Senast publicerat 05-06-2021 14:28

Punkt i protokollet PR 55/2018 rd Plenum Torsdag 24.5.2018 kl. 16.02—19.12

2.1. Muntlig fråga om kostnadseffekterna av vårdreformen (Antti Rinne sd)

Muntligt spörsmålMFT 75/2018 rd
Muntlig frågestund
Andre vice talman Tuula Haatainen
:

Ledamot Rinne, socialdemokratiska riksdagsgruppen. 

Debatt
16.02 
Antti Rinne sd :

Arvoisa puhemies! Pääministeri Sipilä, viimeistään nyt on käynyt selväksi, että hallituksen sote-uudistuksella ei tule hallituksen kuvittelemia säästöjä, päinvastoin lisää kustannuksia. 

Meillä on monella sektorilla tarve vahvistaa ja kehittää ihmisten palveluita. Siitä huolimatta maan hallitus valtiovarainministeri Petteri Orpon suulla sanoo, että kustannuksia tullaan leikkaamaan pakolla nykytasosta. Tämä tarkoittaa siis sitä, että palvelujen saatavuus ja laatu heikkenevät, asiakasmaksut nousevat tai sitten korotetaan merkittävästi veroja. 

Kysynkin nyt teiltä, pääministeri Sipilä: milloin teille on selvinnyt se, että hallituksen sote-uudistus on muuttunut jättimäiseksi leikkaustoimenpiteeksi, jossa suomalaisten sosiaali- ja terveyspalveluita joudutaan heikentämään ja toimipaikkaverkostoa karsitaan? 

16.03 
Pääministeri Juha Sipilä 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa rouva puhemies! Tämä uudistus tulee hillitsemään kustannusten kasvua [Vasemmalta: Miten?] seuraavan kymmenen vuoden aikana noin 3 miljardia euroa. Jos emme tee mitään, niin kustannukset tulevat kasvamaan nykyisestä noin 18,5 miljardista noin 24 miljardiin saakka. 

Mutta kun teemme tämän uudistuksen nyt rauhassa, [Vasemmalta: Rauhassa?] keskitymme siihen, että toimeenpanoon jää riittävästi aikaa, niin täällä on täydet mahdollisuudet saavuttaa suurempikin kustannusten hillintä kuin tuo 3 miljardia euroa. Meillä on paljon näyttöä esimerkiksi Pohjois-Karjalassa, jossa käytännössä toimitaan jo tämän mallin mukaisesti — 6 prosentin säästö verrattuna keskimääräisiin kuntien käyttämiin sosiaali- ja terveydenhuollon menoihin. Jo pelkästään tämä esimerkki rohkaisee [Puhemies: Aika!] siihen, että on täydet mahdollisuudet, kun toimeenpano tehdään huolella.  

Toinen varapuhemies Tuula Haatainen
:

Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan.  

16.04 
Antti Rinne sd 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa puhemies! Pääministeri Sipilä, nyt on kyllä pakko todeta, että te puhutte vastoin parempaa tietoanne. Te puhutte vastoin faktoja ja asiantuntijoiden näkemyksiä. 

Sote-uudistus on kääntymässä tarkoitustaan vastaan. Terveyserojen kaventuminen on kääntymässä eriarvoisuuden lisääntymiseksi. Teidän sote-mallinne vuoksi palveluita tullaan leikkaamaan, asiakasmaksuja tullaan korottamaan ja veroja tullaan kiristämään. 

Arvoisa pääministeri, teidän sote-mallinne on huojuvalla pohjalla ja vaarantamassa suomalaisten palvelut. Eikö nyt olisi aika keskittyä varsinaiseen asiaan poliittisten lehmänkauppojen sijasta? Nyt tarvitaan kykyä ymmärtää tavallisten suomalaisten parasta ja uskoa asiantuntijoihin. 

Pääministeri Sipilä, kun esitän teille, että otamme riittävästi aikaa teidän mallinne ongelmien korjaamiseksi, tartutteko tähän? 

16.05 
Pääministeri Juha Sipilä 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa rouva puhemies! Useat asiantuntijat ovat käyneet läpi nämä kustannusten hillinnän tavoitteet, ja keskeinen viesti on se, että kun keskitymme ja teemme toimeenpanon kunnolla, niin tämä laki antaa hyvän pohjan sille, että kustannuksia saadaan hillittyä noin 3 miljardin edestä.  

Sosiaali- ja terveysministeriö ja valtiovarainministeriö tekivät yhteisen vastineen StV:lle eilen, ja tässä vastineessa tulevat hyvin selville kaikki yksityiskohdat ja kaikki huolet, mitä eduskunta on prosessin aikana esittänyt, vastauksena niihin kysymyksiin, mitä nyt epäilette. Nyt on tärkeintä se, että me rauhassa viemme tämän uudistuksen maaliin ja varmistamme sen, että jokaisessa maakunnassa sitä valtavaa työtä, mitä maakunnissa jo tällä hetkellä tehdään, tuemme kaikin tavoin sillä tavalla, että saamme tehtyä huolellisen toimeenpanon [Puhemies koputtaa] ja sen pohjalta saavutamme myöskin tuon kustannusten hillinnän. 

16.07 
Timo Harakka sd 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa puhemies! Miksi valtiovarainministeriö tekee nyt vasta ne laskelmat eikä tehnyt niitä silloin, kun me valtiovarainvaliokunnassa niitä kuukausikaupalla pyysimme? Tosiasia on, että ministeriöltä tuli niin höttöisiä lukuja, että valtiovarainvaliokunta ei suostunut hallituspuolueiden enemmistölläkään ottamaan niitä lausuntoonsa. [Ben Zyskowicz: Väärä väite!] 

Miksi sotesta ei tehty asiallista vaikutusarviota? Syynä on poliittinen ohjaus. Kun ensin keskusta sai maakuntamallin ja kokoomus markkinamallin, niin se oli lukittu jo ennalta. Se piti valmistella, maksoi mitä maksoi. Ja sehän maksaa. 

Totuuden hetki on nyt, ja se on karumpi kuin uskottekaan. Valtiovarainvaliokunta kuunteli sataa asiantuntijaa — sataa asiantuntijaa — ja lopputulos on seuraava: sote-uudistus aiheuttaa varmemmin 3 miljardin euron lisäkustannukset kuin 3 miljardin säästöt. Tilanne ei siis ole epävarma — varmemmin 3 miljardin kustannukset kuin säästöt. Eduskunnan on hyvä olla tästä tietoinen, että yksin valtiontaloudellisista syistä sote on syytä hylätä. 

Esitättekö vihdoinkin sellaisen [Puhemies: Aika!] mallin, johon Suomen valtiolla olisi varaa, ja [Puhemies koputtaa] luovutte tästä markkinoiden avaamisesta, joka aiheuttaa kustannuksia? 

16.08 
Pääministeri Juha Sipilä 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa rouva puhemies! Mihinkähän lausuntoon tuo mahtaa perustua? [Timo Harakka: Sataan lausuntoon!] — Ei varmasti sataan lausuntoon perustu. — Näitten lausuntojen yhteenvetona voisi todeta sen, että valinnanvapausosuuden avulla saamme jonot lyhennettyä ja merkittävästi lisättyä terveys- ja sosiaalipalvelujen tasa-arvoa. Ja sitten tällä uudistuksen kokonaisuudella, jossa nykyisestä noin 300 toimijasta siirrytään 18 toimijaan, saamme kaikki hyvät käytännöt paremmin käyttöön, joten se on ihan selvä asia, että tämän uudistuksen säästöpotentiaali [Timo Harakka: Potentiaali!] suhteessa siihen, jos emme tee mitään, on reilusti yli 3 miljardia. Meillä on useita kokeiluja, joitten perusteella tämä voidaan myöskin todentaa. Pohjois-Karjala oli yksi hyvä esimerkki siitä. [Timo Harakka: Sellaista ei enää voi tehdä!] Ja nyt meidän pitää vain uskaltaa mennä eteenpäin ja poistua tästä omasta kuplastamme täällä. Maakunnissa tehdään jo kovasti töitä sen eteen, [Puhemies: Aika!] että toimeenpano pystytään tekemään kunnolla. 

16.09 
Ville Vähämäki ps 
(vastauspuheenvuoro)
:

Puhemies! Siis sotessahan on kolme päätavoitetta: laaja valinnanvapaus, laadukkaat palvelut ja katkeamattomat hoitoketjut sekä kustannusten alentaminen. Jos nyt näistä vain kaksi voi toteutua — itse asiassa vain kaksi voi toteutua — ja jos toteutetaan laaja valinnanvapaus ja laadukkaat palvelut, se tahtoo sanoa sitä, että valtio joutuu velkaantumaan. Nyt sitten, jos me haluamme todellakin toteuttaa sen menojen kasvun hillinnän, me voimme valita vain laajan valinnanvapauden tai laadukkaitten palveluitten väliltä. Emmekö siis voisi valita sitä laadukkaitten palveluitten toteuttamista ja katkeamattomia hoitoketjuja ja edetä valinnanvapaudessa suppealla mallilla kokeiluitten, pilottien ja tutkitun tiedon pohjalta ja emmekö voisi siis hylätä tätä laajaa valinnanvapauskokeilua? 

16.10 
Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa puhemies! Edustaja Vähämäen listaus uudistuksen tavoitteista sisälsi juuri niitä monia asioita, joihin koemme kyllä koko eduskunnan isossa kuvassa sitoutuneen. Valinnanvapaudessa on kysymys valinnanmahdollisuudesta ja monituottajuuden lisäämisestä, siitä, että laatu asettuu parempaan keskiöön palveluiden tuotannossa. Ja mitä tulee listauksenne siihen kohtaan, että voisiko valita ikään kuin laadukkaammat palvelut ilman valinnanvapautta: Oma arvioni on se, nykytilaan pohjautuen, että tällä hetkellä meidän nykyjärjestelmässämme ei ole erityisen paljon sellaisia kannustimia, jotka houkuttelisivat tai suorastaan pakottaisivat julkisesti rahoitetut palvelut asettamaan ihmisen tarpeet, palveluohjauksen ja hoitoketjut suoraan keskiöön ja ytimeen, vaan pikemminkin järjestelmämme perustuu pois lähettämiseen ja laskun lähettämiseen seuraavalle. Tämä muutos asettuu toisenlaiseen [Puhemies koputtaa] maisemaan, kun laadusta on kilpailemassa useampi tuottaja. 

16.11 
Touko Aalto vihr 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin tahdon todeta, että demokratia ja oikeusvaltio eivät ole mitään hölynpölyä, ja toivon, että pääministeri voi tässä ja nyt todeta, että maakuntavaalit tullaan siirtämään. 

Toiseksi tahdon kysyä pääministeriltä: mihin lukuihin ja mihin konkreettisiin keinoihin perustatte soten kustannuslaskelmat? Tähän kysymykseen ette ole pystynyt missään vaiheessa vastaamaan, ja ainoa yritys vastata tähän kysymykseen oli valtiovarainministeriön ykkösvirkahenkilön muistio, jonka hattaranumeroissa menevät tavoitteet ja keinot täysin sekaisin. Jos hallitus tai valtiovarainministeriö ei osaa sanoa soten kustannusvaikutuksista mitään konkreettista, kysyn pääministeriltä, miten te voitte pyytää eduskunnalta avointa sote-šekkiä. 

16.12 
Pääministeri Juha Sipilä 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa rouva puhemies! Tässä maakuntien järjestämislaissa, joka annettiin eduskunnalle yli vuosi sitten, on esitetty perustelut 3 miljardin säästöille ja se, mistä ne koostuvat, ja tämä ei ole muuttunut matkan varrella yhtään mihinkään. 

Kysyitte myöskin vaikutusarvioista. Vaikutusarvioita on esitetty tuossa yhteydessä yli sata sivua. Myöskin vaikutusarviot on tehty erittäin huolella. 

Ja mitä tulee maakuntavaalien ajankohtaan: nyt on kaikkein tärkeintä se, että täällä eduskunnassa teemme huolellisesti sisällön valmiiksi ja eduskunnan päätöksen sote-uudistuksesta valmiiksi ja sen jälkeen arvioimme tasapainossa sen, että meillä on riittävästi aikaa vaaleihin valmistautumiseen ja maakunnilla riittävästi aikaa toimeenpanoon. Mutta järjestys on se: ensin sisältö, ja vaalien ajankohta on kyllä enemmän sitten tekniikkaa, siihen saadaan riittävä valmistautumisaika. 

16.13 
Antti Lindtman sd 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa puhemies! Tässä on nyt todella vakavista asioista kysymys. Kyse on kaikille suomalaisille tärkeistä sosiaali‑ ja terveyspalveluista. Ja kun pääministeri puhui, että meidän ei pitäisi elää kuplassa, niin jään kysymään, missä kuplassa pääministeri on elänyt viimeisen viikon ajan, kun lainsäädännön arviointineuvosto totesi yksiselitteisesti, että ei pysty arvioimaan edes sitä, mitkä ovat tämän uudistuksen vaikutukset niihin säästöihin, mikä on lukujen etumerkki, onko plussaa vai miinusta, ja iso osa asiantuntijoista on sitä mieltä, että sen sijaan, että tästä tulisi 3 miljardia säästöä, tästä tulee jopa 3 miljardia kustannuksia. 

Ja mitä tämä tarkoittaa nyt esitetyssä muodossa? Te kuitenkin pidätte kiinni tästä rahoituslain 6 §:stä, että riippumatta siitä, tuleeko säästöä, te leikkaatte rahoitusta — niin paljon, että se vastaa kaikkien Suomen terveyskeskusten toimintaa ja vanhustenhuoltoa yhtenä vuonna yhteensä. Niin isot leikkaukset on tiedossa, [Puhemies koputtaa] jos nämä asiantuntija-arviot toteutuvat [Puhemies: Aika!] ja te viette tämän. Kuinka kauan aiotte, pääministeri, pitää kiinni tästä virheestä? 

16.14 
Pääministeri Juha Sipilä 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin on syytä todeta se, että tässä hallituksen pohjaesityksessäkin kustannusten arvioidaan kasvavan, siis reaalisesti kasvavan, 2 miljardilla eurolla 10 vuoden aikana. Siis me emme leikkaa vaan hillitsemme kustannusten kasvua. Tästä tässä on kysymys. 

Ja kaikissa asiantuntija-arvioissa lähdetään siitä, että tähän liittyy riskejä. Kaikkien näin isojen uudistusten toimeenpanoon liittyy aina riskejä, jos toimeenpanoa ei tehdä kunnolla, ja me emme millään lailla pysty näitä riskejä estämään, vaan meidän pitää huolehtia, että toimeenpano tehdään huolellisesti ja kunnolla ja annetaan siihen tarpeeksi aikaa. Se on ihan selvä asia, että kustannusten hillintään on riittävästi potentiaalia, riittävästi mahdollisuuksia, kun vain annetaan toimeenpanolle riittävä tuki täältä eduskunnasta. 

16.16 
Hanna Sarkkinen vas 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa puhemies! Mikään asiantuntijoiden lausunnoissa ei viittaa siihen, että hallituksen tavoittelema 3 miljardin euron kustannusten hillintätavoite voisi toteutua, ainakaan ilman, että leikataan palveluita, supistetaan palveluverkkoa tai nostetaan asiakasmaksuja, eikä hallitus ole kyennyt uskottavasti näyttämään toteen, miten säästöjä voitaisiin saavuttaa, sillä palveluiden integraatio ei tässä hallituksen mallissa tule toteutumaan.  

Täällä viitattiin Eksote-malliin. Siellä kustannustehokkuus perustuu palveluiden integraatioon, mutta hallituksen mallin myötä tämäkin integraatio joudutaan purkamaan, koska joudutaan ottamaan käyttöön tämä markkinamalli ja eriyttämään järjestäjä ja tuottaja. Eli nämä toimivat integroidut mallit, mitä Eksotessa on, mitä Kainuussa on, joudutaan purkamaan. Esimerkiksi Kainuussa on laskettu, että he joutuvat palkkaamaan kymmeniä uusia virkamiehiä hallinnoimaan sopimuksia, tekemään valvontaa, [Susanna Huovinen: Puhumattakaan juristeista!] eli kustannukset kasvavat tätäkin kautta. Tätä säästöä ei voi vierittää toimeenpanijoiden hartioille, koska tämä lakipohja on mätä. [Puhemies koputtaa]  

Arvoisa puhemies! Oletteko laskeneet, kuinka paljon lisäkuluja [Puhemies: Aika!] markkinamallisesta hallintobyrokratiasta tulee? 

16.17 
Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin haluan vielä täällä toistaa sen, että tässä hallituksen mallissa ei olla leikkaamassa rahoitusta nykytasosta. Rahoitus tulee kasvamaan tulevallakin vuosikymmenellä. Kysymys on siitä, mitenkä saadaan tätä kustannusten kasvua leikattua. [Välihuutoja vasemmalta] Siitä on kysymys. 

On ihan selvä asia, että nyt, kun katsotaan tämän uudistuksen suuruutta, laajuutta, järjestelmämuutosta, kukaan ei pysty sanomaan tarkalleen sitä, minkä verran sieltä tulee kustannussäästöä. Mutta sitten siitä, mitä valtiosihteeri Hetemäki on omassa muistiossaan valiokunnille esittänyt, jokainen meistä kyllä ymmärtää, että ne ovat niitä oikeita teemoja, joista sitä kustannussäätöä tulee. 

Mitä tulee Eksoteen, niin eihän missään ole sanottu, etteivätkö tulevat maakunnat voi käyttää samanlaisia asioita, missä Eksote on saanut tehostettua omaansa. Tämä malli ei estä esimerkiksi sitä, että panostetaan enemmän kuntoutukseen, ennalta ehkäisevään toimintaan, ja palveluintegraatiossa tärkeätä on, että ne, [Puhemies koputtaa] jotka tarvitsevat paljon palveluita, he myös saavat niitä. 

16.18 
Antti Kaikkonen kesk 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa puhemies! Eikö niin, että nykytilanteessa julkisen palvelun lääkäriin on vaikea päästä eivätkä palvelut muutenkaan toimi niin kuin pitäisi? Eikö niin, että tämän uudistuksen tarkoitus on turvata tasa-arvoiset ja toimivat palvelut pitkälle tulevaisuuteen koko Suomessa? [Vasemmalta: Niinhän se oli!] Eikö niin, että taloudellisesti kyse on siitä, että ei ole tarkoitus leikata nykytasoa vaan hillitä kustannusten kovaa kasvua? Ja eikö niin, arvoisa puhemies, että vaikka yksityiskohdista on erimielisyyttä, niin kuin nytkin, siitä huolimatta viimeiset kuusi hallitusta tässä maassa ovat yrittäneet toteuttaa sote-uudistusta? Ja eikö niin, että itse asiassa jokainen puolue tässä salissa on myöskin yrittänyt toteuttaa sote-uudistusta, vaikkakin hieman eri kulmista?  

Arvoisa puhemies! Viimeisenä vielä kysyn hallitukselta: eikö niin, että tarve tälle uudistukselle on suuri ja todellinen? [Mikaela Nylander: Mutta ei maakunnille!] 

16.19 
Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa puhemies! Juuri näin. Useat huomiot puheenvuorossanne, edustaja Kaikkonen, olivat kohdallaan uudistuksen tavoitteista. Käytän vastauspuheenvuoroni vielä hieman avatakseni tuota teemaa, jossa aiemmissa kysymyksissä sivuttiin problematiikkaa vaalien ajankohdasta. 

Haluaisin muistuttaa osaltani, miksi maakuntavaalit pidetään. Oleellista ei ole keskustella juuri nyt niiden ajankohdasta, kun käsittely eduskunnassa on kesken ja hyvin työläs eduskunnalle. Tunnemme ja kannamme huolta ja tiedostamme, että teette paljon työtä talossa juuri nyt. Kysymys on maakuntavaaleissa siitä, että perustuslakivaliokunta lausunnossaan edellytti joitakin vuosia sitten, että näin merkittävä tehtävä — ehkä kaikkien suomalaisten arvioissa mittakaavaltaan tärkein julkisen vallan tehtävä, pitää huolta terveydestämme ja hyvinvoinnista — vaatii sellaisen hallintorakenteen, jossa päättäjät ovat vaaleilla valittuja niin, että valta ja vastuu on avointa ja läpinäkyvää ja samoissa käsissä koko palvelujärjestelmän osalta. 

16.20 
Veronica Rehn-Kivi 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa puhemies, värderade talman! Pääministeri Sipilä, olette tänään lausunut, että maakuntavaalien ajankohta on vain tekninen kysymys, joka ratkaistaan sitten, kun sote-lait on saatu valmiiksi. Pääministeri on varmasti tietoinen siitä, että voimaanpanolain 12 §:ssä mainitaan ensimmäisten maakuntavaalien tarkka päivämäärä, 28.10. tänä vuonna. [Kari Uotila: Hallituksen esitys!] Hallituksen on siis esitettävä vaalien ajankohdan muutos ennen kuin sosiaali- ja terveysvaliokunta antaa lopullisen mietintönsä. Arvoisa pääministeri, värderade statsminister, koska tämä tapahtuu? 

16.21 
Pääministeri Juha Sipilä 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa rouva puhemies! Tärkeintä on nyt saada ensin laille sisältö ja aikataulu sille, missä aikataulussa eduskunta saa sen valmiiksi. Meillä on hyvin tiedossa se, mitä oikeuskansleri on asiasta lausunut ja kuinka paljon tarvitsemme aikaa maakunnille siihen toimeenpanoon, ja tässä raamissa sitten, jos eduskunta ei aikataulussaan pysy, tätä asiaa justeerataan silloin vastaavasti. Mutta verrattuna siihen, miten isosta uudistuksesta tässä on kysymys, kuinka syvälle substanssiin eduskunnassa pitää mennä ennen kuin tästä tehdään päätökset, tämä on enemmän tekniikkaa sitten muuttaa, mutta totta kai sitäkin tarvittaessa sitten muutetaan, jos tarve vaatii. Mutta meidän pitää ensin tietää se, milloin laki käsitellään tässä salissa viimeistä kertaa. 

16.22 
Krista Kiuru sd 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa puhemies! Minulle jäi hiukan epäselväksi, mitä pääministeri tarkoitti äskeisellä lauseella. Te viittasitte siihen, että ”jos ei eduskunta pysy aikataulussa”. Kuka tämän eduskunnan aikataulun laatii, ellei eduskunta itse? [Susanna Huovinen: Hyvä kysymys! — Eduskunnasta: Juuri näin!] 

Minusta on nyt tärkeää, että tieto on sittenkin valtaa. Mitä paremmin tämä uudistus tullaan käsittelemään tässä talossa, sitä varmemmalla pohjalla kansanvalta käyttää valtaansa, ja siltä osin tämäkin kyselytunti osoittaa, että näissä asiafaktoissa on sekä hallituksen puolella että täällä eduskunnassa vielä parantamisen varaa. 

Uskon itse siihen, että huolellinen ja perusteellinen käsittely on paras tae siitä, että kansalaisten yhdenvertaiset palvelut voidaan järjestää huolellisesti ja perusteellisesti tutkittuamme. Näin ollen kysyn teiltä, pääministeri, vielä kerran: oliko tuo puheenvuoronne alkupuolella esitetty väite siitä, että eduskunta voisi tutkia tätä kokonaisuutta huolellisesti ja kiireettä, vielä voimassa, viitaten tämän teidän äskeisen puheenvuoronne alkuosaan? 

16.23 
Pääministeri Juha Sipilä 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa rouva puhemies! Tämän hallituksen esityksen aikataulu on ollut selvillä viime kesästä saakka, ja hallituksen esitys on annettu juuri siinä aikataulussa kuin viime kesänä se on esitetty. Totta kai eduskunta käsittelee oman työjärjestyksensä mukaisesti asian huolellisesti ja viivyttelemättä, ja lienee kaikille meille yhtä selvää tässä salissa, että eduskunnan arvovalta ei salli sitä, että me kansanedustajat lähtisimme lomalle ennen kuin tämä iso asia on käsitelty. [Välihuutoja — Mikaela Nylander: Eihän siitä ole kyse!] 

Frågan slutbehandlad.