Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tässä esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Nämä muutokset ovat pääosin teknisluonteisia, eikä niillä ole välittömiä taloudellisia vaikutuksia. 

Esityksen tarkoituksena on ajantasaistaa Kansaneläkelaitoksen tehtäviä ja organisaatiota koskevat säännökset sekä turvata Kansaneläkelaitoksen toiminnan ajantasaisuus ja tehokkuus. Esitetyillä muutoksilla Kansaneläkelaitoksesta annettu laki tarkistetaan vastaamaan laitoksen uusittua organisaatiorakennetta. Esitys on valmisteltu yhteistyössä Kansaneläkelaitoksen kanssa. 

Lisäksi lakiin ehdotetaan lisättäväksi säännökset Kansaneläkelaitoksen toimeenpantavaksi säädettyjä etuuksia koskevien päätösten tiedoksiannosta tavallisena sähköisenä tiedoksiantona. Nykyisin Kansaneläkelaitoksen päätökset lähetetään postitse kirjeellä tavallisena tiedoksiantona. Kansaneläkelaitoksen toimintaympäristö on muuttunut sähköisen asioinnin lisääntymisen myötä. Siten on tarpeen, että päätökset voidaan antaa tiedoksi vastaanottajalle myös tavallisena sähköisenä tiedoksiantona, jos hän on antanut tähän suostumuksensa. Ottaen huomioon Kansaneläkelaitoksen vuosittain lähettämien kirjeiden suuri määrä — 15,1 miljoonaa kirjettä vuonna 2019 — uudistuksella on myöskin ympäristövaikutuksia. — Kiitos. 

Arvoisa rouva puhemies! Kansaneläkelaitosta koskeva lainsäädäntö on hyvin vanha ja aikansa elänyt, ja on mainiota, että nyt lainsäädännön uudistamisessa edetään, ja siitä kiitos kyllä vastuuministeri Pekoselle. 

Monin tavoin lainsäädäntö on vanhentunut. Kansaneläkelaitoshan on perustuslain mukaisesti eduskunnan alainen, ja Kansaneläkelaitosta valvovat valtuutetut. Viime kaudella olin valtuutettujen puheenjohtaja, ja silloin aloitimme työn Kansaneläkelaitosta koskevan lainsäädännön uudistamiseksi. Teetimme selvitystyöryhmällä raportin, joka teki yksimielisesti esityksiä, ja toimitimme ne silloin maan hallitukselle ja ministeriöön, mutta ikävä kyllä asia ei silloin edennyt, ja nyt on tärkeätä, että tässä asiassa edetään. 

Tässä esityksessä, mitä nyt käsitellään, tehdään muutoksia, joita kannatan. Ne ovat osin teknisluontoisia, mutta on tärkeää, että valiokunta ne käy hyvin tarkasti läpi.  

Haluan myöskin sanoa, että Kansaneläkelaitoksen organisaatiolle tehtiin mittava uudistus 2015—2016. Silloin lakkautettiin aluehallinto. Silloin nähtiin, että aluehallinto on historiaa, ja siirryttiin kaksiportaiseen hallintoon — toivon, että sote-mallissakin tästä otetaan oppia — mutta lainsäädäntöä ei ikävä kyllä muutettu. Eli nyt laki muutetaan sellaiseksi, että se vastaa nykyistä Kansaneläkelaitoksen hallintomallia. Samoin Kelalle on siirretty paljon tehtäviä, ja lainsäädäntöä ei ole sitä mukaa riittävästi uudistettu. Ja kuten ministeri Pekonen tuossa totesi, nyt mahdollistetaan myöskin se, että voidaan palveluita parantaa. Lain mukaan Kelan päätökset on lähetettävä postitse tavallisena tiedoksiantona, eikä ole ollut mahdollista käyttää sähköistä tiedonantoa. Tämä on todella mittava asia Kelan palveluille, koska nyt halutessaan ihminen voi valita, että saa sähköisesti nämä tiedot. Tämä siten parantaa ihmisten valinnanmahdollisuuksia ja Kansaneläkelaitoksen palveluita. Mutta tosiaankin nämä muutokset ovat vielä pieniä. 

Mutta se, mitä pitäisi tehdä ja mikä on tärkeää nyt, on se, että parlamentaarinen työryhmä asetetaan. On tärkeää, että siinä on jokaisesta eduskuntaryhmästä edustajia, ja tuon parlamentaarisen työryhmän, jota Kelan valtuutetut viime kaudella jo vaativat, tehtävänä on toimia päällystakkina, katsoa yhdessä, miten tätä lakia uudistetaan.  

Sen haluan sanoa, että toimivaltasuhteet Kansaneläkelaitoksessa eivät tällä hetkellä vastaa nykyaikaa. Mielestäni lakia on uudistettava sillä tavalla, että Kelan johtajia ei enää nimittäisi tasavallan presidentti vaan Kelan hallitus. Eikä myöskään ole mitään syytä, miksi Kelan johtajat nimitetään eläkevirkaan, vaan Kelan johdon pitäisi olla määräaikainen kuten muun valtionhallinnon johdon. On myös tärkeää, että selkeytetään toimivaltasuhteita Kelan johtajiston ja hallituksen välillä. Tällä hetkellähän hallituksen toimivalta on hyvin heikkoa, ja sillä esimerkiksi ei ole mahdollisuutta valita Kelan johtoa eikä myöskään erottaa, vaan Kelan johdon valitsevat valtuutetut, joiden tehtävä olisi valvoa. Mielestäni nämä toimivaltasuhteet ovat epäselviä ja epätarkoituksenmukaisia. On tärkeää, että tämä lainsäädäntö selkeytetään ja myöskin Kelan hallituksen toimivaltaa vahvistetaan ja myöskin arvioidaan sitä, minkälainen ohjaussuhde on ministeriöillä. On myöskin hyvä katsoa sitten se, onko valvonta kaikilta osin kunnossa. Valtuutetut ovat tehneet hyvää työtä, mutta maailma on muuttunut, Kelan rooli on muuttunut, ja myöskin tuota kokonaisuutta, valvontaa, on hyvä katsoa tuossa parlamentaarisessa työryhmässä.  

Tosiaan viime kaudella valmistui iso paketti, jossa esitetään muutoksia Kelan lainsäädäntöön, ja mielestäni olisi tärkeää nyt, että kaikille kansanedustajille myöskin tuo kokonaisuus lähetettäisiin ja sitten eduskuntaryhmät voisivat sitä katsoa.  

Sanon vielä, arvoisa puhemies, sen, että kannan huolta siitä, että Kelan valtuutetuissa ei ole kaikkien ryhmien edustajia eli siellä ei ole esimerkiksi pieniä eduskuntaryhmiä. Tätäkin meidän pitää pohtia. Kun me valvomme todella mittavaa, isoa, kaikille suomalaisille tärkeää Kansaneläkelaitosta, niin sen parlamentarismin pitäisi näkyä mielestäni siellä. Tämä esitys ei ollut työryhmän esityksenä, mutta tätä on myöskin katsottava, koska kovin paljon tulee kysymyksiä kansanedustajille. Monet kansalaiset tietävät, että edustajat valvovat Kelaa, ja silloin olisi hyvä, että myöskin pienissä ryhmissä tuo tieto kulkisi. Tässä haluan sanoa sen, että esitän ja toivon, että tällä eduskuntakaudella tuo lainsäädäntö saadaan yhdessä hyväksyttyä, että saamme arvoisalta ministeriltä esitykset tänne eduskuntaan ja ehdimme sen yhdessä sitten sopia. 

Ja sen sanon vielä, että Kela on monin tavoin lähes jokaisen suomalaisen arjessa ja Kelan laadukkaiden toimintaedellytysten turvaaminen on keskeistä ihmisten elämän ja koko suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kannalta. Kelassa on todella osaava henkilöstö. He ovat venyneet koronan aikanakin aivan mittaamattomiin suorituksiin, ja he tekevät vaativaa työtä. Kyllä henkilöstö ansaitsee myös selkeän, nykyaikaisen johtamisjärjestelmän, ja sen takia toivon, että mahdollisimman pian saamme lisää jatkoa lakiesityksistä, joissa Kelan hallintoa uudistetaan ja tuodaan Kelan hallinto ja myöskin Kelaa koskeva lainsäädäntö nykyaikaan.  

Mutta lopuksi sanon sen, että Kelan toiminta on kyllä nykyajassa ja siitä vastaa hyvä henkilöstö siellä Kelassa.  

Arvoisa puhemies! Kiitoksia ministerille tämän lakimuutoksen tuomisesta eduskuntaan. Tämä mahdollisuus lähettää päätöksiä sähköisesti sitä haluaville Kelan asiakkaille on erittäin hyvä ja loistava toiminnan modernisointi. Se parantaa asiakaspalvelua ja vähentää byrokratiaa ja vähentää myös turhaa paperinkäyttöä, eli tuodaan tältä osin lainsäädäntöä nykyaikaan.  

Kelan päätöksiin liittyen haluaisin todeta sen, että asiakaspalvelun jatkokehittämisnäkökulmasta toivon, että päätöksen selkokielisyyttä ja ymmärrettävyyttä kehitetään edelleen. Tiedän, että sitä on jo kehitetty ja sitä on pyritty viemään eteenpäin, mutta maailma ei tältäkään osin varmasti ole vielä valmis, ja on kuitenkin kaikkien etu, että hakija aina ymmärtää päätöksen ja sen perusteet.  

Liittyen sitten edelliseen puheenvuoroon, edustaja Sarkomaan kommentteihin, todella Kelan hallinnon ja lainsäädännön jatkouudistusta ollaan tekemässä ja sitä toivotaan, ja yhdyn kyllä toiveeseen siitä, että se saadaan toivottavasti eteenpäin tällä kaudella, ja yhdyn myös Sarkomaan toiveeseen siitä, että Kelan valtuustoon saataisiin uudistuksen yhteydessä edustus kaikilta ryhmiltä, myös pienemmiltä eduskuntapuolueilta. Se olisi parlamentarismin hengen ja eduskunnan tiedonsaantioikeuksien ja vaikutusmahdollisuuksien mukaista. 

Arvoisa rouva puheenjohtaja! Aivan niin kuin esittelevä ministeri Pekonen tässä totesi, kyseessä ovat sinänsä tekniset mutta tärkeät uudistukset, mutta arvelin, että tämä poikii ainakin jonkunlaajuisen keskustelun Kelasta, koska Kela on niin keskeinen elin Suomessa, ja edustaja Sarkomaahan sellaisen aloitti ja aivan hyvän puheenvuoron asiasta käytti. Olisin antanut mielelläni siitä palautetta, mutta meneehän se hänen tietoonsa, vaikka hän ei nyt enää tässä salissa ole. 

Itse pyysin puheenvuoroni sen takia, että tässä aivan viime päivinä kysymys sosiaaliturvasta Suomessa on ollut julkisen keskustelun kohteena. Sosiaaliturvahan on hyvin laaja käsite. Käytännössä meillä käytetään 70 miljardia euroa sosiaaliturvaan. Siitä toimeentulotuki, josta joskus olen nähnyt suurimpia virhetulkintoja, kun ollaan sekoitettu toimeentulotuki ja sosiaaliturva, on 1 prosentti eli noin 700 miljoonaa siitä 70 miljardista, joka on koko sosiaaliturva Suomessa — siitähän puolet on eläkemenoja. 

Mutta mitä Kelaan tulee, niin Kelahan todellakin uudelleen jakaa 15 miljardia etuuksina, mikä on noin 7 prosenttia meidän bruttokansantuotteesta, eli Kela on yksi tärkeimpiä instituutioita Suomessa. Siitä sairausvakuutus on suurin eli 4,3 miljardia, sairausvakuutuksen yksittäisistä osista lääkekorvaukset ovat suurin eli noin 1,5 miljardia. Eläkemenot, joita Kela jakaa, ovat 2,3 miljardia ja lapsiperheiden etuudet 1,9 miljardia, työttömyysturvan menot 1,9 miljardia niin ikään, asumistukimenot 1,5 miljardia, eläkeläisten asumistukimenot 600 miljoonaa, perustoimeentulotuki, niin kuin jo edellä totesin, 700 miljoonaa, vammaisetuudet 550 miljoonaa, kuntoutusetuudet noin 500 miljoonaa ja opintotuet noin 500 miljoonaa. Eli jo tällä luettelolla näemme, kuinka merkittävästä instituutiosta on kysymys, jolloin Kelan kehittäminen, hienosti sanottuna governancen parantaminen, ja siihen liittyvä valmistelutyö on todella tärkeää, ja yhdyn niihin näkemyksiin, joita tässä sekä edustaja Sarkkinen että edustaja Sarkomaa toivat edellä esille. — Kiitoksia.  

Arvoisa puhemies! Tässä on käytetty hyviä puheenvuoroja, ja on hyvä yhtyä edellisten kollegojen hyviin puheenvuoroihin. Asiahan sinänsä ei ole varsinaisesti kovin mittava. Puhutaan siitä, että ajantasaistetaan Kelan tehtäviä, ja sen varmasti moni allekirjoittaa, että tämä on hyvä asia. Kela kuitenkin on monissa asioissa mainettaan parempi. Monta kertaa ajatellaan Kelaa hyvin hyvin kankeana ja vanhanaikaisena organisaationa, mutta kuten edustaja Sarkomaa hyvin kuvasi, paljon kehitystä on tapahtunut, ja tämä on hyvää kehitystä sille jatkoksi. 

Kuten sanoin, on hyvin pieniä mutta kannatettavia uudistuksia. Tervehdin ilolla erityisesti tätä tiedoksiannon sähköistä tulevaisuutta, eli jos nykyään kirjeellä on tiedoksiannot asiakkaille lähetetty, niin tämä on merkittävä parannus ja askel nykyaikaiseen suuntaan. Ministeri Pekonen sanoi, että vuonna 2019 Kelasta lähti 15,1 miljoonaa kirjettä. Se on käsittämätön määrä, ja kuten sanottu, tämä on myös ympäristövaikutus pitkässä juoksussa. 

Edustaja Sarkkinen otti hyvän asian esiin elikkä selkokielisyyden lisäämisen etuuksien päätöksien kohdalla. Monta kertaa ei käsitetä ja havahdutakaan siihen, kuinka paljon meillä on ihmisiä, jotka vaatisivat selkokieltä. Selkokielen osuutta pitäisi kaikessa lisätä, kaikessa informaatiossa ja päätöksissä ja palveluissa. Jos Kelan päätökset ovat monta kertaa haastavia ihan kenelle tahansa ymmärtää ja joutuu tekemään työtä ymmärtääkseen kaiken, mitä päätöksissä halutaan sanoa, niin tähän on todella kiinnitettävä huomiota, että se asiakaskunta, joka selkokieltä tarvitsee, myös sitä saa Kelan kohdalta. 

Me jatkamme tämän asian käsittelyä sosiaali- ja terveysvaliokunnassa.  

Arvoisa puhemies! Täällä on jo käytetty minusta oikein hyviä puheenvuoroja tästä itse esityksestä, josta pitää tietenkin kiittää — se on hyvä esitys, vaikkei mikään laaja sellainen. Mutta haluan muistuttaa, että kyllähän Kela on ollut jo vuosikausia yksi edelläkävijä suomalaisessa, voisi sanoa, sähköisen asioinnin toiminnassa. Ottaen huomioon, että kuitenkin, voisi sanoa, melkeinpä kaikki suomalaiset vähintään jossakin elämänvaiheessa ovat Kelan asiakkaita ja asioivat Kelan kanssa, olen itse isossa kuvassa tyytyväinen siihen, kuinka Kela on lähtenyt kehittämään omia palveluitaan, ja on Kanta-palvelut ja niin edelleen, joita kehitetään. 

Täällä edustaja Sarkomaa, joka poistui, käytti puheenvuoron tästä Kelan uudistamisesta. Itse näen, että Kela on kuitenkin eduskunnan alainen laitos, ja silloin kun sitä uudistetaan, hallintoakin, on valtavan tärkeää, että se tapahtuu tavallaan eduskunnan alaisuudessa parlamentaarisesti, niin kuin nyt ollaan tekemässä ja pohtimassa. Ja sitäkin pidän erittäin tärkeänä, että vaikka on hyvä, että täällä omia näkemyksiä tuodaan esille — niin kuin pitääkin — niin viime kädessä, kun se on eduskunnan alainen laitos ja näin tärkeä suomalaisille, sitä uudistettaisiin mahdollisimman laajalla parlamentaarisella yhteisellä näkemyksellä, niin että ei nyt käytettäisi siihen uudistamiseen vaikkapa hallituksen enemmistöä, vaan kyllä näen, että kyllä pitää ihan tasavertaisesti oppositiopuolueitten edustajien ja hallituspuolueitten edustajien miettiä porukalla, mitä me tehdään. Ja itse ainakin lähden siitä, että sen pitää tapahtua niin, että me yritämme hakea yksimielisyyttä, että Kelaa viedään tähän suuntaan, se on sen verran tärkeä laitos meille. Enkä ole Kelasta puhumassa myönteisesti pelkästään sen takia, että isäni isoisä aikoinaan ministerinä vuonna 38 valmisteli sen Kela-lain Suomeen. 

Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille esittelystä ja kiitos kollegoille, erittäin hyviä puheenvuoroja. 

Tässä varsinaisessa esityksessä ehdotetaan, että Kelan tehtäviä ja organisaatiota koskevia säännöksiä ajantasaistetaan ja tehostetaan. Näin ollen tämä tukisi uusittua organisaatiorakennetta. Sähköistä tiedoksiantoa tehostetaan, ja tavoite on, että se koskisi kaikkia etuuksia 2022 loppuun mennessä. Tämä on erittäin hyvä asia. Tämän myötä voimme todeta, että paperinen tiedoksianto vähenee koko ajan ja sähköistä lisätään ja säästöjä tulee, kun kirjeitä ei enää lähetetä.  

Mutta tässä kohtaa tässä digiloikan huumassa meidän pitää myös huomata se tosiasia, että meillä on vielä hyvin paljon ikäihmisiä, keski-ikäisiäkin ihmisiä, jotka eivät välttämättä käytä sähköpostia, ei ole tietokonetta. He käyttävät puhelinta ja odottavat sitä kirjettä. Tämä loikka tähän sähköiseen, vain sähköiseen, ei saa olla liian nopea. Ja vaikka turve ei tähän asiaan nyt kuulukaan, niin kohdistan siihen asiaan: turveasiassa mentiin liian nopeasti, ja lopputulos on nyt sitten hyvin ongelmallinen. 

Kun otetaan tämä sähköinen käytäntöön, niin täytyy tunnistautua tietystikin, ja se on turvallisuudelle hyvä, kun tunnistaudutaan sisälle sinne ohjelmaan. Se kuitenkin asettaa ongelmia niille ihmisille, joilla ei sitä tietokonetta ole. Tässä riittää haastetta vielä moneksi vuodeksi, että varmasti joka iikka, joka ihminen, saa sen tiedon, mikä kuuluu. 

Tässä kohtaa kiinnitän huomiota myös siihen — ja haluan, että myös ministeri kiinnittää huomiota siihen — että Kelan toimipisteitä ei nyt kovin paljoa enää vähennettäisi, koska tiskillä asioimisen pitää vielä kuulua tähän päivään ja puhelimella pitää päästä nopeasti asioita hoitamaan. 

Tässä kohtaa tuon myös terveisiä ministerille ja meille kaikille Kelan valtuutetuille ja myös Kelalle. Tapasin erään palveluntuottajan eilen Turussa, Turun TAITO-Koulutus on hänen alueensa, mitä hän edustaa. Kun uudistetaan Kelan organisaatiota, tämän terveisen myötä haluan kiinnittää huomiota näihin pieniin palveluntuottajiin, jotka toimivat yhteistyössä Kelan kanssa. Heidän viestinsä on: palveluntuottajia pitäisi kuulla enemmän, eli toisen sopijapuolen asiantuntemus ja näkemys olisi myös tarpeen kuulla vähän paremmin. Asioiden sujuvuus ja byrokratia tulivat esille tässä meidän tapaamisessamme. Kelalla on suuret osaamisresurssit juristeineen ja asiantuntijoineen. Silti sopimusteksteissä on usein valtavasti sellaista asiaa ja ylimääräisiä lakiviittauksia, että tämmöinen pieni toimija on ihan helisemässä, ja välttämättä ne asiat eivät edes kuulu palveluntuottajalle. 

Näihin pitäisi kiinnittää enemmän huomiota. Muuten tämä esitys on hyvä. — Kiitos. 

Arvoisa rouva puhemies! Kiitos ministerille esittelystä. Käymme nyt Kelan lainmuutosta tässä läpi. 

Oikeastaan Kelaa aina välillä moititaan, mutta ne moitteet ovat usein oikeastaan aika turhiakin. Kela helpottaa paljon ihmisten arkea, jos miettii, mitenkä helposti Kela-kortilla lääkekorvaukset saa apteekista suoraan, lääkärinpalkkioista saa korvauksen suoraan, ei tarvita hirveätä byrokratiasotaa siellä, ja myös lääkekatto kun tulee täyteen, kun ihmiset ovat ostaneet tarpeeksi paljon lääkkeitä, niin että se Kelan katto tulee täyteen, niin sekin hoituu hirveän helposti Kelan kautta suoraan. Aikaisemminhan siinä tarvitsi kirjoittaa jos minkälaista lippua, lappua, mutta nykyään tämä hoituu tosi hyvin apteekin kautta suoraan. Byrokratia on kuitenkin vähentynyt.  

Kelalla tehdään tärkeätä työtä, ja kyllä annan arvostusta Kelan työntekijöille ja samalla jaan tuon edustaja Elomaan huolen siitä, että on kannettava huolta niistä, joilla ei ole tietokonetta. On aina pystyttävä asioita hoitamaan ilman tietokonettakin. 

Arvoisa puhemies! Kiitos oikein paljon kaikille edustajille hyvistä puheenvuoroista. Täällä on paljon kiitelty Kelaa ja Kelan työntekijöitä. Yhdyn näihin kiitoksiin ja totean, että erityisesti tämän koronakriisin aikana Kela on kyllä osoittanut myöskin joustavuutta: ollaan saatu asiakkaille täysin uusia ja uudenlaisia etuuksia maksuun ja maksuun myöskin ajallaan. 

Aivan aluksi haluan sanoa, edustajat Elomaa ja Reijonen, että todella tässä esityksessä mahdollistetaan tämä päätöksen lähettäminen sähköisesti, eli jatkossa on myös mahdollista saada nämä päätökset sähköisesti. 

Edustaja Sarkomaa tässä kiinnitti huomiota tähän parlamentaariseen työryhmään, joka todella on asetteilla. Olemme ministeriöstä pyytäneet kaikilta eduskuntaryhmiltä sekä myöskin Kelan hallitukselta esitykset työryhmän jäseniksi, ja tämä työryhmä on tarkoitus asettaa heti, kun esitykset saadaan pyydetyiltä tahoilta. Tässä tietenkin on mahdollista tehdä isompaa tarkastelua Kelan tehtävien ja toiminnan suhteen, mutta koska Kansaneläkelaitoksen perustuslaillinen asema on vahva, niin sen takia näitä merkittävimpiä muutoksia on tärkeää valmistella parlamentaarisesti. 

Yhdyn myöskin tähän huoleen, jonka edustajat Sarkomaa ja Sarkkinen nostivat esiin täällä, liittyen Kelan valtuuston parlamentaarisuuteen. Pitäisin tärkeänä, että Kelan valtuustossa kaikki eduskuntaryhmät olisivat edustettuina. 

Ja sitten vielä, puhemies, lopuksi haluan sanoa, että tämä selkokielisyys, joka nousi useammassa puheenvuorossa esiin, on äärimmäisen tärkeä asia. Tästä tietysti Kela vastaa itse, että ne päätökset ovat selkokielisiä, ja uskon, että täältä tämä viesti myös menee Kelaan. — Kiitos.