Kiitos, arvoisa puhemies! Lakivaliokunnan puolesta, lakivaliokunnan puheenjohtajana kiitän kansalaisaloitteen tekijöitä ja allekirjoittajia.
Kansalaisaloitteessa ehdotetaan lakimuutosta, joka poistaisi rankaisemisen kannabiksen käytöstä, omaa käyttöä varten tapahtuvasta pienen määrän hallussapidosta ja muutaman kannabiskasvin kasvattamisesta omaan käyttöön. Kansalaisaloitetta on perusteltu huumausaineiden haittojen vähentämisellä. Ehdotettuja lakimuutoksia perustellaan muun muassa sillä, että laillisen kontrollin ylläpitäminen tuhlaa poliisin voimavaroja ja haittaa käyttäjiä. Huumausaineen käyttörikoksesta seuraavan rekisterimerkinnän on esitetty vaikuttavan arvaamattomasti nuorten henkilöiden elämänkulkuun ja altistavan syrjäytymiselle. Aloitteen perusteluissa todetaan huumekaupan olevan rikollisten käsissä. Kannabiksen saattaminen laillisen kontrollin piiriin heikentää kansalaisaloitteen mukaan järjestäytyneen rikollisuuden kasvuedellytyksiä.
Valiokunta kuuli asiassa laajasti asiantuntijoita, ja kansalaisaloitetta ja saamaansa selvitystä kokonaisuutena arvioiden ja mietinnössä kattavasti selvitetyin tavoin valiokunta on todennut mietinnössään, että se ei puolla aloitteessa ehdotettua säätelyä ja ehdottaa kansalaisaloitteeseen sisältyvän lakiehdotuksen hylkäämistä. Valiokunta ei pidä myöskään tarpeellisena ryhtyä enempää selvittämään yleisesti kaikkien huumeiden rangaistavuuden poistamista ja niistä luopumista. Luonnollisesti olemme lakivaliokunnassa sitä mieltä, että tutkimustietoa aina voi olla ja sitä on hyvä olla olemassa. Valiokunnan mietinnössä näkyy tarkasti erilaista punnintaa, ja kaikki asiantuntijalausunnot ovat tietysti saatavissa eduskunnan sivuilta, mutta otan muutamia nostoja, mitä valiokunta on tuonut esille.
Valiokunta pitää Suomen huumausainepolitiikan linjauksia suhteellisen onnistuneina. Valtioneuvoston huumausainepolitiikkaa koskevassa periaatepäätöksessä, joka on annettu joulukuussa 2021, todetaan, että Suomen tavoitteena on huumausaineiden käytön ja levittämisen ehkäiseminen siten, että niiden käytöstä ja torjunnasta aiheutuvat terveydelliset, sosiaaliset ja yksilölliset haitat jäävät mahdollisimman pieniksi. Valiokunta katsoo, että voimassa oleva huumausaineisiin liittyvä rikoslainsäädäntö on asianmukainen.
Kansalaisaloitteessa ei ole perusteltu, miten kannabiksen saatavuutta lisäämällä voitaisiin vähentää kokeilijoiden ja käyttäjien määrää. Lakivaliokunta on saanut sosiaali- ja terveysministeriöltä selvityksen, ja yleisen päihdepolitiikan tutkimushavaintojen valossa saatavuuden lisääminen lisää kulutusta ja kulutuksen lisääntyminen lisää haittoja kokonaiskulutusmallin mukaisesti. Edelleen valiokunnan saamassa selvityksessä tuodaan esiin, että vaikka luotettavaa arviota asiasta ei pystytä antamaan, on todennäköistä, että toteutuessaan kansalaisaloitteen mukainen malli lisäisi kannabiksen käytön yleistä hyväksyttävyyttä ja parantaisi kannabiksen saatavuutta. Tämä olisi taas omiaan lisäämään huumausaineiden käyttöä ja laajentamaan käyttäjäpiiriä nykyistä nuorempiin henkilöihin.
Valiokunta sai myös THL:ltä selvitystä, ja selvityksen mukaan, vaikka kannabis on useilla mittareilla valiokunnan saaman selvityksen mukaan vähemmän haitallinen kuin monet muut aineet, se voi aiheuttaa riippuvuutta ja sen käytöstä voi koitua monenlaista haittaa. Saadun selvityksen mukaan ja useiden tutkimusten perusteella kannabiksen toistuva käyttö lisää skitsofreniaan sairastumisen riskiä erityisesti henkilöillä, joilla on geneettinen alttius skitsofrenialle. Haitat liittyvät erityisesti runsaaseen käyttöön nuoruusiässä, jolloin kannabis voi vaikuttaa haitallisesti aivojen kehitykseen, mielenterveyteen ja kognitiiviseen suoriutumiseen. Lisäksi selvitysten mukaan sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa kannabistuotteiden keskimääräinen THC-pitoisuus on viime vuosina lisääntynyt ja vastaavasti CBD-pitoisuus laskenut, mikä on lisännyt kannabiksen käytön muuttumista kannabisriippuvuudeksi sekä psykiatrisen hoidon tarvetta. Edellä todettuihin terveyshaittoihin liittyen valiokunta on huolissaan kuulemisessa esiin tuoduista arvioista, että rangaistavuuden poistaminen saatettaisiin etenkin nuorten keskuudessa tulkita viestinä siitä, että kannabiksen käyttö olisi riskitöntä.
Aloitteessa perustellaan myöskin, että aloite olisi kannatettava, koska huumausainekauppa on nyt rikollisten käsissä ja että kannabiksen saattaminen laillisen kontrollin piiriin heikentäisi järjestäytyneen rikollisuuden kasvuedellytyksiä. Aloitteen mukaan kannabista itselleen viljelevät eivät halua olla tekemisissä rikollisten kanssa. Lakivaliokunta toteaa saadun selvityksen perusteella, että vaikka viljely omaan käyttöön jossain määrin korvaisi laittoman kannabiksen kulutusta, se ei kuitenkaan poistaisi laittomia markkinoita. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan viime vuosina kannabiksen käyttö on lisääntynyt erityisesti nuorten miesten keskuudessa. Nuorista aikuisista lähes puolet on kokeillut laittomia huumeita. Valtaosa kannabiksen käyttäjistä on viihdekäyttäjiä, jotka eivät haluaisi olla tekemisissä järjestäytyneen rikollisuuden kanssa. Kansalaisaloitteessa ei kuitenkaan ehdoteta kannabiksen saattamista laillisen kontrollin piiriin muutoin kuin omaa käyttöä koskevan kasvattamisen osalta, elikkä siinä ei esitetä jakelun ja kuluttajalle myynnin sallimista. Kannabiksen käytön dekriminalisointi saattaisi siis lisätä käytön yleisyyttä, mikä vahvistaa järjestäytyneen rikollisuuden toimintaedellytyksiä, sillä vain osalla käyttäjistä tulisi olemaan kiinnostusta kannabiksen kasvattamiseen omaa käyttöä varten.
Lisäksi valiokunta on saanut selvitystä siitä, että kansalaisaloitteen mukainen malli todennäköisesti lisäisi etenkin sellaista huumausaineiden katukauppaa, jossa kannabista yleisellä paikalla myyvä tai välittävä henkilö pitää hallussaan ja käsittelee näennäisesti pieniä kannabiseriä, vaikka hänellä on samanaikaisesti ja tosiasiallisesti pääsy huomattavasti isompiinkin huumausaine-eriin ja mahdollisesti muihinkin huumausaineisiin kuin kannabikseen. Samoin malli hämärtäisi laillisen ja lainvastaisen toiminnan rajaa, koska lainvastaisesti tuotetut ja levitetyt huumausaineet sekoittuisivat levitysketjun loppupäässä laillisesti kasvatettuihin, hallussa pidettyihin ja käytettäviin huumausaine-eriin.
Muun kuin rikoslainsäädännön osalta lakivaliokunta toteaa, että huumausainepolitiikassa on kyllä kehittämistarpeita, erityisesti ennaltaehkäisyn ja hoitoon pääsyn vahvistamisessa. Valiokunta korostaa, että huumeidenkäyttäjien osalta hoitoon pääsemisen tulisi olla ensisijaista verrattuna rikosoikeudellisiin seuraamuksiin. Oikeus päihdepalveluihin ei riipu siitä, onko kyseisen päihteen käyttäminen sallittua tai kiellettyä. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan poliisin tekemät hoitoonohjaukset ovatkin merkittävästi lisääntyneet. Valiokunta painottaa, että hoitoon ohjaaminen ei kuitenkaan yksinään riitä, vaan lisäksi tulee olla tarvittavat resurssit ottaa halukkaita henkilöitä hoitoon. Valiokunta pitääkin erittäin tärkeänä, että hoitoon pääsyn mahdollisuuksia vahvistetaan jatkossa.
Huumeidenkäytön ja siitä aiheutuvien haittojen vähentämisessä on keskeisessä asemassa ennaltaehkäisevä työ, valistus ja varhainen puuttuminen, koska ideanahan tietysti täytyy olla, ettei edes jouduta siihen tilanteeseen, että ollaan hoidon tarpeessa, elikkä että ei jouduta tämmöisiin riippuvuuksiin. Syrjäytymisen estäminen käytettävissä olevin eri keinoin on tärkeää. Lakivaliokunta katsoo olevan selvää, että huumeiden käytön haittojen vähentämisessä on joka tapauksessa keskeisessä roolissa ennen muuta muu lainsäädäntö kuin rikoslainsäädäntö. Keskeistä ovat siis hoitoon pääsyn mahdollisuudet ja sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus.
Lakivaliokunnan päätösehdotus on siis, että eduskunta hylkää kansalaisaloitteeseen 5/2020 sisältyvän lakiehdotuksen. Mietintöön sisältyy yksi vastalause.
Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
:Kiitoksia esittelystä. — Sitten edustaja Hyrkkö, olkaa hyvä.