Arvoisa puhemies! Itse tähän lakiesityksen sisältöön en nyt enää ota kantaa vaan haluan vielä tässä vähän niin kuin lopuksi käyttää puheenvuoron liittyen tähän kysymykseen ja menettelyyn siitä, miten toimitaan eduskunnassa, kun jokin asia halutaan perustuslakivaliokunnan arvioitavaksi. Haluan tämän käydä nyt vielä tässä puheenvuorossa huolella läpi.
On totta, että mikäli missä tahansa asian käsittelyvaiheessa eduskunnassa herää perusteltu epäilys siitä, onko jokin lakiesitys tai mahdollisesti voimaantulolaki perustuslain mukainen, niin niissä tilanteissa riippumatta asian käsittelyvaiheesta eduskunnassa on lähdetty siitä, että asia saatetaan perustuslakivaliokunnan käsiteltäväksi, lausuttavaksi. Näin tapahtui esimerkiksi viime kaudella tiedustelulakien osalta siinä vaiheessa, kun asia oli jo valiokunnassa ja sieltä tulossa ja, oliko niin, tullutkin. Eräs valtiosääntöasiantuntija herätti epäilyksen siitä, onko lakiesitys mietinnön mukaisesti perustuslain mukainen. Silloin eduskunnassa päädyttiin siihen, että tämä katsottiin ja selvitettiin.
Arvoisa puhemies! Nyt haluan tehdä kaksi asiaa selväksi.
Yksi on se, että yksikään perustuslakiasiantuntija ei tämän prosessin aikana ole esittänyt tästä epäilystä, mikä tietysti varmasti johtuu siitä, että on vakiintunut käytäntö, että sellainenkin laki, joka on hyväksytty mutta ei ole tullut voimaan, ei nauti perusoikeuksien suojaa lähtökohtaisesti. Eli yksikään perustuslakiasiantuntija ei tässä kohtaa ole sanonut, vaan päinvastoin viesti on ollut toisensuuntainen.
No, siinäkin tapauksessa, että tämmöinen epäilys herää, on eduskunnassa hyvä traditio, että puhemiesneuvosto tekee esityksen siitä, mihin valiokuntiin lakiesitys lähetetään, mitä edeltää se, jos olen oikein ymmärtänyt, että eduskunnan pääsihteeri käy läpi eri valiokuntaneuvosten kanssa mukaan lukien perustuslakivaliokunnan neuvokset, onko asiaa syytä lähettää perustuslakivaliokuntaan. Nyt tämä lakiesitys tämän valmistelun pohjalta tai myöskään puhemiesneuvoston kannan mukaisesti ei ollut sellainen.
Jos aidosti eduskunnassa herää, oppositiossa herää laajasti kysymys, niin asia on vakiintuneen käytännön mukaisesti syytä ottaa esiin puhemiesneuvostossa. Jos mentäisiin siihen käytäntöön, että asia pimitetään puhemiesneuvostovaiheessa ja tuodaan vasta tilanteessa, jossa lain voimaantulolla on kiire, ja vasta eduskunnassa esitetään, että nyt lähdetään perustuslakivaliokuntaan tilanteessa, jossa vielä yksikään asiantuntija ei olisi esittänyt tästä epäilystä, niin silloin heräisi kysymys, onko tarkoitus ennemmin vain viivyttää kuin saattaa asia aidosti perustuslakivaliokunnan tulkittavaksi.
Arvoisa puhemies! Tulen pönttöön. [Puhuja siirtyy puhujakorokkeelle — Puhemies: Puhujapöntöstä voi jatkaa!]
Arvoisa puhemies! Sellaisiakin tapauksia on ollut, joissa esimerkiksi oppositiossa on herännyt kysymys, mutta niissä tilanteissa on arvioitu, onko lain voimaantulolla kiire. Viime vaalikaudella oli vastaava tilanne, kun terveydenhoitoon liittyvän budjettilain käsittelyn yhteydessä esitettiin asian saattamista perustuslakivaliokunnan arvioitavaksi mietintövaiheessa. Siinä tilanteessa todennäköisesti olisi käynyt niin, että laki ei olisi ehtinyt budjettilakina voimaan, ja eduskunta sen vuoksi äänesti silloin niin, niin kuin nytkin, että asiaa ei lähetetty. Toinen tapaus, jossa viime vaalikaudella äänestettiin, koski verolakeja, maatilojen sukupolvenvaihdosta, ja siinä hallitus toi uuden esityksen ja otti sen epäilyksen kohteena olleen pykälän pois. Siitä huolimatta silloin äänestettiin, mutta se oli eri tavalla tulkintatilanne kuin tämä nyt.
Sen vuoksi, arvoisa puhemies, haluan omalta osaltani korostaa sitä, että pidän tärkeänä, että perustuslakivaliokunnalla ei lähdetä tekemään politiikkaa, ei puolin eikä toisin. Hallituspuolueiden osalta se tarkoittaa sitä, että jos aidosti herää perusteltu epäilys, se on käytävä huolella läpi, ja mikäli aikataulu sallii, tai tiukankin aikataulun oloissa, on katsottava, onko tämä mahdollista.
Ja opposition puolelta, arvoisa puhemies, se tarkoittaa sitä, miten viime vaalikaudella oppositio toimi: mikäli herää epäilys, niin se on syytä tuoda esiin puhemiesneuvostossa, joka valmistelee tämän esityksen ja jonka on mahdollista pyytää esimerkiksi pääsihteeriltä tai hänen nimeämiltään asiantuntijoilta tai suoraan valtiosääntöasiantuntijoilta lisää arvioita siitä, onko asia syytä saattaa perustuslakivaliokunnan käsiteltäväksi vai ei.
Halusin tämän vain sen takia vielä tähän käsittelyn loppuun todeta, että pidän tärkeänä, että tästä käytännöstä pidetään kiinni niin hallituksessa kuin oppositiossa ja että perustuslakikysymystä, perustuslakivaliokunnan arviointia käytetään harkiten eikä niin, että ryhdyttäisiin esimerkiksi siinä tapauksessa, kun lain voimaantulolla on kiire, hallituksen esityksen lähetekeskusteluvaiheessa, puhumattakaan, että valiokunnan mietinnön ensimmäisen käsittelyn vaiheessa, esittämään perustuslakivaliokuntaa ikään kun viivytystarkoituksessa, joka nyt vähän kärysi tämän esityksen kohdalla.
Eli omalta osaltani halusin tämän vielä tehdä selväksi. Toivon, että eduskunnassa tämän osalta pidetään kiinni näistä hyvistä pelisäännöistä, että jos perusteltuja epäilyksiä herää, niin ne tuotaisiin puhemiesneuvostoon, jolla on mahdollisuus se asia käydä läpi ja sen jälkeen pohtia ja aina mahdollisuuksien mukaan päätyä yksimieliseen, yhteiseen esitykseen, niin että välttäisimme äänestyksiä tässä salissa. [Sheikki Laakso: Ettäs tiiät!]