Arvoisa rouva puhemies! 100-vuotias Suomi on kansakuntien joukossa menestystarina vailla vertaa. Me nousimme Euroopan rajamaasta maailman elintason kärkeen historiallisesti katsottuna todella nopeasti. Avaimet tuohon olivat ahkeruus, yhtenäisyys ja koulutus. Mennyt menestys ei kuitenkaan ole tae tulevasta. Viimeisen vuosikymmenen aikana kansantaloutemme on kaikkea muuta kuin menestynyt. Reaalinen bruttokansantuote asukasta kohden ei ole vieläkään vuoden 2008 tai edes vuoden 2007 tasolla. Ilman todella nopeaa julkista velkaantumista olisi elintason kehitys ollut vielä huonompaa. Olemme eläneet velaksi kymmenen vuotta. Tämä rujo totuus on pidettävä mielessä nykytilaa arvioidessa ja päätöksiä tehdessä. Nyt talous kasvaa ja työllisyys paranee, ja siitä me tietysti olemme kaikki iloisia. Iso kokonaisuus on kuitenkin pidettävä koko ajan mielessä päätöksiä tehdessä.
Arvoisa puhemies! Käyn ensin läpi julkisen talouden suunnitelman kokonaiskuvaa ja sen jälkeen siirryn puolivälitarkastelun päätöksiin.
Suomen julkisen talouden tila on ollut heikko jo lähes vuosikymmenen, kuten tiedämme. Hidas talouskasvu, teollisuuden rakennemuutos ja väestön ikääntyminen ovat heikentäneet julkista taloutta. Nyt kuitenkin taloudessa on tapahtunut selkeä muutos. Me voimme sanoa, että taantuma on takana ja taloutemme on pysyvästi kasvu-uralla. Valtiovarainministeriön kansantalousosasto ennustaa tälle vuodelle 1,2 prosenttiyksikön kasvua ja tuleville vuosille noin 1 prosentin kasvua. Kasvuluvuista on puhuttu viime aikoina enemmän kuin aikoihin, mikä sekin on hyvä asia. Taloudessa ja tunnelmassa on paljonkin positiivisia merkkejä. Viimeisten kuukausien kasvu on ollut jopa yli 3 prosenttiyksikön luokkaa. Mutta taloutta ei voi ennustaa, eikä talouden suunnittelua voi tehdä valitettavasti muutaman kuukauden kasvun perusteella. Ennusteen lukua painavat kansantalousosaston käytössä olleet lopulliset luvut viime vuodelta. Ne kertoivat, että loppuvuoden kasvu oli heikkoa. Ennusteeseen on kuitenkin otettu mukaan myös viimeisten kuukausien positiivinen vire. Syksyllä budjettiriihessä hallituksella tulee olemaan käytössään uusi ennuste. Sen myötä näemme, onko alkuvuoden vahva kasvu jatkunut, ja tietenkin tämän eteen teemme töitä ja tätä toivomme.
Me olemme ikään kuin vedenjakajalla. Meillä on mahdollisuus päästä pysyvän kasvun aikaan, saada yhä useampi suomalainen työn syrjään kiinni, taittaa velkaantuminen, turvata suomalainen hyvinvointi ja rakentaa parempaa Suomea. Vedenjakajan toisella puolella on valuminen takaisin nollakasvun aikaan, jossa työttömyys on korkealla ja julkiset menot ylittävät jatkuvasti tulot. Tämä johtaa vääjäämättömästi hyvinvointiyhteiskunnan heikkenemiseen ja suomalaisten kannalta huonoon kehitykseen. Meidän tehtävämme on estää ajautuminen vedenjakajan väärälle puolelle. Siksi tarvitaan määrätietoista politiikkaa.
Julkisen talouden epätasapainon taustalla olevat syyt ovat pääosin rakenteellisia. Talouspolitiikan linjan tulee siksi nojautua julkista taloutta välittömästi kohentavien toimien ohella talouden kasvumahdollisuuksia ja julkisen talouden kestävyyttä vahvistaviin uudistuksiin. Tämä tarkoittaa hallitusohjelmassa suunniteltujen toimien määrätietoista toimeenpanoa ja myös jatkuvasti uusia päätöksiä.
Yhtä totta kuin talouden positiivinen käänne on se, että nyt tapahtunut taantuman väistyminen ja suhdannetilanteen normalisoituminen eivät riitä parantamaan julkisen talouden tilaa olennaisesti, sillä väestön ikääntyminen jatkuu ja rakenteellinen työttömyys on edelleen korkeaa. Meidän on varauduttava siihen, että Suomen talouskasvu ei palaudu finanssikriisiä edeltävien vuosien ja vuosikymmenten vauhtiin. Talouden kasvupotentiaalin arvioidaan asettuvan 1—1,5 prosenttiyksikön tietämille ensi vuosikymmenellä. Talouskasvun mahdollisuuksia rajoittavat korkea rakenteellinen työttömyys sekä työikäisen väestön määrän supistuminen. Työmarkkinoilta poistuu koko ajan enemmän ihmisiä kuin sinne tulee, ja myös tuottavuuskehitys näyttäisi olevan heikompaa kuin on odotettu. Julkisten menojen kasvu on kuitenkin jatkumassa nopeana 2030-luvulle asti. Eläkemenojen kasvu alkaa vähitellen tasaantua suurten ikäluokkien jäätyä eläkkeelle, mutta hoito- ja hoivamenojen nopein kasvuvaihe on vielä edessä. Lisäksi hävittäjähankintojen uusiminen ja muut investointitarpeet luovat merkittäviä paineita julkiseen talouteen 20-luvulla.
Saavutettu talouskasvu ei anna tilaa finanssipolitiikan löysäämiselle. Velkaantuminen alkaa olla Emun ja luottoluokittajien sietokykyjen rajoilla, ja se on saatava taittumaan. Siinäkin olemme oikealla uralla mutta huomattavasti omia tavoitteitamme hitaammassa tahdissa. Velkaelvyttäminen ei valitettavasti ole Suomen tilanteessa mahdollista. Liian pitkään olemme elvyttäneet talouttamme elämällä velaksi.
Hallitusohjelman 10 miljardin euron toimenpidekokonaisuuden mittaluokasta tai toimeenpanosta ei ole syytä tinkiä. Kehysriihessä varmistettiin, että 4 miljardin euron suorat säästöt julkiseen talouteen pitävät. Vaikka joidenkin päätösten osalta ei ole saavutettu säästötavoitetta tai keinoista on luovuttu tarkemman arvion perusteella, on näiden tilalle haettu korvaavia toimia. Säästötavoitteen toteutumista seurataan jatkuvasti, ja tarvittaessa hallitus tekee lisää päätöksiä.
Hallituksen mielestä finanssipolitiikan linja on tällä hetkellä oikea. Myös esimerkiksi riippumaton talouspolitiikan arviointineuvosto sekä lukuisat itsenäiset ekonomistit, muun muassa Nobel-voittaja Bengt Holmström, ovat ilmaisseet olevansa samaa mieltä finanssipolitiikan virityksestä.
Julkisten palvelujen rahoituksen turvaaminen pitkällä aikavälillä edellyttää sote- ja maakuntauudistuksen toimeenpanoa siten, että uudistuksella tavoitellut säästöt varmistetaan. Hallitus on myös laatinut suunnitelman, miten julkista taloutta tehostetaan miljardilla eurolla tulevien kymmenen vuoden aikana.
Haastavin osuus 10 miljardin euron kokonaisuudessa on talouskasvun ja työllisyyden vahvistaminen. Työllisyyden ja talouden kasvun edellytyksiä hallitus pyrkii vahvistamaan verotuksen keinoin sekä talouden kilpailukykyä ja tuottavuuden kasvua tukevin toimin. Vuonna 2016 sovittu kilpailukykysopimus osaltaan tukee tavoitteen saavuttamista. Palkkamaltille ja Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn huomioimiselle on kuitenkin edelleen selkeä tarve. Hallitus toivoo syksyn työmarkkinapöydistä työllisyyttä ja kilpailukykyä vahvistavia, työrauhan takaavia ratkaisuja.
Arvoisa rouva puhemies! Työttömyys on yhteiskuntamme pahin ongelma. Se on inhimillisesti raastavaa. Enkö minä kelpaa? Miten rakennan oman tai perheeni tulevaisuuden? Työttömyys aiheuttaa monia ongelmia ihmisille ja yhteiskunnalle. Se johtaa pahimmillaan syrjäytymiseen, yksinäisyyteen ja terveydellisiin ongelmiin. Yhteiskunnassa työttömyys lisää eriarvoisuutta ja luo maaperää vastakkainasettelulle ja jopa ääriajattelulle. Myös talouden kannalta työttömyys on suuri haaste. Me käytämme yli 6 miljardia euroa julkisia varoja vuodessa työttömyydestä aiheutuviin kuluihin. Siis paras tapa rakentaa Suomesta ihmisille parempi ja hoitaa taloutta on auttaa työttömät töihin ja antaa nuorille mahdollisuus siihen ensimmäiseen omaan työpaikkaan. Työllisyysasteen nostamiseksi tarvitaankin tehokkaita toimia sekä työn kysynnän että tarjonnan lisäämiseksi. Keskeistä on työttömyyden pitkittymisen ehkäiseminen, sillä rakenteelliseksi muututtuaan työttömyys ei välttämättä alene suhdannetilanteen parantuessakaan.
Taantuman väistyminen ja vakaa talouskasvu luovat hyvät puitteet kasvun edellytyksiä ja julkista taloutta kohentaville toimille. Hallituskauden toinen puolisko on siten otollista aikaa varmistaa hallitusohjelmassa kaavaillun toimenpidekokonaisuuden toteutuminen ja tehdä jatkuvasti uusia päätöksiä. Muissa Pohjoismaissa työllisyysaste on yli 75 prosenttia. Tässä viitekehyksessä Suomen 72 prosentin tavoite on matala, ja tuohon tavoitteeseen meillä on vielä matkaa, mutta emme ole siitä ole valmiita tinkimään.
Arvoisa puhemies! Julkisen talouden suunnitelma sisältää niin sanotun menokehyksen. Se asettaa raamit ministeriöiden budjeteille tulevina vuosina. Pääasiassa kehys ohjaa hallituskauden aikaista rahankäyttöä. Koko menokehyksen tasosta on sovittu jo aikoinaan hallitusohjelmassa. Kehyksen tarkoitus on suojata veronmaksajia maksettavaksi tulevien kokonaismenojen määrä lukitsemalla. Tälläkin kertaa hallitus pysyi kehyksessä, kuten suomalaiseen vastuulliseen talouspolitiikkaan kuuluu. Kaikki lisäpanostukset tehtiin tämän kehyksen sisällä. Liikkumatilaa löytyi muun muassa siksi, että maahanmuuttoon liittyviä menoja arvioidaan syntyvän aiemmin sovittua huomattavasti vähemmän. Lisäksi hallitus teki viisaan linjauksen, jolla panostuksia keskitetään muutamiin keskeisiin avainkysymyksiin, eikä vähää liikkumavaraa ripoteltu käytettäväksi laajasti hyviin asioihin. Näin pystyttiin osoittamaan osaamiseen, turvallisuuteen, työllisyyteen sekä välittämiseen aidosti vaikuttavia lisäpanoksia.
Arvoisa puhemies! Siirryn seuraavaksi hallituksen puolivälitarkastelun päätöksiin. Niitä tehtiin paljon, enkä tässä käy niitä kaikkia läpi vaan teen muutamia poimintoja.
Hallitus reagoi voimakkaasti muuttuneen turvallisuusympäristön haasteisiin. Turvallisuuteen lisätään 98 miljoonaa euroa vuodesta 18 alkaen. Tästä 52 miljoonaa on puolustusministeriön ja 46 miljoonaa euroa sisäministeriön hallinnonaloille suunnattuja varoja.
Poliisimiesten ja -naisten määrä voidaan säilyttää tämän vuoden tasolla, mutta myös suojelupoliisi ja Rajavartiolaitos saavat lisäresursseja. Teimme myös täydentäviä linjauksia harmaan talouden torjumiseksi.
Puolustuspoliittisen selonteon linjausten mukaisesti valmiuden ylläpitoon suunnataan 50 miljoonan euron vuotuinen lisärahoitus, niin sanotun Kanervan ryhmän 150 miljoonan euron vuotuinen tasokorotus jatkuu kehyskauden loppupuolella, ja Hornetien korvaushankinnan ensimmäiset rahat on osoitettu vuodelle 21.
Kuten aiemmin kävin läpi, työllisyyden parantaminen on kansakuntamme kohtalonkysymys. Koska yhtä ihmelääkettä työllisyyden parantamiseksi ei ole, hallitus tekee jatkuvasti uusia päätöksiä. Viimeksi päätöksiä tehtiin syksyllä riihessä, vuodenvaihteessa tuli monta työllisyyttä edistävää uudistusta voimaan, ja taas saimme tehtyä joukon lisätoimia työllisyyden parantamiseksi. Nostan tässä muutaman esimerkin:
Viime syksynä päätetty työttömyysturvan aktiivimalli etenee, ja se vahvistettiin. Malli kannustaa olemaan aktiivinen. Hallituksen esitys lähtee lausunnoille lähiaikoina, ja eduskuntaan laki lähtee vielä ennen kesää. Työvoimapalveluja vahvistetaan 35 miljoonan euron lisäpanoksilla. Yhteensä aktiivimallin työllisyysvaikutukseksi arvioidaan jopa 8 000 työllistä.
Päivähoitomaksuja alennettiin noin 90 miljoonalla eurolla. Päätös purkaa kannustinloukkuja erityisesti pieni- ja keskituloisilta. 6 700 perhettä pääsee maksuttoman varhaiskasvatuksen piiriin. Tämä on erinomaista myös mahdollisuuksien tasa-arvolle, koska varhaiskasvatus on tutkimusten mukaan vaikuttavin osa meidän koulutusjärjestelmäämme. Maksujen tämänhetkisen alentamisen työllisyysvaikutus on arviolta yli 4 000 työllistä lisää.
Edelleen päätimme uudistaa myös ulosottoa ja konkurssilainsäädäntöä. Ulosottosäännöstöä muutetaan siten, että ulosottomiehen tulee lähtökohtaisesti myöntää pitkän työttömyyden jälkeen työllistyneelle velalliselle lykkäystä ulosmittauksen alkamiseen, jos velallinen sitä pyytää. Tämä antaa lisätilaa monille yritteliäille ihmisille, jotka tahtoisivat tehdä töitä. Työllisyysvaikutus on muutamia satoja, mutta kyseessä on merkittävä asenteen muutos: ei tuomita epäonnistumisesta vaan annetaan uusi mahdollisuus. Jos ei yritä, ei voi onnistuakaan. Suomi tarvitsee riskinottoa ja epäonnistumisten sietämistä. Myös konkurssilainsäädännön uudistaminen aloitetaan siten, että henkilökohtainen konkurssi on jatkossa mahdollinen. Näille kahdelle toimenpiteelle voidaan arvioida jopa tuhannen henkilön työllistävä vaikutus. Mutta myös konkurssilainsäädäntö voi tuoda merkittävän buustauksen meidän yrittäjäpolitiikkaan ja yrittäjien toimintaan.
Lisäksi edistimme alueellista liikkuvuutta muun muassa verovapaiden päivärahojen aikarajaa pidentämällä ja liikkuvuusavustusta laajentamalla.
Arvoisa puhemies! Hallitus päätti riihessä tehdä myös asumistukeen muutoksia. Tämä on tarpeen. Menot ovat paisuneet kestämättömällä tavalla lähes 2 miljardin luokkaan. [Välihuutoja vasemmalta] Asumistuelle asetetaan neliövuokrakatto ja tuki sidotaan jatkossa vuokraindeksin sijaan elinkustannusindeksiin. Näillä päätöksillä rajoitetaan asumistukimenojen kasvua, pysäytetään asumistuen kannustinongelmien pahentuminen sekä hidastetaan vuokrien nousupaineita. Nämä kaksi päätöstä eivät poista kaikkia asumisen tukemisen ongelmia [Paavo Arhinmäki: Vaan lisäävät niitä!] mutta pienentävät niitä. Kannustinloukut ovat taloutemme suurimpia ongelmia, ja asumistuki on yksi pahimmista kannustinloukkujen aiheuttajista. Muun muassa Kelan entinen pääjohtaja Liisa Hyssälä tämän taas taannoin totesi.
Pystyimme tekemään siis konkreettisia päätöksiä kannustinloukkujen purkamiseksi ja työn kohtaannon parantamiseksi. Varhaiskasvatusmaksujen alentaminen, asumistuen muutokset ja velkaantuneiden aseman parantaminen ovat vaikuttavia päätöksiä. Nämä ovat tärkeitä toimia tilanteessa, jossa talous kasvaa ja uusia työpaikkoja syntyy. Työttömät ja työpaikat pitää saada kohtaamaan.
Arvoisa puhemies! Mahdollisuuksien tasa-arvo on suomalaisen tasa-arvoisen yhteiskunnan perusta. Tämän vuoksi hallitus käynnistää uusia toimia lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi, syrjäytymisen ehkäisemiseksi sekä koulutuksen ja työn ulkopuolella olevien nuorten määrän vähentämiseksi. Toimia rahoitetaan ministeriöiden omien hallinnonalojen budjeteista sekä käynnissä olevina kärkihankkeina. Uutta rahaa näihin toimiin kohdistetaan 45 miljoonaa euroa vuosina 18—19.
Varhaiskasvatuksen henkilöstörakennetta kehitetään. Tavoitteena on vahvistaa varhaiskasvatuksen laatua ja pedagogiikkaa sekä lisätä lasten ja perheiden saamaa moniammatillista tukea.
Peruskoulun tasa-arvon vahvistamiseen kohdistetaan 15 miljoonan euron lisärahoitus. Tukea kohdennetaan haasteellisempien alueiden kouluille esimerkiksi erityisopetukseen ja opetusryhmien pienentämiseen.
Ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpanon tukeen kohdistetaan 15 miljoonan euron vuotuinen tuki 18 ja 19. Rahoituksella vahvistetaan ammatillisen koulutuksen digitalisaatiota, ehkäistään koulutuksen keskeyttämistä ja syrjäytymistä sekä rakennetaan yhdessä työelämän kanssa polku koulutukseen ja työelämään.
Alle 30-vuotiaille matalan kynnyksen palveluja tarjoavan Ohjaamo-toiminnan rahoitus vakiinnutetaan.
Kohdennamme myös 3 miljoonan euron lisärahoituksen päihdeäitien hoitoon.
Arvoisa puhemies! Olen erityisen iloinen siitä, että pystyimme suuntaamaan tiukassa tilanteessa lisärahoitusta osaamisen kehittämiseen. Pärjäämme maailman kovassa kilpailussa vain, mikäli taloutemme uudistuu ja kehittyy osaamisperusteisesti. Osana tätä kokonaisuutta hallitus panostaa yritysten tuotekehitykseen, uudistumiseen, huippututkimukseen ja tutkimuksen vaikuttavuuteen osoittamalla Tekesille määrärahoja yhteensä 70 miljoonaa vuosina 18 ja 19.
Rahoitusta suunnataan kasvua vauhdittaviin yritysten, tutkimuslaitosten ja valtion yhteishankkeisiin. Suomen Akatemiaa rahoitetaan 50 miljoonalla eurolla. Kaiken kaikkiaan opetus- ja kulttuuriministeriö sai riihessä 70 miljoonan lisäpanostukset vuodelle 18 sekä osaaminen kokonaisuudessaan 200 miljoonan euron pääomituksen. Tämä yhdessä koulutusjärjestelmän historiallisen suurten reformien kanssa antaa toivoa ja luo hyvää pohjaa tulevaisuudelle. [Jukka Gustafsson: Mihin unohtuivat yliopistot ja Savonlinna?] — Savonlinna päätetään lisätalousarvion yhteydessä.
Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi muutama huomio: Iloitsen suuresti siitä, että pystyimme suuntaamaan Metso-ohjelman laajentamiseen 5 miljoonan vuotuisen lisämäärärahan. Aikana, jolloin metsiemme käyttö biotaloudessa kasvaa, on entistä tärkeämpää huolehtia vanhoista metsistä ja luonnon monimuotoisuudesta. [Välihuutoja]
Hyvät kollegat, maailma ei tule valmiiksi näilläkään päätöksillä, mutta olemme ottaneet aimo askeleita eteenpäin. Riihessä tulemme päättämään veroista, tulemme linjaamaan lukiokoulutuksen uudistusta ja monia uusia tärkeitä päätöksiä. Ehkä yksi kauaskantoisimpia päätöksiä, jota lähdemme valmistelemaan, on sosiaaliturvajärjestelmän kokonaisuudistus. Muun muassa kannustinloukkutyö, kohtaanto-ongelmat ovat osoittaneet sen, että meidän on aloitettava merkittävän suuri uudistus meidän sosiaaliturvajärjestelmän uudistamiseksi.
Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi: Me olemme vedenjakajalla. Meidän talous on selkeästi lähtenyt kasvuun viimeisten kuukausien aikana. Onnistumalla vahvistamaan sitä ja työllisyyskehitystä me voimme saavuttaa ne tavoitteet, jotka olemme asettaneet, ja turvata suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan ja sen erinomaiset palvelut.
Toivon hyvää keskustelua julkisen talouden suunnitelmasta.
Puhemies Maria Lohela
:Sitten ryhmäpuheenvuorokierrokseen.