellisuushan on se, että työmarkkinat ovat muuttuneet ja muuttuvat koko ajan siihen suuntaan, että palkansaajan ja yrittäjän välinen ero ja rajapinta hämärtyy ja tässä alustatalouden maailmassa tullaan liikkumaan todennäköisesti hyvin joustavasti palkansaaja- ja yrittäjä-aseman välillä ja on pientä yritystoimintaa mahdollisesti siinä palkkatyön yhteydessä. Siinä mielessä tämä on erittäin kiinnostava hanke, ja tämä on erittäin mielenkiintoinen lakialoite ja käydään toivottavasti huolella lävitse. 

Arvoisa puhemies! Tämmöisiä eri tilejä aina silloin tällöin lanseerataan. Osa politiikoista, ainakin tuolla oikeistossa, puhuu tästä niin sanotusta perustilistä vaihtoehtona perustulolle. Se tiliasia voisi olla ihan selvittämisen arvoinen sekin. 

Ja sitten sellainen asia, jota toivon hallituksen selvittävän vielä tällä vaalikaudella, on se, voitaisiinko ihmisten sijoittamiseen ja säästämiseen kannustaa vähän Ruotsin malliin tällaisella osakesäästötilillä elikkä niin, että voisi olla erilaisia sijoitustuotteita yhdessä tilissä ja siellä voisi vaihdella eri sijoitusinstrumenttien välillä ja sitten vasta, kun otetaan raha ulos, siitä tulisi sitten veroa. Se kannustaisi sellaiseen terveeseen säästämiseen ja omaan taloudenpitoon ja oman talouden parantamiseen. 

Arvoisa puhemies! Työllisyys ja työllistäminen herättää keskustelua, ja hyvä niin, koska se on kenties yksittäisenä asiana tärkein meidän käsittelemistämme. Tämän aihepiirin parissa olen aina esittänyt kritiikkiä sitä kohtaan, että oikeistohallituksen keinot työllisyyden parantamiseen ovat monesti lähinnä pois työntekijöiltä, kuitenkaan oleellisesti helpottamatta työllistämisen byrokratiaa. Ja vasemmisto-oppositio taas pyrkii lisäämään byrokratiaa ja jakamaan rahaa, jota ei ole vielä tienattukaan. Olenkin haastanut esittämään keinoja työllistämiseen, jossa näin ei toimittaisi vaan jossa kaikki voisivat voittaa. Tässä lakialoitteessa on ymmärtääkseni kyse juuri tällaisesta keinosta, ja toivonkin sille menestystä jatkokäsittelyssä. Työnteko muuttuu, kuten on mainittu, ja tällaiset keinot ovat tarpeen siihen muutokseen vastaamiseksi. 

Arvoisa puhemies! Talous ja työllisyys Suomessa ovat hieman piristyneet, ja tämä positiivinen suunta pitää saada jatkumaan. Ihmisiä halutaan innostaa myös perustamaan yrityksiä ja näin työllistämään itsensä ja muitakin. Edustaja Vähämäki on tehnyt lakialoitteen työtilimallista, joka on aivan mainio uusi mahdollisuus, varsinkin niille ihmisille, jotka empivät yrittäjäksi ryhtymistä, koska yritystoiminnassa byrokratia ja paperisota on hyvin työllistävää ja haasteellistakin. Tässä mallissa hoituisivat pienyrittäjän velvollisuudet verottajalle sekä sosiaali- ja eläkemaksut joustavasti ja itse yrittämiselle jäisi aikaa. Kannatan edustaja Vähämäen lakialoitetta. 

Arvoisa puhemies! Muistan, kun itse nuorena miehenä vuonna 1992 aloitin yrittäjyyden perustamalla toiminimen ja lähdin kauppaamaan ovisilmiä ovelta ovelle, ja olin aika hämmästynyt siitä, kuinka paljon se tuotti paperitöitä. Vähän kouluja käyneenä toki piti ottaa asioista selvää, ja saihan niistä selvää, kun paljon kyseli ympäriinsä, mutta jos silloin olisi ollut tällainen mahdollisuus, niin monet muutkin, monet minun ystävänikin, olisivat lähteneet yrittäjiksi. Ja se yrittäjyys on tie elämään ja toisenlaiseen maailmaan, jossa on mahdollisuuksia rajattomasti. Meilläkin tässä parlamentissa istuu paljon menestyneitä yrittäjiä, jotka ovat menestyneet pitkälle elämässään, ja he ovat kaikki aloittaneet tällaisella pienellä toiminnalla aikanansa. 

Sinänsä toivoisin, että hallitus tarkalla korvalla nytten kuuntelisi näitä puheenvuoroja ja ottaisi tämän lakialoitteen käsittelyyn valiokuntaan. Nimittäin tämä jos mikä on byrokratianpurkua, tämä jos mikä on suomalaisen talouden kasvattamisen kannalta järkevää toimintaa, koska me tiedämme, että lähestulkoon kaikki työpaikat syntyvät alle viiden henkilön työpaikkoihin. Me voimme tällaisella byrokratianpurulla saada konkreettisia lisäverotuloja myös, koska tämä myös ehkäisee harmaata taloutta siltä osin, että henkilöt, jotka haluavat tienata hiukan lisää, pystyvät sen toteuttamaan yrittäjyyden kautta. Tämähän myös vapauttaa silloin työntekijän esimerkiksi kirjanpidosta ja yksinkertaistaa yrittämistä ja lisää toimeliaisuutta. Tämmöistä konkreettista turvaa me tarvitsemme yrittäjille. Tässä on konkurssiturva olemassa, ja tässä on myös työttömyysturva, sosiaaliturva ja terveysturva, kaikki edustettuina tässä samassa paketissa, ja siinä mielessä kannatan edustaja Vähämäen tekemää lakialoitetta ja sitä, että se tutkittaisiin huolella. 

Arvoisa rouva puhemies! Suomi nousee yrittämisellä, ja yrittäjän pyörät on pidettävä pyörimässä. Tämä edustaja Ville Vähämäen lakialoite on erittäin hyvä, ja tämän tarkoituksena on purkaa byrokratiaa ja helpottaa pienyrittäjyyteen lähtemistä. Perussuomalaiset on yrittäjäystävällinen, yrittäjämielinen ja pienyrittäjämielinen puolue, ja pidämme erittäin tärkeänä sitä, että yrittäminen on mahdollista yhä useammalle sitä haluavalle. 

Tämä työtilimalli, josta nyt on kysymys, vapauttaa kirjanpidosta, yksinkertaistaa yrittämistä ja lisää myös sitä toimeliaisuutta, ja nämä ovat erittäin tärkeitä asioita ja arvoja. Oli hienoa kuulla keskustan edustaja Kurvisen puheenvuoro, kuinka otitte tähän kantaa ja piditte tätä mallia hyvänä ja puheenvuorossanne toitte myös esille sen, että toivotte, että tämä asia todella hyvin käsitellään valiokunnassa. Se on hieno asia, että kuunnellaan. Tämä on osa meidän varjobudjettiamme mutta erittäin hyvä osa sitä. 

Meillä keskusteltiin eilen täällä hyvin laajasti aktiivimallista, ja kukaan ei puheenvuorossaan nostanut sitä yrittäjän tilannetta ja yrittäjän asemaa esille. Sitä vastuuta aktiivimallista siirretään paitsi sille työttömälle mutta myös yrittäjälle, elikkä yrittäjähän on se henkilö, joka ottaa tämän työttömän omaan työpaikkaansa töihin ja velvoittuu myös toimimaan ohjaajana ja perehdyttäjänä, elikkä siellä on paljon erilaisia haasteita yrittäjän elämässä. Sitä ei saisi unohtaa, että todellakin ei se aktiivimallikaan lähde toimimaan, jos ei joku sitä työtä tarjoa ja työtä anna. Se on aika lyhyt aika kuitenkin 18 tuntia olla siellä, ja siinä tarvitaan vierelläkulkija. 

Elikkä erittäin hyvä lakialoite edustaja Ville Vähämäeltä, ja toivomme tosiaan, että puoluerajat ylittäen näemme tämän lakialoitteen tärkeyden ja käsitellään se sillä vakavuudella. Aihe on erittäin hyvä ja kannustaa Suomea nousuun — niitä pieniä yrittäjiä, jotka tällä hetkellä miettivät jotakin uutta. 

Arvoisa rouva puhemies! Todella aina ilahtuu, kun on aktiviteettia normien sujuvoittamiseksi. Tämähän on hallituksen yksi strateginen toiminta-alue, uudet toimintatavat, jossa juuri normien sujuvoittaminen, valitusten järkevöittäminen ja lupamenettelyjen helpottaminen on hyvin keskeistä. Todella jos menee katsomaan www.normienpurku.fi-sivustolle, näkee, että on todella paljon saatu aikaan. 

Tässä edustaja Vähämäen hyvässä aloitteessa on juuri tätä henkeä. Tiedämme, että Osuuspankilla jo on tässä ollut aktiivisuutta. Minusta todella näinä aikoina pitää lähteä siitä, että yrittämisen kynnystä alennetaan kaikin keinoin, että yrityksen eri vaiheissa sitä voidaan hieman eri tavalla tavallaan kohdella. 

Tähän liittyen ehkä ajankohtaista on se, että EU:n komissio on nyt jäsenmaille tehnyt ehdotuksen, että alvin alaraja voitaisiin nostaa jopa 80 000 euroon. Suomessa sehän on 10 000, ja me olemme peränpitäjä tässä EU-maailmassa. Virohan nosti juuri sen 40 000:een. Teimme tänään edustaja Marisanna Jarvan kanssa ehdotuksen — mutta emme täällä — että voitaisiin Suomessakin, kun verotuksen tiekarttaa tehdään, ottaa tämä asia esille ja että juuri tämä yrityksen alkuvaiheen vauhdittaminen, työllistämisen ja yrittäjyyden kynnyksen alentaminen pitäisi nyt tarkastella myöskin tästä näkökulmasta. 

Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun edustaja Vähämäki tuo näitä digitaalisia, digitalisointiin perustuvia hyviä ideoita liikkeelle, ja näen tämän tässä samassa linjassa. Että hyvä hallitus etenee jo tähän suuntaan, ja on hyvä, että perussuomalaiset tulevat kelkkaan mukaan. 

Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Kurvinen otti sellaisen asian, joka erottaa Suomen ja Ruotsin pääomamarkkinoilla. Tämä Ruotsin käyttämä osaketili kotitalouksien instrumenttina pääomamarkkinoilla on sellainen, jossa ilman varainsiirtoveroja ja muita merkittäviä kustannuksia voidaan saman potin sisällä vaihtaa osakeallokaatioita — kuten rahastoyhtiöt voivat tällä hetkellä. Mutta rahastoyhtiöt, jotka ovat kotitalouksien suosimia pääomasijoituksen kohteita, ottavat kuitenkin hoitopalkkiota vuotuisesta tuotosta keskimäärin ehkä neljänneksen tai kolmanneksen. Tässä osakesäästötilissä se on murto-osa tästä, ja kun lasketaan korkoa korolle, niin tämä on kotitalouksien pääomanmuodostuksen kannalta erittäin merkittävä etu myös siltä kannalta, että kotitalouksille syntyy, silloin kun yritystoimintaan tai muuhun tarvitaan pääomaa merkittävästi tavanomaista enemmän, sellainen riskipääoma, joka on kohdistettavissa esimerkiksi yritystoiminnan aloittamiseen, ja sitä kautta julkisen sektorin taakkakin ehkä vähän vähenisi. Mutta tämä asia on kaiketi valmistelussa, joten sen enempää tällä kertaa ei tästä asiasta. 

Arvoisa rouva puhemies! Hallitus hiljattain lisäsi pienyritysten normiviidakkoa, hallitus hankaloittaa pienyrittäjien toimintaa: tehtiin LEI-tunnus. Eli hallituksen toimilla yrityksille on tullut Y-tunnuksen ohelle nyt vielä tämä uusi LEI-tunnus — siinä on jo kaksi tunnusta. Ja ne maksut tästä LEI-tunnuksesta ovat niin kohtuuttomia pienyrittäjille, että pienyritykset luopuvat sijoitustoiminnan harjoittamisesta. 

Olisi erittäin hyvä, jos hallitus alkaisi tarttua näihin perussuomalaisten piiristä tuleviin ehdotuksiin, nimenomaan yritystoiminnan helpottamisesta ja byrokratian poistamisesta. Meiltä on tullut useita lakialoitteita näihin asioihin liittyen. Edustaja Lehti ja edustaja Ala-Nissiläkin, tulisitte perussuomalaisten linjoille nyt poistamaan byrokratiaa. 

Arvoisa rouva puhemies! Tämä arvonlisäverovelvollisen liikevaihdon raja on sellainen asia, mikä meidän täytyy nyt käydä huolella läpi. Keskustan riveistä on kiinnitetty erittäin tarkasti huomiota tähän ongelmaan ja haluttu pienyrittäjän puolta pitää tälläkin tavalla. En voi muuta kuin kiittää näitä tässä lähelläni istuvia edustajia Marisanna Jarvaa ja edustaja Ala-Nissilää, erittäin hyvästä avauskeskustelusta siitä, voitaisiinko sitä nykyistä erittäin matalaa alvittoman liikevaihdon rajaa nostaa niin, että siinä alkuvaiheessa yrittäjyydelle olisi enemmän mahdollisuuksia ja vauhtia tulisi vähän ladulle siihen alkumetreille. Toki, kun mietitään tätä arvonlisäverovelvollisen liikevaihdon rajaa, täytyy miettiä, että siinä ei synny sitten sellaisia kilpailun esteitä, ettei tule semmoisia isoja portaita, että jos vedetään vaikkapa 40 000:een, 50 000:een tai 60 000:een jossain vaiheessa se arvonlisäverovelvollisen toiminnan raja, niin tulee sitten iso hyppy sinne alvilliseksi. Yksi vaihtoehto helpottaa pienyrittäjiä arvonlisäveron kanssa olisi se, että se menisi ikään kuin portaittain tai liukuisi, niin että alkuvaiheessa ei olisi alvivelvollinen ja sitten pikkuhiljaa se velvollisuus tiukkenisi. 

Mutta, puhemies, en voi olla kehumatta tätä keskustelua. Erityiskiitos kuuluu minusta edustaja Vähämäelle siitä, että hän on näin mainion aloitteen tehnyt. Ja voisiko ajatella, että kun uudet valtiopäivät ovat käynnistyneet, niin nyt vihdoin ja viimein, vähän niin kuin myöhässä, saataisiin sellaista Suomi 100 ‑henkeä tänne taloon, että voidaan ihan oikeasti miettiä näitä asioita porukalla, ovat ne sitten työtilejä tai osakesäästötilejä tai vastaavia, riippumatta siitä, mikä se meidän puoluebanderollimme tai hallitus- tai oppositiobanderollimme on? 

Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa huomaan, että aivan kuin nämä olisivat ensimmäistä kertaa täällä eduskunnan keskustelussa. Tässä edustajilta, muun muassa Ala-Nissilältä, tuli äsken kehuja ja kehuttiin tätä lakialoitetta, mutta nyt uskallan epäillä, että kaikki eivät ole lukeneet meidän vaihtoehtobudjettiamme. Perussuomalaiset esittivät näitä vaihtoehtoina jo syksyllä yrittäjyys-, työllisyys- ja koulutuspaketissa, ja siellä meillä oli myöskin nämä pk-sektorin verotuselementit, ja ministeriaitiosta silloin saimme kiitosta näistä elementeistä. Nyt tietysti hieman huolestunut olen näiden hallituksen edustajien puheenvuorojen perusteella siitä, onko näitä nyt kuitenkaan sitten luettu — kiitellään, mutta ei oteta ihan oikeasti näitä vastaan. 

Kuten perussuomalaisten edustajat Juvonen ja Tavio tuossa toivat esille tämän yrittäjyyden, niin myös minuun muutamat yrittäjät ovat ottaneet yhteyttä, ja he pelkäävät tämän aktiivimallin perusteella, että heille alkaa tulvimaan hakemuksia. Ei varmaan ole tarkoitus, että pk-sektorilla, joka meillä eniten työllistää, jokaisen työhakemuksen kohdalla tulee sitten satoja tai tuhansia hakemuksia. Se ei varmaan ole tarkoitus, että yrittäjien aika menee sitten siihen, että he toteuttavat osaltaan hallituksen aktiivimallia. 

Nyt toivonkin sitten, kun täällä keskustalta ja kokoomukselta tuli kannustusta ja kehuja ja meillä todella edustaja Vähämäki on tuonut paljon tähän tietotekniikkaan ja alustatalouteen liittyviä aloitteita, että tämä otettaisiin nyt ihan vakavasti. Tämä ei tosiaan ole ensimmäinen kerta, kun tämä on ollut esillä — tämä oli tosiaan tässä meidän vaihtoehtobudjetissamme. Tutustukaa nyt tähän, niin että ei tarvitse täällä salissa vain sanoa, että hieno idea ja onpa kiva puhua, mutta sitten ei muisteta, että tämänhän me olemme tuoneet esille jo ajat sitten. Ottakaa ihan oikeasti nämä vakavasti — näitä mietitään ja yritetään Suomen parhaaksi löytää ratkaisuja. 

Arvoisa rouva puhemies! Kun itsellä tulee tässä kuussa täyteen 36 vuotta yrittäjyyttä, niin olen erittäin iloinen siitä, että yrittäjyyden ilmapiiri Suomen valtakunnassa on sieltä 80-luvun alusta, voisi sanoa, mylläytynyt todella sopivaan ja myönteiseen ilmapiiriin, mikä tällä hetkellä vallitsee, ja edustaja Vähämäen lakialoite tässä tapauksessa on yksi niistä keinoista, millä tietysti voitaisiin parantaa. 

Meillä on paljon tekemistä yrittäjän sosiaaliturvassa, yrittäjyyden ja työnteon yhdistämisessä sekä yrittäjyyden ja työttömyyden ynnä muiden yhdistämisessä niin, että se on kaikille tasa-arvoista. Siinä mielessä yrittäjän asema tässä Suomen yhteiskunnassa on vieläkin minusta lapsipuolen asemassa. Meidän yrittäjien populaation määrä asukaslukuun nähden ei vieläkään ole sitä luokkaa kuin esimerkiksi Hollannissa, jossa on populaatioon nähden lähes kaksinkertainen määrä yrityksiä, ihan mikroyrityksiä, pieniä yhden ihmisen yrityksiä enimmäkseen. 

Arvoisa puhemies! Tuossahan viitattiin aikaisemmin nimeeni ja puhuttiin paljon yrittäjyydestä. Itselleni myös yrittäjätaustaisena ja paljon nuorten ja aloittavien yrittäjien kanssa toimineena on tullut paljon sitä viestiä vuosikausien ajan siitä, että keskeistä on nimenomaan meillä tämä verotus, joka ei ole kannustavaa tällä hetkellä yritystoiminnan aloittamiseen, ja tämä byrokratia, joka pitkään on vaivannut. Erityisesti Suomessa mehän olemme rakastaneet tätä hallintoa ja luoneet byrokratiaa, ja nyt sitä on alettu vihdoinkin purkamaan: Satoja ellei tuhansia alemmanasteisen normituksen puolelta on purettu näitä normeja, isoja muutoksia tehty yrittäjyyspaketin kautta ja helpotetaan yrittäjyyttä. Monella eri sektorilla on tehty jo toimia. Kannattaa käydä www.norminpurku.fi-sivustolla katsomassa, mitä on jo hyväksytty virallisesti, ja ministeriöissä on paljon esityksiä menossa eteenpäin norminpurun osalta. Eli paljon on tehty ja tullaan tekemään. Vedän itse omassa eduskuntaryhmässä yritystoiminnan norminpurkutyöryhmää, ja sillä tavalla asia on hyvin läheinen. 

Sitten tästä verotuksesta vielä: Tuossa edustaja Suutari totesi todella hyvin, että meidän pitää saada Suomeen enemmän yrittäjyyden alkuja ja sitä, että ihmiset joko sivutoimisesti tai hyvin pienestä aloittavat sitä yritystoimintaa. Siihen kannustetaan jo opiskelijoiden ja nuorten puolella hyvin paljon, mutta nyt ennen kaikkea kun puhutaan tästä työllisyydestä ja itsensä työllistämisestä, tähän pitää kannustaa myös valtion puolelta. On ihan totta, että Suomi on jäänyt hyvin jälkeen nyt tässä arvonlisäveron alarajan osalta. 10 000 euroa, ainoana on hyvin matalana meillä se raja, muissa EU-maissa raja on 30 000—100 000 tällä hetkellä, ja komissio on todella nyt lähestynyt jäsenmaita, että pitää helpottaa pienyritystoimintaa ja tätä alarajaa tarkastella, ja toivotaan, että osana tätä verotuksen uudistamisen tiekarttaa tämä otetaan selvitykseen. 

Arvoisa puhemies! Pyysin vähän aikaisemmin vastauspuheenvuoroa, mutta eipä se mitään. Otetaan vähän pitemmällä kaavalla. 

Ensinnäkin byrokratian purkaminen yritystoiminnan alkuvaiheessa on tietysti erittäin tervetullut asia. Sitä tässä hämmästelin vähän perussuomalaisten puolella, että siellä kaksi kertaa otettiin esille aktiivimallia ja toinen piti sitä yrittäjän kannalta hyvänä asiana ja toinen piti sitä huonona asiana. Että olisi ihan kiva kuulla, mikä se perussuomalaisten kanta nytten tähän asiaan on. 

Sinänsä, jos puhutaan siitä, että kun aktiivimalli nytten tulee, niin siinä sitten tämä byrokratian purkaminen edesauttaisi yritysten perustamista, niin huomauttaisin tässä asiassa, että kun yrityksiä perustetaan, niin lähtökohtaisesti ihmisillä, jotka perustavat yrityksiä, täytyy olla lainaa, mutta työttömillä ihmisillä, jotka ryhtyvät perustamaan yrityksiä, hyvin usein ovat luottotiedot menneet, elikkä sitä lainaa ei saa lainkaan. 

Muutenkin tämä asia, että aktiivimallia pannaan tänne yritystoiminnan puolelle ja sanotaan, että pitää tienata noin 250 euroa sen kolmen kuukauden aikana yritystoiminnasta, jotta sitten välttyisi näiltä sanktioilta, joita siitä tulee... No, minulla on pieni yritys, ja voin kertoa, että kolmen ensimmäisen kuukauden aikana emme kyllä tienanneet tuollaista määrää, vaikka teimme isoja produktioita tv-lähetyksiin Yleisradiolle. Johtuu siitä, että nämä asiat kiertävät vähän hitaammin. Rahat tulevat vähän hitaammin, ja ensin lähdetään velkapääomalla ja sen jälkeen sitten tehdään ja maksetaan sitä velkapääomaa pois ja saadaan yritys pyörimään. 

Mutta sinänsä se, että tuetaan aloittavia yrityksiä, pienyrityksiä ja mikroyrityksiä, on hyvä asia. Henkilökohtaisesti olen myös sitä mieltä, että alvin alarajaa pitää pystyä nostamaan, koska jollei sitä nosteta, se on yksi asia, joka tekee oikeastaan täysin mahdottomaksi pienyrittäjälle sen, että voisi palkata sen seuraavan ihmisen ja että saisi sen yritystoiminnan tuottamaan leipää siihen oman perheenkin pöytään. 

Kiitos, arvoisa puhemies! Ja kiitän aluksi edustaja Vähämäkeä tästä erinomaisesta lakialoitteesta, jolla tosiaan pyritään helpottamaan uusien yritysten perustamista digitalisaatiota hyödyntäen. Nehän ovat molemmat hallitusohjelman kannalta aivan keskeisessä asemassa, ja toivonkin, että hallituspuolueet tätä lakialoitetta voivat edistää. 

Kyllä meillä perussuomalaisilla on tosiaan paljon hyviä esityksiä, tämä on yksi esimerkki niistä. Meillä on paljon hyviä esityksiä talouteen ja työllisyyteen liittyen, ja vaikka meistä julkisuudessa onkin pyritty luomaan kuvaa, että olemme vain yhden asian liike, niin se ei todellakaan pidä paikkaansa. Mielestäni tämä aloite sen hyvin osoittaa. 

Edustaja Tolppanen kysyi äsken perussuomalaisten kantaa aktiivimalliin. Meidän kantamme on ollut ja on jatkossakin hyvin yksiselitteinen: emme hyväksy tätä nykymuotoista aktiivimallia, jossa ihmisiä asetetaan toisinaan erittäin vaikeaan tilanteeseen pakon edessä. 

Vielä tästä lakialoitteesta. Edustaja Meri toi esille, että tämä esitys sisältyi jo meidän syksyn vaihtoehtobudjettiimme, mutta silloin se vaiettiin. Nyt sitä on kovasti kuitenkin täällä kiitelty. Edustaja Kurvinen varsinkin toivoi, että ideaa voitaisiin viedä eteenpäin parlamentarismin hengessä, ja toivon todella, että pääministeripuolue edistää tätä aloitetta talousvaliokunnassa. 

Arvoisa rouva puhemies! Keskusta—kokoomus-hallituksen norminpurkutalkoot yrityksille ovat epäonnistuneet. Puheet ovat suuret, mutta teot ovat pienet. Moni byrokratian koukero ei hidasta suurempien yritysten toimintaa, ne pystyvät niistä selviytymään, mutta pienyritysten, varsinkin yksinyrittäjien tilanne on yhä Suomessa kohtuuton. Minuun oli hiljattain yhteydessä yksi yrittäjä, joka kävi pienimuotoista EU-kauppaa, ja hän kertoi, että hän oli sairastunut, joutui sairauslomalle, ja oli sen johdosta myöhästynyt alv-ilmoituksen jättämisessä. Siitä oli tullut 100 euron laiminlyöntimaksu. 100 euron laiminlyöntimaksu pienimääräisestä EU-kaupasta. Kaikki, jotka ymmärtävät pienyritystoiminnan päälle, näkevät, että tämä on juuri sellaista hallituksen luomaa byrokratiaa ja lisämaksuja, joita ei vain yksinkertaisesti tarvita. 

Kiitos, puhemies! Ihan lyhyesti haluan kiittää keskusteluun osallistuneita kansanedustajia positiivisista kannoista tämän lakialoitteen suhteen.