Kiitoksia, arvoisa puhemies! Ensinnäkin kiitokset valiokunnalle. Siellä on tehty hyvää ja perusteellista työtä ja kuultu myöskin asiantuntijoita tämän kansalaisaloitteen käsittelyn yhteydessä.
Kuten edellä puhunut edustaja Hoskonen myöskään minä en kannata tätä kansalaisaloitetta, ja täytyy sanoa, että täällä valiokunnan tekstissä on minusta varsin hyvin nostettu esille ne ongelmat, mitä tähän kansalaisaloitteeseen liittyy.
Ensinnäkin täällä sanotaan siitä, että valiokunta katsoo, että voimassa oleva huumausaineisiin liittyvä rikoslainsäädäntö on asianmukainen, eli siinä kai se on tiivistettynä, että ei ole tarkoitus tehdä dekriminalisaatiota tämän asian osalta.
Kansalaisaloitteessa ei myöskään ole perusteltu, miten kannabiksen saatavuutta lisäämällä voitaisiin vähentää kokeilijoiden ja käyttäjien määrää. Todennäköisesti saatavuuden lisääntyminen lisäisi käyttäjien ja kokeilijoiden määrää, ja kulutuksen lisääntyminen lisäisi haittoja. Tämä on hyvin loogista, perusteltua tekstiä tässä valiokunnan mietinnössä.
Täällä valiokunta myöskin toteaa, että se ei pidä tarpeellisena ryhtyä selvittämään yleisesti kaikkien huumeiden rangaistavuudesta luopumista. Tämä oikeastaan minua ihmetyttää tässä vihreitten ja vasemmiston vastalauseessa, eli siinä vastalauseessahan lausumaehdotuksen pihvi on se, että pitäisi selvityttää nimenomaisesti se, että kaikkien huumausaineitten rangaistavuudesta oltaisiin luopumassa. Tämä ajatushan menee huomattavasti pitemmälle kuin mitä tämä kansalaisaloitteen ajatus, jossa on nostettu esille yksi huumausaine.
Ihmettelin myöskin tässä vastalauseessa sitä ajatusta, että kun samanaikaisesti vastalauseen tekstissä on nostettu ihan hyvin esille sitä, että päihdepalveluissa on tänä päivänä Suomessa meillä riittämättömyyttä ja sinne puolelle tarvittaisiin hoitoonohjaukseen, ennaltaehkäisyyn lisää panoksia — näistä kaikista olemme varmaan samaa mieltä — [Saara Hyrkkö pyytää vastauspuheenvuoroa] niin sitten kuitenkin tätä laaja-alaista tutkimusryhmää halutaan nimenomaisesti oikeusministeriö johtamaan. Elikkä tässä asiassa ensin vedotaan siihen, että tämän nimenomaan pitäisi olla ennen kaikkea sosiaalipoliittinen ongelma ja sosiaalipoliittisesta näkökulmasta pitäisi asiaa lähestyä, ja sitten kuitenkin oikeusministeriö — ajatellaan, että nimenomaan tämän rangaistavuuden poistamisen kautta tätä asiaa haluttaisiin lähteä viemään eteenpäin.
Vastalauseesta ja sitä puoltaneista puheenvuoroista täällä salissa myöskin kuultaa se ajatus, että huumeet ovat sen henkilön niin sanottu henkilökohtainen ongelma, mutta mietitäänpä, kun tuolla liikenteessä joka päivä meillä liikkuu ihmisiä, jotka ovat huumausaineitten vaikutuksen alaisia. Jos ajatellaan niin, että se on aivan sama, saako käyttää huumeita vai ei, niin mitä me sanomme niitten liikennekuolemien uhrien omaisille? Että se on aivan sama, millä tavalla tuolla liikenteessä käyttäydytään, eikä huomioida niitä riskejä, mitä liittyy näihin tilanteisiin. Totta kai sitten, jos ajatellaan niitten ihmisten, huumeitten käyttäjien, läheisiä, perheitä, työyhteisöjä, kaikkia niitä, niin myös hekin joutuvat tässä asiassa kärsimään.
Sinällään tässä valiokunnan tekstissä on hyvin nostettu esille juuri se, että on tärkeää, että ihmiset pääsevät hoitoon. Tässä on myös todettu se, että oikeus päihdepalveluihin ei riipu siitä, onko kyseisen päihteen käyttäminen sallittua vai kiellettyä, ja valiokunnan saaman selvityksen mukaan poliisin tekemät hoitoonohjaukset ovatkin merkittävästi lisääntyneet. Tämä on erittäin tärkeää, että nimenomaisesti ihmisiä ohjataan hoitoon ja että pidetään huolta siitä, että pyritään saamaan ihminen irti tästä elämäntavasta, riippuvuudesta, ja silloin todellakin sitä täytyy hyvin kokonaisvaltaisesti lähestyä tämän ihmisen ja hänen elämänpiirinsä tukemisen kautta.
Totta on, että varmasti kannabiksen käytön ja pienen määrän hallussapidon rangaistavuuden poistaminen voisi vähentää leimaantumista, mutta ei se kokonaiskuvassa vähennä päihteiden käytöstä johtuvia taloudellisia ja inhimillisiä miljardiluokan kustannuksia. Parasta päihdepolitiikkaa onkin satsata laadukkaaseen ja vaikuttavaan ennaltaehkäisevään työhön, kehittää päihdehoitojärjestelmämme vaikuttavuutta ja lisätä toipumiskeskeistä päihdehoitoa ja kokonaisvaltaista ymmärrystä ylipäätänsä päihderiippuvuussairaudesta. Sen lisäksi on tärkeää, että päihdehoitoon pitäisi päästä nykyistä paljon nopeammin ja helpommin, ja myöskin sitten se, että tämä apu olisi oikea-aikaista. Me tiedämme sen, että tällä hetkellä tällaista toipumiskeskeistä päihdehoitoa ei ole riittävästi tarjolla eikä myöskään tarpeen mukaisesti saatavilla edes kaikille niille, jotka sitä itse haluaisivat, ja tässä hoitoonohjauksessa ja palvelujärjestelmässä meillä varmasti on kehitettävää. Jos tämä asia, voisiko sanoa, tästä kansalaisaloitteesta, jota en muuten voi tukea, on noussut valiokunnassa vahvasti esille, niin toivonkin, että me saisimme nimenomaan tämän hoitoonohjaus‑ ja palvelujärjestelmän ja ennaltaehkäisyn Suomessa toimimaan paremmin, ja siihen kyllä tässä annan tukeni ja katson, että on tärkeää, että meidän pitäisi pystyä vaikuttamaan nimenomaisesti siihen, että se päihteetön elämäntapa on se paras ja että ihmisen elämä ei tuhoutuisi huumeissa eivätkä todellakaan myöskään sitten hänen lähipiirinsä ja läheisensä joutuisi kärsimään.
Arvoisa puhemies! Kiitoksia, ja toivon, että keskustelu edelleenkin jatkuu vilkkaana. Huomasin, että tuolla puheenvuoroni herätti ilmeisesti joitakin näkemyksiä. [Petri Huru: Hyvä puhe!]
Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
:Laajempaa debattia aloittamatta edustaja Hyrkkö, olkaa hyvä.