Arvoisa puhemies! Aivan ensimmäiseksi kiitän edustajia Kemppi ja Hopsu, jotka ovat meidän nyt poistuvan valtuuskunnan jäseniä, hyvin aktiivisesta osallistumisesta Euroopan neuvoston työhön ja itse asiassa koko valtuuskuntaa ja samoin sihteeristöä, joka on tukenut meidän työtämme tuolla Euroopan neuvostossa. Tässähän tapahtuu nyt sitten aidosti muutoksia, koska valiokuntien ja valtuuskuntien kokoonpanot määritetään uudelleen.
Edustaja Guzenina käytti arvokkaan puheenvuoron ja kysyi suoraan, ja haluan hänestä sanoa sen, että hänen osaltaan saa kiittää edellistä kautta, eli te olitte vuodet 2015—2019 Euroopan neuvoston valtuuskunnan puheenjohtajana vastaavassa roolissa kuin minä ja erittäin keskeisessä roolissa siinä vaiheessa, kun tehtiin näitä ponnisteluja uudemman kerran, että Euroopan neuvosto voisi tulla koko Eurooppaa kansalaisyhteiskunnan tasolla edustavaksi yhteisöksi.
Palaan hieman tähän kysymykseen, minkä edustaja Zyskowicz sanoi tästä Venäjän jäsenyydestä ja sen ehdoista. Siinä myöskin tasavallan presidentti näytteli isoa roolia, kun hän vieraili silloin 2019 tammikuussa Euroopan neuvostossa Strasbourgissa ja avitettiin tätä prosessia. Kuvaan sitä hieman teille tarkemmin, mutta vastaan ensin tähän kysymykseen Ukrainasta ja monitorointijärjestelmästä.
Tämähän on todellakin perustunut tulevan tasavallan presidentti Halosen aloitteeseen, kun uusia jäsenmaita tuli Euroopan neuvostoon 1990-luvun alussa ja näissä yhteiskunnissa oli vakavia demokratiavajeongelmia, ihmisoikeusongelmia. Haluttiin, että Euroopan neuvoston puitteissa lähdetään seuraamaan systemaattisesti näiden maiden demokratian tilaa. Meillä on tusinan verran maita tälläkin hetkellä pysyvän monitoroinnin piirissä. Itse tiedän sen erinomaisen hyvin, kun olen monitoroija Armeniaan liittyen. Seuraan Armenian poliittista kehitystä viikoittain. Meillä on koko ajan yhteys sinne, pääministeriä myöten. Me käymme jatkuvasti dialogia sinne, ennen kaikkea ihmisoikeusvaltuutetun kanssa, ja poliittisten puolueiden kanssa Armenian parlamentissa seuraamme demokratian tilaa. Se on erittäin systemaattista seurantaa, mitä Euroopan neuvosto tässä suhteessa tekee, ja me raportoimme sitten yleiskokoukselle, ensisijaisesti monitorointikomitealle Euroopan neuvoston puitteissa ja sittemmin yleiskokoukselle. Eli meillä on koko ajan tämä demokratiakeskustelu käynnissä eri maihin liittyen.
Kysyitte, edustaja Guzenina, Ukrainaan liittyen. Voin sanoa sen, että jos johonkin maahan tällä hetkellä suuntautuu koko ajan voimakas solidaarisuus Euroopan neuvoston yleiskokouksessa, niin se on Ukraina. On erittäin aktiivinen valtuuskunta Ukrainasta, me tapaamme heitä jatkuvasti tietysti näiden yleiskokousten puitteissa — terveisiä vaan eduskunnallekin viimeviikkoisesta keskustelusta ukrainalaisten kollegojen kanssa — ja osoitamme monella tavalla, resoluutioiden, päätöslauselmien ja muiden kautta, solidaarisuutta, ennen kaikkea tämän normatiivisen järjestelmän kehittämisen kautta, johon viitattiin nyt tällä rikostuomioistuinprosessilla, jota on käynnistetty Euroopan neuvoston puitteissa, ja nyt viime vaiheessa tämän vahinkorekisterijärjestelmän kautta.
Otan vain esimerkin siitä — kun se liittyy kysymykseen siitä, kun edustaja Zyskowicz totesi, että 24.2. horjutti eurooppalaista turvajärjestelmää — että meillä on kokemuksia muistakin päivistä ja pidemmistä jaksoista. Vastaan siihen kahdesta kulmasta. Minulla oli tilaisuus nimenomaan Euroopan neuvoston puitteissa puhemiesneuvoston jäsenenä vierailla Ukrainassa vuosi sen jälkeen, kun tämä invaasio oli tapahtunut, eli 24. päivä helmikuuta tänä vuonna. Muistan puhuneeni — ja tiedän, mitä sanoja käytin radan edustajille eli ukrainalaisille parlamentaarikoille vieraillessani radassa eli heidän parlamentissaan — ja käyttäneeni selkeästi seuraavia sanoja: ”Teille 24.2. on se kulminaatiopiste. Te olette kohdanneet tämän brutaalin aggression. Meille suomalaisille tämä 24.2. ei kuitenkaan ole se päivä. Meille se päivä on 30. päivä marraskuuta 1939. Me olemme kohdanneet saman aggression samasta ilmansuunnasta, ja me olimme yksin. Ja me olimme yksin. Te voitte olla vakuuttuneita, radan jäsenet” — sanoin juuri näillä sanoilla — ”te ette jää yksin.” Ainakin Suomessa meillä on voimakas, syvä muisti siitä kammottavasta tilanteesta ja avuttomana olemisesta siinä tilanteessa, siitä, miten me selviämme, ja me emme jätä ukrainalaisia yksin. Siinä mielessä olen ilahtunut kuullessani sen, että edustaja Zyskowicz vakuuttaa, että nämä Säätytalossa käytävät neuvottelut koskevat myöskin solidaarisuutta Ukrainaa kohtaan. Te tulette ponnistelemaan samoilla pohjilla kuin mekin. Tunnistan sen ja tiedän sen, että tämä talo on ollut yksimielinen tässä asiassa aikaisemminkin, ja aivan varmasti riippumatta hallituksesta, mikä täällä muodostetaan, me tunnemme tämän vahvan solidaarisuuden.
Te viittasitte siihen, että eihän tämä alkanut 24.2. Te olette ihan oikeassa, edustaja Zyskowicz, ei tietenkään alkanut. Itse asiassa, jos ottaa historiallisen katsauksen tähän, voi sanoa, että viime vuosisadan järkyttävimmät sodat, ihmisoikeusloukkaukset, kansainväliset rikokset Euroopassa olivat kaikki hajoavien imperiumien aikaansaannoksia: ensimmäinen maailmansota, toinen maailmansota — kaikki prosessit voidaan käydä läpi, enkä rupea käymään niitä läpi — kaikki siirtomaasotia myöten ovat hajoavien imperiumien aiheuttamaa kriisiä.
Tämä sota, mikä Ukrainassa on, Neuvostoliiton hajoamisprosessin viimeinen jälkinäytös, on se viimeinen taistelu. Tämän jälkeen ei ole enää olemassa sellaista imperiumia: Venäjä ei ole enää imperiumi sen jälkeen. Se tulee keskisuureksi toimijaksi, jos se jossain vaiheessa siksi tulee. Toivottavasti se tulee osaksi kansainvälistä yhteisöä, mutta imperiaalinen prosessi on nyt tähän päättynyt. Ukrainalaiset käyvät siinä suhteessa erittäin tärkeätä taistelua sekä omasta olemassaolostaan että eurooppalaisen turvajärjestelmän puolesta, itse asiassa demokratiankin puolesta — itse asiassa Venäjän demokratian puolesta, koska siinähän täytyy tapahtua muutos myöskin Venäjällä. Tämä on ollut 30-vuotinen sota, edustaja Zyskowicz: siellä on Transnistria, siellä on Tšetšenia, siellä on Abhasia, siellä on Etelä-Ossetia, siellä on tietenkin Georgian kriisi, siellä on tietenkin Ukraina ollut eri vaiheissa ja nyt sitten viime vuodesta Ukrainan tilanne. Tämä on ollut pitkä, pitkä hajoamisprosessi. Kuviteltiin, että se Neuvostoliiton hajoaminen tapahtui yllättävän väkivallattomasti silloin 90-luvulla, ja näin verinen prosessi se on ollut. Näin verinen prosessi se on, ja nyt on sen päätepiste tässä. Eli tämä täytyy nähdä siinä historiallisessa muistissa, kun me arvioimme tätä.
Ja nyt sitten, arvoisa puhemies, tähän Venäjän tilanteeseen ja siihen, minkä vuoksi silloin 2019 toimittiin myöskin Suomen hallituksen toimesta aktiivisesti niin, että Venäjä tulisi takaisin mukaan parlamentaarisen yleiskokouksen työhön. Sehän oli järjestössä jäsen koko ajan mutta silloin tuli yleiskokoukseenkin täysivaltaisesti mukaan. Siinä oli ehdottomasti lähtökohtana se... Minulla ei ole mitään illuusioita Venäjän oikeusjärjestystä kohtaan, ei pienimpiäkään illuusioita, ei siis mitään, me näemme raadollisesti sen, miten se toimii. Siitä huolimatta argumentti oli pätevä: venäläisellä kansalaisyhteiskunnalla oli mahdollisuus saada äänensä kuuluviin Euroopan neuvoston kautta. 23 prosenttia kaikista ihmisoikeustuomioistuimessa [Puhemies koputtaa] käsiteltävistä asioista tulee Venäjältä, yhteensä 13 000, ja niistä päätöksistä lähes 95 prosenttia on pantu täytäntöön Venäjällä. Se tehdään paikallisviranomaisten toimesta kyllä. Meillä ei ole yhtään Euroopan neuvoston jäsenmaata, joka olisi sataprosenttisesti pannut täytäntöön Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen päätökset, ei edes Suomi, ja tämä on ongelma muuallakin. Tiedämme kaikki, että Navalnyin keissiä ja kuumimpia [Puhemies koputtaa] poliittisia kysymyksiä ei ole pantu Venäjällä täytäntöön, mutta kyllä ihmisoikeusjärjestelmä kertoo, että merkittävä osa niistä päätöksistä, jotka Strasbourgissa on tehty, on saanut oikeutta Venäjällä.
Ensimmäinen varapuhemies Juho Eerola
:Näin, kiitoksia. — Nyt, arvoisat edustajat, ehdimme ottaa vielä edustajien Saramo ja Zyskowicz puheenvuorot, ja jos sen jälkeen tulee lisää, niin ne menevät sitten listan hännille. — Ja edustaja Saramo.