Arvoisa puhemies! Kiitän edustaja Tynkkystä, hän inspiroi minut tässä puhumaan myös hivenen pidemmästi tästä asiasta. Kiitokset vielä tosiaan aloitteen tekijöille ja erityisterveiset tohtori Muukkoselle, joka varmasti tätä verkkolähetystä nyt seuraa.
Tässä salissa on tänään käytetty usein fraasia, että tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku. Se tosiasia, jonka edessä me tällä hetkellä olemme, on se, että meillä on yli 1 300 kilometriä yhteistä rajaa valtion kanssa, jota johtavat sotarikolliset, murhat ja raiskaukset pyhittävät johtajat, joiden yhteenkään sanomiseen ei aidosti voi luottaa. Pidän erittäin epätodennäköisenä, että Suomi kykenisi missään lähitulevaisuudessa palauttamaan niin sanotusti normaaleja välejä Venäjän kanssa. Vladimir Putin ei kuulu missään tapauksessa Kultarantaan, Putin kuuluu Haagin kansainväliseen rikostuomioistuimeen. [Atte Kaleva: Kyllä!]
Täällä on käyty monipuolista keskustelua, ja olen hahmottanut tässä kyllä sen, että täällä näyttää olevan nyt varsin vahva konsensus eduskunnassa. Oman arvion mukaan jopa 80—90 prosenttia edustajista on jo kantansa muodostanut ja on sitä mieltä, että Suomi tulisi viedä Naton jäseneksi. Se on hyvä asia. Meidän parlamentarismimme kestää myös eriävät mielipiteet, ja on hyvä, että niitä esitetään ja niistä käydään kiihkottomasti keskustelua.
Puutun tässä muutamiin argumentteihin, joita on esitetty Nato-jäsenyyttä vastaan. Ensinnäkin on väitetty, että mikäli Suomi liittyy Naton jäseneksi, riski siihen, että Suomeen kohdistettaisiin ydinaseisku, kasvaisi. Olen itse tästä asiasta täysin päinvastaista mieltä. Ukrainassa pelätään tällä hetkellä, että Venäjä saattaisi käyttää taktisia ydinaseita Ukrainan armeijaa vastaan, mutta Nato-mailla tällaista riskiä ei ole. Siitä pitää kauhun tasapaino huolen. Ja näen, että Naton jäsenenä päinvastoin se kynnys nousisi ylitsepääsemättömäksi käyttää ydinaseita Suomea vastaan.
Ministeri Haavisto äsken vastauksessaan puhui viisaita tästä Suomen välittäjäasemasta. En ymmärrä tällaista retoriikkaa, että Suomi jotenkin puolustusliittoon sitoutuneena menettäisi tämän välittäjäroolinsa maailman kriiseissä. Kuten todettua, Nato-maa Norja on toiminut aktiivisesti välittäjänä esimerkiksi Israelin ja Palestiinan välillä niin sanotussa Oslon prosessissa.
Sekin on todettu virheelliseksi argumentiksi monta kertaa: Nato-jäsenyyshän ei lakkauta missään tapauksessa asevelvollisuutta, varusmiespalvelusta, vaan meillä on edelleen mahdollisuus tätä hyvää järjestelmää jatkaa, joka takaa meille uskottavan ja vahvan puolustuskyvyn kaikissa mahdollisissa tilanteissa.
On myös esitetty, että Natolla ei ole riittävää yhteistä arvopohjaa. Erityisesti tämä kritiikki on kohdistunut tuolta vasemmalta Yhdysvaltoihin sekä totta kai Unkariin ja Turkkiin. Mielestäni yhteiseksi arvopohjaksi puolustusliitossa riittää kuitenkin se, että kaikki jäsenvaltiot ovat sitoutuneet kunnioittamaan valtioiden suvereniteettia, itsemääräämisoikeutta, ja sitoutuvat kansainvälisiin sopimuksiin. Nato on puolustusliitto. Sitä ei tule nähdä missään tapauksessa minään laajempana rakenteena vaan puolustusliittona, jossa jäsenvaltiot ovat sitoutuneet siihen, että jos jonkun toisen jäsenvaltion alueellista koskemattomuutta loukataan, niin ne käsittävät tällaisen teon hyökkäykseksi itseään kohtaan ja ovat sitten velvoitettuja artikla viiden nojalla apua antamaan muille jäsenvaltioille. Myös tulevaisuudessa Suomella Nato-jäsenenä on täysi mahdollisuus kritisoida esimerkiksi Unkaria tai Turkkia ihmisoikeusloukkauksista, mikäli ne sellaisiin syyllistyvät, ja näin monet eurooppalaiset Nato-maat nytkin tekevät.
Meillä on käytetty hienoja puheenvuoroja ydinaseettomasta maailmasta ja aseistariisunnasta. Kyllä minäkin näkisin mielelläni maailman ilman ydinaseita. Se on kuitenkin valitettavasti utopiaa niin kauan kuin meillä on Venäjän tyyppisiä rosvovaltioita olemassa.
Toivoisin eduskunnalta, kaikilta edustajilta ja myös kansalaisilta tässä vaiheessa pragmaattista suhtautumista tähän asiaan. Toki meillä kaikilla on oikeus ideologioihin, mutta kun katsomme tätä kysymystä pragmaattisesti, niin kyllä aika helposti huomaamme sen, että paras tapa taata Suomen ja Suomen kansalaisten turvallisuus kaikissa tilanteissa ja olosuhteissa on se, että Suomi sujahtaa nyt mahdollisimman nopeasti Nato-jäseneksi: kuin telkkä pönttöön. — Kiitoksia.
Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
:Kiitoksia. — Edustaja Tynkkynen, olkaa hyvä.