Arvoisa puhemies! Hämmennyin, kun en nähnyt tuota puheenvuoropyyntöjärjestystä.
Todellakin tässä on kysymys nyt sitten esityksestä, jolla tuetaan maksuvaikeuksiin joutuneita yrityksiä. Tässä nimenomaisessa lakiesityksessä maksujärjestelyissä verojen suhteen mukana olevien yritysten viivekorkoa laskettaisiin väliaikaisesti 7 prosentista 4 prosenttiin. Tämä viivästyskoron laskeminen luonnollisesti edellyttää sitä, että verolle on haettu ja myönnetty maksujärjestely. Tämä esitys on määräaikainen: se on maaliskuun alusta lähtien, ja nämä järjestelyt ulotetaan sitten elokuun loppuun asti.
Samalla kun tämä laki eduskunnassa alentaa viivekorkoa, niin samalla Verohallinto on itsenäisesti tehnyt myös tiettyjä maksujärjestelyyn liittyviä joustoja, jotka ovat tarpeen ja hyviä. Maksueriä voidaan maksaa nykyistä myöhemmin pidennetyssä aikataulussa. Esimerkiksi sitten tämän järjestelyn piiriin on helpompi ottaa myös lisää erääntyneitä veroja nykyisten lisäksi.
Kaiken kaikkiaan vaikutuksia tuloarvioihin tällä on noin 700 miljoonaa, reilukin, mutta tietenkin näitä arvioita on varsin vaikeaa tehdä. Tämän esityksen myötä niitä on tämän verran arvioitu olevan. Kuntaveron puolella nämä vaikutukset olisivat siitä summasta 550 miljoonaa, eli merkittävä vaikutus kuntapuolella tällä olisi. Tärkeää on tietenkin huomata, että toisessa esityksessä, joka on yksimielisesti hallintovaliokunnassa hyväksytty ja joka on täällä seuraavaksi keskustelussa, nämä verotulomenetykset myös sitten kompensoidaan kunnille.
Asiantuntijakuulemisessa kaikkiaan tätä esitystä on pidetty ymmärrettävästi hyvinkin tarpeellisena näissä olosuhteissa ja tietenkin tätä on puollettu. Mutta sitten on herännyt keskustelua siitä, onko tämä koron taso, joka tässä esitetään neljäksi, juuri se oikea taso. Onko se neljä, pitäisikö sen olla kolme ja puoli, kaksi, yksi, nolla — mikä olisi oikea? Tietenkin tämän määrittäminen tässä vaiheessa on hieman hankalaa varsinkin, kun tämä laki on aika nopealla aikavälillä ja nopeasti valmisteltu. Sitä ovat valmistelijat tehneet nopeasti, ja myös eduskunta on käsitellyt tämän hyvinkin kiireellisesti, jotta saamme näitä tärkeitä esityksiä täällä hyväksyttyä, se on kaikkien etu. Niinpä olemme jonkin verran sitten tässä mietinnössä pohtineet tätä asiaa, nimenomaisesti muun muassa juuri tämän koron suuruuden vuoksi.
Me siis esitämme valtiovarainvaliokuntana, että esitys hyväksytään toki ilman muuta, mutta esitämme siihen lausumaa, joka sitten pohtii hieman tätä tarvittavaa tulevaisuutta.
Kaiken kaikkiaan toteamme tästä korosta, että se tulee asettaa sellaiselle tasolle, että ensinnäkin tietenkin maksukyvytön yritys saa helpotusta tilanteeseensa, ja toisaalta sen täytyy olla sellaisella tasolla, että yritys, joka on maksukykyinen, jolla ei ole vaikeuksia, maksaa veronsa normaalissa ajassa, ja tällä tietenkin turvataan sitten verotulokertymää tässä ja nyt myös valtiolle ja kuntien päähän, mikä on tietenkin tärkeää. On hyvin tärkeää myös se, että poikkeuksellisissa olosuhteissa kun tuemme maksuvaikeuksiin joutuneita yrityksiä, voimme tukea juuri niitä, jotka sitä tukea nimenomaisesti eniten tarvitsevat.
Juuri sen vuoksi, että tämä on herättänyt kysymyksiä siitä, mikä on sitten lopulta se oikea koron taso, tulisiko sen tulevaisuudessa olla matalampi ja näin, valiokunta esittää lausumaa, jossa velvoitamme, että tätä asiaa hallituksen tulee seurata. Sen on seurattava juuri tätä koron oikeellisuutta — voisiko se olla alempi, tähän valiokunta viittaa — ja toisaalta se voi seurata myös sen kaltaisia asioita, kuten tulisiko maksujärjestelyn soveltamisaikaa pidentää. Eli se on hyvin tärkeää arvioida. Voimassaoloaikaa voi olla tarvetta myös jatkossa saada pidemmäksi. Myös sitä tulisi arvioida, voidaanko korosta kokonaan vapauttamista helpottaa nykyisestä. Nimittäin nykyään on olemassa säännös, jonka mukaan jo voidaan tietyistä perustelluista erityisistä painavista syistä määrätä tämä korko nollaksi. Tähän asti Verohallinto on tulkinnut tätä hyvin tiukasti eli aika poikkeuksellisia ovat olleet ne olosuhteet, joilla korko on määritelty nollaksi, mutta se on periaatteessa mahdollista. Halusimme valiokuntana kiinnittää huomiota siihen, että jos tarve on, niin voisiko tätä tulkintaa nollakorosta ja siitä, millaisessa tilanteessa sen tulisi olla nolla, väljentää nykyisestä näissä poikkeusolosuhteissa. Myös tältä osin lähetämme terveisiä jatkoon hallitukselle, jotta tätäkin asiaa kaiken kaikkiaan selvitettäisiin.
On hivenen vaikeaa verojaostossa, totesimme tässä ja nyt, todellakin tehdä sitä arviota, mikä on oikea koron taso ja kuinka paljon tulee tulevaisuudessa tarvetta näille järjestelyille, kuinka paljon ne vaikuttavat verokertymiin. Mutta totesimme myös sen tärkeän asian, että hyvin lyhyessä ajassa tulemme saamaan lisää tärkeää tietoa tämän arvioimiseksi. Nimittäin juuri nyt tiistaina 14.4. on tullut yksi verojen erääntymisen päivämäärä, eli helmikuun alvit, arvonlisäverot, ja maaliskuun työnantajasuoritusten ennakonpidätykset ovat tulleet maksuun. Varmasti hyvin pian näemme, kuinka paljon tässä tilanteessa nyt sitten haetaan mukaan näihin maksujärjestelyihin. Seuraava kohta, milloin tulemme saamaan lisää tietoa asiasta, tulee olemaan kolmen viikon kuluttua, jolloin sitten, jos ei ole järjestelyihin haettu mutta verot ovat maksamatta, Verohallinto lähettää maksumuistutuksia, jolloin varmasti tulee se hetki, jolloin sitten jälleen mahdollisesti näihin maksujärjestelyihin hakeudutaan. Näin ollen saamme taas tulevina viikkoina lisää tietoa siitä, keitä tämä tulee koskemaan, kuinka paljon yrityksiä tähän tulee mukaan, ja kaikki tämä arvio on sitten pohjana varmasti sille, kun hallitus tilannetta seuraa ja miettii, palaako se sitten näihin toimiin, mitä valiokunta ponnessaan kyllä edellyttää arvioitavan.
Eli tältä pohjalta, puhemies, näin esitämme. Totean vielä tähän, että kiinnitämme huomiota tässä omassa mietinnössämme myös sitten tähän, että toisaalta tällä on iso merkitys myös verokertymiin muun muassa kunnissa tässä ja nyt. Jollakin tavalla on myös huolehdittava siitä, että esitetty koron taso on suhteessa siihen, miten samaan aikaan saamme tarpeellisen tuen yrityksille, tukea tarvitseville yrityksille, mutta turvaamme myös verotulokertymiä, joilla palveluja tuotetaan.
Toinen varapuhemies Juho Eerola
:Edustaja Essayah. — Nyt toimii tuo paneelikin.