Punkt i protokollet
PR
52
2019 rd
Plenum
Torsdag 17.10.2019 kl. 16.00—18.15
2.4
Muntlig fråga om regeringens klimatåtgärder (Saara-Sofia Sirén saml)
Muntligt spörsmål
MFT 38/2019 rd
Muntlig frågestund
Andre vice talman Juho Eerola
Nu byter vi tema. Ledamot Sirén. 
Debatt
16.31
Saara-Sofia
Sirén
kok
Arvoisa puhemies! Tältä hallitukselta odotettiin suurempia ilmastotekoja. Nyt kuitenkin, kun ministeri on puhunut ilmastoharppauksesta, alan tutkija on puhunut korkeintaan muutaman millimetrin liikahduksesta. Alan asiantuntijat kautta linjan ovat pitäneet hallituksen ilmastotoimia vaatimattomina. Hallitusohjelman kunnianhimoiset, hyvät tavoitteet ovat hautautuneet selvitykseen, ja aidosti vaikuttavat toimet on siirretty eteenpäin. Näillä keinoilla emme ole sillä hiilineutraaliustavoitteen uralla, mikä on Eduskuntatalon portailla ilmastonuorille luvattu. 
Arvoisa ilmastoministeri Mikkonen, hallituksen ilmastotavoitteiden ja ‑toimien välinen kuilu on niin iso, että se vastaa Suomen luonnonsuojeluliiton mukaan yli kolmannesta Suomen vuosittaisista päästöistä. Nyt kun tapaamme tulevaisuudesta huolestuneita nuoria tai ilmastoalan asiantuntijoita, he kaikki kysyvät samaa: mihin jäivät hallituksen ilmastotoimet? [Puhemies koputtaa] Kuinka paljon hallitus arvioi toimiensa vaikutuksesta päästöjen vähenevän ensi vuonna? 
16.32
Ympäristö- ja ilmastoministeri
Krista
Mikkonen
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Tietysti on hyvä muistaa, että tämä hallitus on vasta aloittanut taipaleensa ja ensimmäinen budjetti on esittelyssä. Me olemme sitoutuneet hyvin vahvaan ilmastopolitiikkaan, ja meidän yhteinen tavoitteemme on, että Suomesta tulee hiilineutraali vuonna 2035. [Ben Zyskowicz: Ei puutu kuin ne teot!] Tämä tarkoittaa työtä ihan jokaisella sektorilla, ja sen takia me olemme perustaneet myös ilmasto- ja energiapoliittisen ministerityöryhmän, jossa on edustus laajasti monesta eri ministeriöstä, jotta näitä toimia tehdään ihan kaikilla sektoreilla. Ja olemme ottaneet aktiivisesti mukaan myös teollisuuden, myös yritykset, järjestöt, sillä tämä on kaikkien yhteinen asia. Meillä on valmistelussa ilmastolaki, joka tullaan päivittämään niin, että siihen otetaan mukaan myös maankäyttösektori, jolle nämä tavoitteet päivitetään, myös se polku, miten sinne mennään. Olen aivan varma siitä, että tuloksia tulee, mutta on selvää, että vielä [Puhemies koputtaa] tässä vaiheessa, kun ensimmäinen budjetti on vasta käsittelyssä, ei hirveän paljon [Puhemies koputtaa] ole vielä niitä kaikkia toiveita pystytty täyttämään, [Sari Sarkomaa: Ei todellakaan!] mitä tähän on suuntautunut. [Ben Zyskowicz: Ette vastannut kysymykseen!] 
16.33
Liikenne- ja viestintäministeri
Sanna
Marin
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Aihe on todella tärkeä, huoli on yhteinen. Kyse on lastemme tulevaisuudesta, siitä, että meillä on maapallo, jolla voi myös tulevaisuudessa elää. Ministeri Mikkonen hyvin kuvasi tätä hallituksen yleistä ilmastopolitiikan kunnianhimon tasoa, joka on todella korkea. Haluamme, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035, olemme maailman ensimmäinen fossiilivapaa hyvinvointiyhteiskunta. [Ben Zyskowicz: Ei puutu muuta kuin teot!] Ja niitä konkreettisia tekoja ollaan jo tehty, ja niitä tullaan tekemään tästedeskin. Jo kesäkuun lisätalousarviossa annoimme merkittävän infrapaketin nimenomaan raideliikenteen edistämisen osalta. Laitoimme isoja raidehankkeita liikkeelle, ja tällä tiellä olemme myös tänä syksynä jatkaneet. Olemme edistyneet näissä nopeissa raideyhteyksissä, osakassopimusneuvottelut nopeiden yhteyksien osalta ovat käynnissä, tulemme panostamaan raideliikenteeseen ensi vuoden budjetissa. Tämä on ollut hallitukselta selkeä linjavalinta, että laitamme entistä enemmän liikennettä myös raiteille, ja tällä tiellä tulemme jatkamaan. Tulemme myös käynnistämään tiekartan [Puhemies koputtaa] fossiilittomaan liikenteeseen siirtymiseksi, ja tämä tullaan tekemään noin viikon sisällä. 
Toinen varapuhemies Juho Eerola
Ja nyt ne edustajat, jotka tästä aihealueesta haluavat kysymyksen ministereille esittää, nouskaa seisomaan ja painakaa V-painiketta. 
16.35
Saara-Sofia
Sirén
kok
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Vuosi toisensa jälkeen hallituksessa nyt istuvat puolueet kertoivat rahoittavansa menolisäykset ympäristölle haitallisia yritystukia karsimalla. Hallitusneuvotteluihin suunnatessaan esimerkiksi vihreät puhuivat leikkaavansa yritystukia vähintään miljardilla ja vasemmistokin puhui puolesta miljardista. Mutta miten kävi? Ensi vuoden budjetista ilmenee ympäristölle haitallisten tukien määräksi 3,6 miljardia euroa. Tämä on 100 miljoonaa euroa enemmän kuin viime vuonna. [Timo Heinonen: Onko näin?] 
Arvoisa ministeri: miten on mahdollista, että kaikkien yritystukipuheiden jälkeen ympäristölle haitallisten tukien määrä kasvaa? [Eduskunnasta: Hyvä kysymys!]  
16.35
Elinkeinoministeri
Katri
Kulmuni
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Nämä yritystuet vaikuttavat olevan tällainen ikiliikkuja, joka vaalikaudesta toiseen herättää kovasti debattia ja keskustelua. Kuten edustaja markkinataloutta tuntevana varmasti hyvin tietää, suurin osa niistähän on erilaisia verokantoja. On tietenkin tärkeää, että kun käydään veropoliittista keskustelua, sitä lähestytään kansainvälisestä näkökulmasta — minkälaisia verolinjauksia muut maat ovat tehneet arvonlisäveron suhteen, energiaverotuksen suhteen, koska näitä kaikkia voidaan ajatella myös yritystukina, mitä ne ehkä suuressa kuvassa jonkun mielestä voivat olla, mutta ne ovat myös erittäin kovaa veropolitiikkaa. Haluan todeta, että tämä hallitushan myös leikkaa yritystukia, ja kuten todettua, niin tuon hallitusohjelmakirjauksen — 100 miljoonaa euroa — verran sieltä on etsitty säästöä. Kirjauksena on myös se, että syksyllä katsotaan vielä ympäristölle nimenomaan kohdistuvia tukia, että onko sieltä löydettävissä vielä jotain lisää. 
16.37
Sari
Multala
kok
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Ilmastotoimien aika on nyt. Tätä ovat vaatineet erityisesti nuoret. Vakaa ja ennakoitava toimintaympäristö on yrityksille erittäin tärkeä, jotta ne voivat muuttaa toimintaansa ja luoda jopa uutta liiketoimintaa puhdasta teknologiaa hyödyntäen. Siksi olisi ollut erittäin tärkeää, että vaikuttavista toimista oltaisiin päätetty jo nyt.  
Erinomainen esimerkki muutoksesta on entinen öljy-yhtiö Neste, jonka liikevoitosta yli 80 prosenttia tulee nykyään uusiutuvan dieselpolttoaineen myynnistä. Tämä diesel on päästöiltään 90 prosenttia pienempi kuin tavallinen dieselpolttoaine. Nyt hallitus on poistamassa tämän dieselpolttoaineen verotuen. Valtiovarainministeriön asiantuntijat ovat todenneet, että tukea ei voida jakaa erikseen fossiiliseen ja uusiutuvaan. Tuen poistaminen johtaa todennäköisesti uusiutuvan dieselin hinnannousuun, mikä tekee sen käytöstä yhä useammalle vaikeaa. 
Kysynkin ilmastoministeri Mikkoselta: miksi hallitus lykkää tehokkaita ilmastotoimia ja sen sijaan tekee toimia, joiden vaikutus voi olla jopa päästöjä kasvattava? 
16.38
Ympäristö- ja ilmastoministeri
Krista
Mikkonen
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Parafiinisen dieselin verotuesta tietysti tässä salissa on keskusteltu jo moneen kertaan, ja on hyvä muistaa, että siitä dieselistä 70 prosenttia on fossiilista. Meillä on erikseen tuki ympäristöystävällisille polttoaineille, tai verotus on niillä erilainen. Se on paljon suurempi kuin tämän parafiinisen tuen poisto on.  
Kaiken kaikkiaan liikenteen päästöjen vähentäminen — ja varmaan liikenneministeri voi tästä jatkaa — on yksi tärkeä ilmastokeino. Sitä me haluamme edistää edistämällä vähäpäästöisten autojen parempaa käyttöä, niin sähköautojen latausinfraa kuin myös liikennebiokaasun käyttöä. Liikennebiokaasun käytöstä me saamme myös ilmastohyötyjä sitä kautta, että jos sitä varten ei tarvitse esimerkiksi turvemailla kasvavaa metsää kaataa, että saadaan lantaa levitettyä sinne pellolle, vaan me voimme hyödyntää sen lannan energiaksi, hyödyntää sitä lämmityksessä, hyödyntää sitä liikenteessä, ja toisaalta saamme sieltä ravinteet kiertoon — niin tämä on yksi konkreettinen ilmastoteko, [Puhemies koputtaa] johon hallitus on hyvin suuresti panostamassa ja johon ensi vuodelle on merkittävästi rahaa luvassa lisää. 
16.39
Liikenne- ja viestintäministeri
Sanna
Marin
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Kuten äskeisessä vastauksessa jo kerroin, tulemme asettamaan työryhmän fossiilittomaan liikenteeseen siirtymiseksi, ja tämä työryhmä tullaan asettamaan aivan näinä hetkinä. Tämä on tietenkin tärkeä pohja sille, että saamme ennakoitavuutta, suunnitelmallisuutta ja järjestelmällisyyttä siihen, millä tavoin liikenteen päästöjä voidaan vähentää. Meillä on tavoitteena, että liikenteen päästöt puolitetaan vuoteen 2030 mennessä, ja meillä on tässä paljon tehtävänä. 
Niiden asioiden lisäksi, joita aiemmin sanoin — raideliikenteeseen panostaminen — tulemme myös tekemään lukuisia muita toimia, joita ensi vuoden talousarvioonkin on otettu: ennätykselliset kävelyn ja pyöräilyn edistämisen panostukset, 24,5 miljoonaa euroa ensi vuodelle enemmän rahaa, ja myös joukkoliikenteen tuen korottaminen 20 miljoonalla eurolla vuodessa ilmastoperusteisesti. Nämä ovat niitä konkreettisia tekoja ja toimia, joilla ilmastokuormitusta [Puhemies koputtaa] liikenteen osalta voidaan vähentää, ja tietenkin nämä asiat, mitkä edustaja Mikkonen myös mainitsi — latausinfrastruktuuri, biokaasun laajempi käyttöönotto — kaikki tämä tarvitaan, [Puhemies koputtaa] jotta liikenteen päästöt saadaan painettua alas. 
Toinen varapuhemies Juho Eerola
Ja vielä ministeri Kulmuni tähän.  
16.40
Elinkeinoministeri
Katri
Kulmuni
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Haluan muistuttaa, että muutoksia biopolttoaineisiin, niihin uusiutuviin, ei ole tulossa, ja Suomessa esimerkiksi verotuksen osalta se on alle eurooppalaisen minimitason tälläkin hetkellä. Ja tietenkin kehitys on mennyt sikäli hurjasti eteenpäin siitä, kun näitä malleja on luotu, että nykyäänhän sekoitevelvoitekin on jo edistynyt siitä, mitä se aikanaan on ollut.  
Energiasta vastaavana ministerinä haluan myös todeta sen, kuinka tärkeässä roolissa nimenomaan yritykset ovat tässä asiassa ja miten heidän investointeihinsa liittyy vaikkapa se, että sähköveroa tullaan teollisuuden osalta alentamaan, minkä on tarkoitus nimenomaan tukea yhteiskunnan sähköistymistä, tukea kotimaista suomalaista teollisuutta ja olla osaltaan ratkaisu myös niihin suuriin ilmastokysymyksiin. Jos täällä Euroopan pohjoisilla perukoilla pystytään tekemään kestäviä ilmastoratkaisuja teollisessa mittakaavassa, ei epäilystäkään, etteivätkö muutkin keskittymät maailmalla olisi niistä kiinnostuneet. Tätä työtä hallitus vahvasti edistää. 
Toinen varapuhemies Juho Eerola
Ympäristövaliokunnan puheenjohtaja, edustaja Hoskonen.  
16.41
Hannu
Hoskonen
kesk
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa herra puhemies! Suomi on tehnyt pitkän työn uusiutuvan energian käytön edistämiseksi ja onnistunut siinä erittäin hyvin. Kannattaa muistaa kaikkien, että meillä jo 80 prosenttia sähköstä tehdään ympäristönkin kannalta päästöttömästi — äärimmäisen tärkeä juttu — ja toinen suuri vahvuus meillä on Suomen metsät. Kun uusia sellutehtaita tulee tähän maahan ja uusia on vireillä, niin tiedämme kaikki hyvin, että joka ainoa tehdas tuo ensinnäkin Suomelle valtavan tärkeitä vientituloja — pitkäkuituisella sellulla on loistavat vientimahdollisuudet joka hetki — mutta sitten nousee väkisin mieleen se kysymys, kun on erilaisia puheita siitä, pitäisikö niitä rakentaa vai eikö pitäisi. Mahdollisuuksiahan meidän metsämme antavat vaikka kuinka paljon. 
Kysynkin maa‑ ja metsätalousministeri Jari Lepältä: Kun meillä on tehty pitkällistä metsäntutkimusta, mikä teidän näkemyksenne on: Riittävätkö meidän metsävaramme? Tästähän on käyty keskustelua lehtien palstoilla valtavasti ja on esitetty vastakkaisia mielipiteitä, että metsiä ei saisi hakata. Tämähän palvelee suomalaisten energiantuotantoa parhaalla mahdollisella tavalla. Mikä on ministerin mielipide tähän asiaan? 
16.42
Maa- ja metsätalousministeri
Jari
Leppä
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Suomi on käyttänyt ja käyttää ja hoitaa metsiään kestävällä tavalla. Meidän metsiemme kasvun ja käytön ero on Euroopan unionin suurimpia, ja se kasvaa koko ajan. Me olemme sotien jälkeisenä aikana kaksinkertaistaneet meidän metsiemme kasvun, samalla me olemme kaksinkertaistaneet hiilensidontakyvyn ja samalla me olemme lisänneet merkittävästi puunkäyttöä. Tällä on korvattu merkittävästi uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä, ja niin tapahtuu jatkossakin. Kun metsillä on taloudellinen arvo, niin silloin niitä myös hoidetaan, jolloin ne yhä enemmän sitovat hiiltä ja jolloin niitä voidaan yhä enemmän käyttää niihin hyviin, kestäviin tarkoituksiin, joita me haluamme. 
Uusia tuotteita tulee kaiken aikaa, ja niin kuin täällä jo kollegat totesivat, kun meidän tarkoituksemme on päästä eroon fossiilisten raaka-aineiden käytöstä, niin metsät ovat siinä ratkaisija ja ratkaisun avaimet. Uusia investointeja tarvitaan. Ne ovat ympäristön kannalta paljon tehokkaampia, energian kannalta paljon tehokkaampia [Puhemies koputtaa], ja niillä saadaan aikaan niitä uusia tuotteita.  
Toinen varapuhemies Juho Eerola
Jatketaan kysymyksiä tässä vaiheessa. 
16.44
Jussi
Halla-aho
ps
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Eräiden ministereiden esittämä kritiikki suomalaista metsäteollisuutta ja ylipäänsä metsien käyttöä kohtaan on monessa mielessä hämmentävää. Suomessa on pinta-alaan suhteutettuna enemmän metsää kuin yhdessäkään toisessa Euroopan maassa. Syynä tähän on vuosisatainen vastuullinen metsätalous, jossa kaadetun tilalle istutetaan uutta. Samasta syystä metsät eivät meillä pala savuna ilmaan kuten monessa muussa maassa. Toiseksi, kasvava hyvin hoidettu metsä syö hiilidioksidia, ei pystyyn lahoava ryteikkö. 
Ministeri Mikkoselta kysyisin: Onko teidän mielestänne parempi, että esimerkiksi sellua tuotetaan Kiinassa kivihiilisähköllä kuin vastuullisesti täällä Suomessa? Ja jos Suomen metsäpolitiikka on teidän mielestänne vastuutonta tai kestämätöntä, mitä maata te käytätte mittatikkuna? Missä maassa asiat ovat tältä kantilta paremmin kuin Suomessa? 
16.45
Ympäristö- ja ilmastoministeri
Krista
Mikkonen
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Kuten me kaikki tiedämme, metsät on hyvä, uusiutuva luonnonvara ja Suomen hyvinvointi, niin taloudellinen hyvinvointi kuin myös henkinen hyvinvointi, pitkälle perustuu meidän metsiimme. Meidän metsänhoito on laadukasta, mutta entistä enemmän meidän täytyy metsänhoidossa kiinnittää huomiota myös ilmastovaikutuksiin ja monimuotoisuusvaikutuksiin, ja tämänhän me olemme hallitusohjelmassa myös yhdessä todenneet. Metsän käsittelymuotoja siinä myös arvioidaan, ilmastovaikutusten ja monimuotoisten hyötyjen parempaa huomioimista ja esimerkiksi jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen tuomia hyötyjä arvioidaan. 
On erittäin tärkeää, että meidän metsämme voivat hyvin. Me tiedämme, että ilmastonmuutoksen myötä iso uhka ja riski on myös se, että kun tänne leviää metsätuholaisia etelästä, niin miten me varmistamme, että metsämme pysyvät hyvässä kunnossa ja terveenä. Siinä auttaa myös se, mitä monimuotoisempia metsät ovat ja mitä useampia puulajeja metsissä on. Minä uskon, että tämä metsistä huolehtiminen on meidän kaikkien, ei vain hallituksen, [Puhemies koputtaa] vaan koko maan yhteinen tavoite. 
16.46
Heikki
Vestman
kok
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Hallitus aikoo päästöjen vähentämisen varjolla kurjistaa suomalaisten elämää ja yritysten toimintaedellytyksiä historiallisella polttoaineveron kertakorotuksella. [Välihuutoja — Hälinää] Päästöjä tämä toimenpide ei juuri vähennä hallituksen omienkaan arvioiden mukaan. Tämä on järjetöntä politiikkaa, jota me emme tue. Päästöjen vähentämisen ei tarvitse olla kallista kurjuuden maksimointia. Tarvitaan kustannustehokkaita puhtaita teknologioita, jotka tukevat taloutta. 
Ydinvoima on järkevää ilmastopolitiikkaa. Pienydinvoiman avulla voidaan tulevaisuudessa leikata muun muassa kaukolämmön päästöjä. Suomen ydinenergialainsäädäntö on kuitenkin merkittävä hidaste pienydinvoiman hyödyntämiseksi Suomessa. Lainsäädäntö tulee uudistaa siten, että se mahdollistaa näiden pienreaktorien sujuvan luvituksen ja hyödyntämisen uusissa käyttökohteissa. Mihin toimenpiteisiin hallitus on tältä osin ryhtynyt, ministeri Kulmuni? 
16.47
Elinkeinoministeri
Katri
Kulmuni
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Haluan todeta tähän kysymyksen alkuosaan, että lähes jokainen hallitushan on korottanut jonkin verran polttoaineverotusta, joten sikäli myöskään edustaja Vestmanin puolue kokoomus ei ole siitä vapaa, koska sitä on käytetty myös viime vaalikaudella aivan niistä samoista syistä kuin tämäkin hallitus tekee. Esimerkiksi sillä, että indeksikorotus tehdään, se on se tausta siellä, ja samalla laitetaan 300 miljoonaa enemmän joka vuosi tiestöön. 
Sitten haluan todeta vielä tähän ydinenergiaan liittyvään kysymykseen: Sehän on varsin iso laki, ja kieltämättä se alkaa myös olemaan jo päivityksenkin tarpeessa. Toki, kun tehdään suurta lainsäädäntötyötä, se vaatii myös arviota ja taustatutkimusta, ja sitä tietenkin työ- ja elinkeinoministeriössä arvioidaan, että kuinka tällainen ydinenergialain päivitys voitaisiin tehdä. Se on esimerkiksi säädetty edellisen perustuslain aikana, joka kertoo ehkä siitä, että se olisi hyvä päivittää myös nykyiseen lainsäädäntöön, mutta se on pitkä lainsäätämisprosessi, [Puhemies koputtaa] joten se kyllä vie vielä aikaa. 
Toinen varapuhemies Juho Eerola
Ja viimeinen kysymys tähän aihealueeseen. 
16.48
Timo
Heinonen
kok
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa herra puhemies! Ilmastopolitiikan rima on hallituksella korkealla, mutta arvoisa hallitus, te menette sen alta niin että livahtaa. Ymmärrän hyvin, että hallituspuolue vihreät, Emma Kari ja monet muut, olivat osoittamassa mieltä tämän hallituksen ilmastopolitiikkaa vastaan eduskunnan edessä, sillä toimenpiteitä nyt odotetaan. 
Kysyisin teiltä, ministeri Kulmuni: Te sanoitte, että te leikkaatte haitallisia ympäristötukia. Jos ne nousevat 3,5 miljardista 3,6 miljardiin, niin eihän niitä silloin leikata, vaan itse asiassa näitä ympäristölle haitallisia tukia Rinteen hallitus korottaa. Eikö näin, ministeri Kulmuni? 
Mutta sitten, autovero. Te pysäytätte sen kehityksen, mitä pitkään tehtiin, että autoveroa [Antti Kurvisen välihuuto] pikkuhiljaa oltaisiin poistamassa, ja sitä kautta meidän autokantamme uusiutuisi entistä puhtaammaksi, entistä turvallisemmaksi. Miksi te olette [Puhemies koputtaa] jättäneet tämän keinon kokonaan käyttämättä? Autovero pois — meidän autokantamme uusiutuu ympäristöystävälliseksi. 
16.50
Elinkeinoministeri
Katri
Kulmuni
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Täytyy tietenkin todeta tähän, että päästöoikeuden hintahan muuttaa muotoaan vuosittain markkinamekanismin mukaan, ja sen takia sillä on myös vaikutuksia meidän käsittelemäämme budjettiin. Tämä tietenkin on osittain taustasyynä siihen, miksi ne saattavat vuosittain myös vaihdella budjetissa. Mutta suoria tukia, myös ympäristölle haitallisia tukia, mistä edustaja kysyi, myös vähennetään sen parafiinisen tuen osalta. [Välihuutoja oikealta] Ja päästöoikeuden hinta tietenkin muuttaa myös muotoaan. 
Mutta sitten haluan vielä todeta tähän, kun ilmeisesti esititte autoveron poistamista, jos ymmärsin kysymyksenne oikein. [Välihuuto kokoomuksen eduskuntaryhmästä] Sillähän olisi huomattavia päästöjä lisääviä vaikutuksia, koska tällä hetkellä autoverotus on vähäpäästöisissä autoissa pienempi ja suuremmissa autoissa suurempi. Ja tietenkin liikenteen verotusta liikenneministeriössä katsotaan ja valtiovarainministeriössä, mutta tasa-arvoisen politiikan kannalta se ei välttämättä olisi kovinkaan hyvä tie. 
Frågan slutbehandlad. 
Senast publicerat 21-11-2019 16:03