Arvoisa puhemies! Eduskunnalla on nyt käytettävissään pankkivaltuuston kertomus vuodelta 2015, ja vuosihan jakautuu pankkivaltuuston osalta kahteen eri kokoonpanoon, ennen... (Hälinää — Puhemies koputtaa) 

Arvoisa puhemies! Kuten olin sanomassa, viime vuonna oli kaksi pankkivaltuustoa, ja tämä kertomus kattaa luonnollisesti molempien pankkivaltuustojen ajan. Kertomuksen sisältöä on nyt myös uudistettu, ja on varmaan paikallaan heti kertoa muutama sana itse tästä uudistuksesta. Sillä on ollut neljä tavoitetta: 

Ensinnäkin, kertomuksen painopistettä on pyritty siirtämään aikaisempaa selvemmin pankkivaltuuston aseman ja toiminnan kannalta keskeisiin asioihin. Tämä tarkoittaa, että kertomusta on pyritty tiivistämään erityisesti niiltä osin, kun tieto on jo saatavissa muista lähteistä, kuten Suomen Pankin vuosikertomuksesta ja Finanssivalvonnan vuosikertomuksesta. Myös Finanssivalvonnan johtokunnan kertomus pankkivaltuustolle on julkisesti saatavilla. 

Toiseksi, kertomuksen rakennetta on pyritty uudistamaan siten, että kertomuksessa voitaisiin aikaisempaa joustavammin käsitellä pankkivaltuuston tärkeinä pitämiä kysymyksiä. Kertomukseen on tätä varten lisätty Erityisteemat-niminen osio. 

Kolmanneksi, uudistuksella on pyritty mahdollistamaan kertomuksen sähköinen jakelu. Kertomuksen uusi ulkoasu on sähköisen jakelun kannalta toimivampi. 

Ja neljänneksi, uudistus tuo joustavuutta kertomuksen laatimisaikatauluun. Tavoitteena siis on ollut varmistaa, että kertomus saadaan myös jatkossa tänne eduskunnan käsiteltäväksi kevätistuntokauden kuluessa. 

Kuten aiempina vuosina, kertomus sisältää erilliset osat Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan toiminnasta ja hallinnosta. Pankin riskejä käsitellään kootusti omassa erillisessä alaluvussaan, samoin pankkivaltuuston käsittelemät asiat ja sen arviot Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan toimista löytyvät omista alaluvuistaan. Kertomus keskittyy kertomusvuoden tapahtumiin, ja sen tiedot perustuvat laadintavaiheessa keväällä 16 käytettävissä olleisiin tietoihin. 

Arvoisa puhemies! Vuoden 15 alussa euroalueen elpyminen oli epävarmaa ja hidasta, kokonaistuotanto kehittyi vaimeasti ja inflaatio säilyi hitaana. Erityisesti öljyn ja muiden raaka-aineiden hintojen lasku hidasti inflaatiota. Euroalueen kasvunäkymät vahvistuivat hieman pitkin vuotta. Loppuvuotta kohden tosin inflaatio-odotukset vaimenivat jälleen. Tämä johtui muun muassa maailmantalouden näkymien hiipumisesta, epävarmuuden kasvusta ja öljyn halpenemisesta. Rahapolitiikan keventäminen jatkui euroalueella vuoden 15 kuluessa. Vuonna 15 rahapolitiikan keskeisiä toimia olivat laajennetun omaisuuserien osto-ohjelman käynnistäminen, talletuskorkojen laskeminen yhä enemmän negatiivisiksi sekä ennakoiva viestintä rahapolitiikan tulevasta mitoituksesta. 

Laajennetusta osto-ohjelmasta päätettiin tammikuussa 15, ja ohjelma käynnistettiin maaliskuussa. Tämä päätös tarkoitti, että EKP:n suorat arvopaperiostot kohdistuivat myös euroalueen valtioiden, valtiosidonnaisten laitosten ja yhteiseurooppalaisten laitosten liikkeeseen laskemiin joukkolainoihin. Tämän osto-ohjelman käynnistymisen myötä eurojärjestelmä teki suoria arvopaperikauppoja valtion velkakirjojen, katettujen joukkolainojen ja omaisuusvakuudellisten arvopapereiden markkinoilla. Myös perinteisiä rahapoliittisia operaatioita eli eripituisia vakuudellisia luotto-operaatioita jatkettiin. 

Joulukuussa vuonna 15 EKP:n neuvosto kevensi edelleen rahapolitiikkaansa laskemalla talletuskorkoa vielä negatiivisemmaksi, pidentämällä laajennetun omaisuuserien osto-ohjelman kestoa. Tuolloin myös laajennetun osto-ohjelman kestoa pidennettiin ja kohdentamista laajennettiin. Kuukausittaisia 60 miljardin euron ostoja päätettiin jatkaa kuudella kuukaudella ainakin maaliskuuhun vuoteen 17 saakka. Osto-ohjelma ulotettiin kattamaan alueen paikallishallinnon liikkeeseen laskemat jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit. Näitä EKP:n keskeisiä rahapoliittisia toimia vuonna 15 on kuvattu tarkemmin paitsi pankkivuosikertomuksessa, myös käsillä olevassa kertomuksessa ensimmäisessä teemakirjoituksessa. Rahapolitiikan keventämistä on jatkettu myös kertomusvuoden jälkeen. Näitä alkuvuoden 16 kuluessa päätettyjä toimia käsitellään lyhyesti pankkivaltuuston kertomuksen kertomusvuoden jälkeisiä tapahtumia koskevassa osassa. 

Arvoisa puhemies! EU-maiden pankkiunioni koostuu kolmesta niin sanotusta pilarista eli yhteisestä valvontamekanismista, yhteisestä kriisinratkaisumekanismista sekä eurooppalaisesta talletussuojajärjestelmästä. 

Kertomusvuosi oli yhteisen valvontamekanismin ensimmäinen toimintavuosi. Euroopan keskuspankin suorassa valvonnassa ovat kaikki euroalueella toimivat merkittävät luottolaitokset Suomesta: Nordea Pankki Suomi, OP-ryhmä ja Danske Bank. Suomessa Finanssivalvonta osallistuu merkittävien luottolaitosten valvontaan, valvontamekanismin päätöksentekoon sekä vastaa vähemmän merkittävien pankkien suoranaisesta valvonnasta. 

Yhteinen kriisihallintamekanismi koostuu EU:n yhteisestä kriisinratkaisuneuvostosta, yhteisestä kriisinratkaisurahastosta sekä kansallisista kriisinratkaisuviranomaisista. Kriisinratkaisumekanismi aloitti toimintansa täydessä laajuudessaan juuri kertomusvuoden päätyttyä, tammikuun 16 alusta. Yhteisen ratkaisurahaston varat kartutetaan pankeilta kerättävillä vakausmaksuilla asteittain vuoteen 24 mennessä. Tämä kriisinratkaisumekanismi mahdollistaa pankkien ja sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisun tilanteissa, joissa pankit joutuisivat vakaviin taloudellisiin vaikeuksiin yhteisestä pankkivalvonnasta huolimatta. Keskeisen periaatteen mukaan vaikeuksiin ajautuneen pankin taakanjaosta vastaavat ensisijaisesti pankin omistajat ja velkojat. Suomen uusi kriisinratkaisuviranomainen Rahoitusvakausvirasto aloitti toimintansa kesällä 2015. Valtiovarainministeriö vastaa viraston tulosohjauksesta ja valvonnasta. 

EU:n komissio teki marraskuussa 15 esityksen uudeksi Euroopan laajuiseksi talletussuojajärjestelmäksi. Tämä käsittelyprosessi on kesken. 

Arvoisa puhemies! Mitä tulee Suomen Finanssivalvonnan toimintaan, sen johtokunta on antanut pankkivaltuustolle kertomuksen Finanssivalvonnan toiminnasta vuodelta 15 sekä julkaissut Finanssivalvonnan toimintakertomuksen. Näiden kertomuksien, pankkivaltuustokokouksessa käytyjen keskustelujen ja muiden saamiensa tietojen pohjalta pankkivaltuusto arvioi, että Finanssivalvonnan toiminnalle laissa säädetty tavoite on toteutunut. Finanssivalvonnan toiminnan yleisen tehokkuuden näkökulmasta pankkivaltuusto arvioi, että Finanssivalvonta on hoitanut valvonnan jatkuvasti muuttuvaa tehtäväkenttää tehokkaasti ja kustannuskehityksen kannalta tarkoituksenmukaisesti. 

Finanssimarkkinoiden rakennemuutos — se on syytä mainita tässä. Nordea on ilmoittanut, että se muuttaa konserninsa rakenteen siten, että Suomessa, Tanskassa ja Norjassa toimivat tytäryhtiöt muuttuisivat sivuliikkeiksi. Tämänkaltaiset finanssimarkkinoiden rakennemuutokset sekä euroalueen yhteinen pankkivalvonta luovat painetta sopeuttaa Finanssivalvonnan toimintaa, ja muutokset voivat pienentää valvontamaksukertymää. Valtiovarainministeriössä onkin käynnissä lainsäädäntöhanke, jossa arvioidaan finanssimarkkinoiden valvontaa ja Finanssivalvonnan toiminnan rahoittamista koskevan lainsäädännön muutostarpeita. Pankkivaltuusto odottaa, että tämän VM:n käynnistämän lainsäädäntöhankkeen myötä finanssimarkkinoiden valvonnan ja Finanssivalvonnan toiminnan tarkoituksenmukainen rahoitus turvataan jatkossakin. Pankkivaltuusto pitää tärkeänä, että kukin finanssisektorin toimija osallistuu tasapuolisella tavalla niiden valvontakustannusten kattamiseen, joita sen toiminnan valvonta edellyttää. 

Arvoisa puhemies! Pankkivaltuusto seuraa säännöllisesti Suomen Pankin riskiprofiilin ja taseen kehitystä. Näin tehtiin myös kertomusvuonna. Keskuspankkitehtävien hoitaminen ja oman rahoitusvarallisuuden sijoittaminen tuottaa pankille tuloja mutta toisaalta aiheuttaa sille myös erilaisia riskejä. Pankilla on noin 16,9 miljardin euron suuruinen rahoitusvarallisuus. Sijoitettaessa tätä rahoitusvarallisuutta Suomen Pankki altistuu sekä luotto- ja likvidiysriskeille että markkinariskeille. Markkinariskejä ovat muun muassa valuuttakurssiriski ja korkoriski. Kun kaikki Suomen Pankin taseen riskit lasketaan yhteen ilman kultaa, kokonaisriskin arvioidaan olevan noin 2 miljardia euroa. Toisaalta Suomen Pankilla on omaa pääomaa ilman kullan arvomuutostilejä: se on hieman vajaat 8 miljardia euroa. Suomen Pankin riskipuskurit siis vahvistuivat kertomusvuonna. Pankkivaltuuston näkemys on, että Suomen Pankin vakavaraisuus oli kertomusvuoden lopulla riittävä kattamaan pankin tehtävien hoitamisesta johtuvat riskit. 

Arvoisa puhemies! Lopuksi kaksi asiaa: 

Ensinnäkin Suomen Pankin voitto kertomusvuodelta 2015 oli noin 146 miljoonaa euroa. Pankkivaltuusto päätti keväällä, että voitosta 48 miljoonaa euroa käytetään Suomen Pankin vararahaston kartuttamiseen. Loppuosa eli 98 miljoonaa euroa siirrettiin valtion tarpeisiin. 

Toiseksi voidaan perustellusti todeta, että vuosien 2008 ja 2009 finanssikriisin jälkeen rahapolitiikan maailma on todella muuttunut. Pankkien sääntelyä kiristettiin ymmärrettävistä syistä, ja se on rajannut pankkien mahdollisuuksia riskirahoittaa yrityksiä ja niiden kasvua. Osana tätä kehitystä markkinoille on tullut niin sanottuja varjopankkeja. Toinen uusi ilmiö on negatiivinen korko, jonka merkitystä ja vaikutusta talouden toimintaan on ennenaikaista arvioida. Ylipäätään eläminen lähellä nollaa olevan inflaation oloissa on uusi, talouskasvun kannalta ongelmallinen tilanne. 

Arvoisa puhemies! Kiitos puheenjohtajalle kertomuksen esittelystä. Tässä mainittiin myös riskit. Tämän kertomuksen mukaan riskipuskurit vahvistuvat, ja hyvä niin. Aina, kun eduskunta käy näitä keskusteluja, on myös tärkeää katsella näitä Suomen erilaisia riskejä maailmassa, jossa elämme velkakriisissä. Valitettavasti hyvin ajankohtaista se on taas tänä päivänä siksi, että jälleen kerran Kreikka on käsillä ja hyvin akuutti aihe. Siksi minua hieman hämmentääkin se, että jälleen kerran Suomen hallitus on mennyt päättämään ihan yksimielisesti siitä, että Kreikalle maksetaan lisäerä ja annetaan lisää huojennuksia, velkaehtojen huojennuksia. Se hämmentää minua siinä suhteessa, että tämähän on perussuomalaisten näkökulmasta hyvin ristiriitaista politiikkaa. Ennen vaaleja luvattiin, että millään tavalla Kreikka ei saa enää tukea. Viime kesänä tehtiin liki 100 miljardin tukipaketti ministeri Soinin kuittauksella, ja nyt sitten keskustellaan vakavasti jo lainaehtojen huojennuksesta. Miten tähän perussuomalaiset vastaavat? 

Arvoisa rouva puhemies! Hyvät edustajakollegat! Edustaja Vanhanen kävi erinomaisella tavalla läpi tätä pankkivaltuuston kertomusta, ja tämä on hyödyllistä luettavaa meille kaikille kansanedustajille. Se antaa hyvää kuvaa siitä, millä tavalla meillä tilannetta seurataan, ja muun muassa tämän liitteenä olevat teemakirjoitukset, esimerkiksi "Teemakirjoitus 2 — Rahapolitiikan välittyminen Suomen talouteen", kuvaavat mielenkiintoisella tavalla sitä, mitä vaikutuksia kansainvälisillä tapahtumilla voi olla ja onkin meidän omaan talouteemme. 

Tässä teemakirjoituksessa käydään läpi esimerkiksi sitä, että jos 3 kuukauden euribor-korko nousee 25 peruspistettä eli 0,25 prosenttiyksikköä, mitkä ovat sen vaikutukset Suomeen. Meille ne vaikutukset ovat suuremmat kuin monelle muulle EU-maalle. Havaitaan, että koronnousun vaikutus bruttokansantuotteeseen on Suomessa hieman suurempi kuin euroalueella: jos lyhyet korot nousevat oletetulla tavalla 0,25 prosenttiyksikköä, bkt:n kasvu hidastuu Suomessa tämän seurauksena noin 0,5 prosenttiyksikköä. Eli näillä on oikeasti iso merkitys, ja tämä on itse asiassa sitä, mistä olemme täällä salissa puhuneet, ja olen tyytyväinen nykyhallitukseen siinä, että tämä velkaantuminen ollaan nyt taittamassa ja laittamassa talous tasapainoon. 

Maamme talouskasvu on ollut historiallisesti sekä kansainvälisesti vertailtuna pitkään erittäin hidasta. Talouskasvua ovat viime vuosina hidastaneet heikon kansainvälisen suhdanteen lisäksi toimialakohtaiset mutta ennen muuta myös maamme sisäiset rakenteelliset ongelmat, kuten väestön ikääntyminen ja tuottavuuden vaatimaton kehitys. Myös sitä täytyy seurata, mitä kotitalouksissa tapahtuu, ja yksi huomio, mikä täälläkin nousee esille, on meidän kotitalouksiemme jo ennestään suuri velkaantuneisuus suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin. On hyvä, että näissäkin toimenpiteisiin on ryhdytty. Tämän vuoden heinäkuussahan Suomessa tulee käyttöön asuntolainojen niin sanottu lainakatto ja muita toimenpiteitä, joilla pyritään toimimaan niin, että emme olisi samassa tilanteessa kuin missä Ruotsi jo nyt näyttää joidenkin arvioiden mukaan olevan — Ruotsissa on puhuttu jo asuntokuplan puhkeamisesta ja sen vaikutuksista taas maan omaan talouteen. 

Maamme talouden tilanne on siis edelleen hankala. Kasvu käynnistyy tulevina vuosina vain vaivoin, toivottavasti näin, ja on selvästi hitaampaa kuin muualla euroalueella, eli kasvunäkymät eivät ole siis kovin toiveikkaita. Sen takia täytyy toivoa, että yhteiskuntasopimusneuvottelut, kilpailukykysopimusneuvottelut, jotka nyt ovat loppumetreillä, tuottavat tulosta ja saamme siitä mahdollisimman kattavan. Se on nopea tapa ja nopea keino laittaa meidän maamme rattaita pyörimään. Itse toivon, että myös paikallisessa sopimisessa löytyy etenemiskeinot aidolla tavalla, niin että siitä hyötyvät ennen muuta työntekijät ja myös työttömät sitä kautta, että maa saadaan kasvu-uralle ja uusia työpaikkoja syntymään. Paikallinen sopiminen tässä on iso juttu. 

Kun paikalla on pankkivaltuuston useita jäseniä, puheenjohtaja Vanhasen ja edustaja Zyskowiczin johdolla, niin olisi mielenkiintoista kuulla, minkälaista keskustelua olette käyneet esimerkiksi Britannian tulevasta EU-äänestyksestä ja sen vaikutuksista esimerkiksi Suomen talouden kehitykseen. Britanniahan järjestää 23. kesäkuuta kansanäänestyksen EU:sta eroamiseksi, ja mielipidemittausten valossa äänestyksen tulos on epävarma. Koska yksikään maa ei ole koskaan vielä eronnut EU:sta, niin eroamisen vaikutuksista ei ole kokemuksia, mutta uskoisin, että tästä myös on pankkivaltuustossa asiantuntijoiden ja asiantuntevien jäsenten kanssa käyty keskustelua. Olisi mielenkiintoista kuulla jossain vaiheessa tämän keskustelun aikana myös ajatuksianne tästä. 

Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Heinonen käytti tasapainoisen puheenvuoron, mutta kommentoin osin edustaja Viitasen puheenvuoroa. Todella tuossa pankkivaltuuston kertomuksessa monipuolisesti kerrotaan pankin toiminnasta vähän poikkeuksellisena aikana. Elämme miinuskorkojen aikaa, poikkeuksellisen rahoitustoiminnan aikaa. Se kertoo sitä, että EKP tekee nyt oman osansa ja enemmänkin Euroopassa. Se tarkoittaa sitä, että jäsenmaiden pitää tehdä enemmän rakenteellisten uudistusten, työllisyyden ja yrittäjyyden hyväksi. Tämä koskee myöskin Suomea, ja tämä koskee Kreikkaa, tämä koskee Portugalia, tämä koskee kaikkia maita. (Ben Zyskowicz: Ranskaa!) — Erityisesti Ranskaa. — Näitä vaatimuksia ei pääse kukaan pakoon. Me näemme, että kun mennään taaksepäin, niin kuin Portugalissa ehkä kohta mennään, niin kuin mennään Kreikassa, se vasta maksaa. Tämä teille, edustaja Viitanen. Älkää te edustako sellaista linjaa, että aletaan mennä taaksepäin näissä Suomen uudistuksissa, koska se tulee meille kalliiksi.  

Arvoisa rouva puhemies! Hulluja nuo ranskalaiset — mihinkään muuhun johtopäätökseen on vaikea päätyä, kun katsoo, mitä tällä hetkellä Ranskassa tapahtuu. Ranskan sosialistihallitus, siis sikäläinen demarihallitus, on suomalaista retoriikkaa käyttääkseni pakkolakien kautta tuomassa lisää joustoja työelämään, jotta työllisyys siellä paranisi, jotta nuorilla olisi siellä paremmat näkymät. Mitä tekee ranskalainen ammattiyhdistysliike? Se laittaa maan seisahtumaan, yrittää laittaa maan polvilleen. Se ei kerro kovin hyvää sikäläisen ammattiyhdistysliikkeen asennoitumisesta kansanvaltaan, mutta vielä vähemmän hyvää se kertoo siitä, että siellä ymmärrettäisiin, missä tilanteessa Ranskan — ja esim. Suomen — talous ja nimenomaan nämä rakenneongelmat ovat. 

Arvoisa puhemies! Minä haluaisin ensinnäkin kiinnittää huomiota siihen, että nyt kun aloitettiin nämä tukiostot, minusta olisi tärkeää selvittää se, millä tavalla ylipäänsä pankissa otettaisiin huomioon se, missä maissa näitä niin sanottuja ostoja on hyödynnetty eniten ja missä sitten vähiten, ja erityisesti se, että Saksa on päässyt aika pitkälle, näitten tukiostojen isoimmaksi hyötyjäksi. Olisi kiinnostavaa, että voitaisiin käydä siitä myös avointa keskustelua, koska tosiasiassa se, kuinka ristiriitaista tämä on sitten aikaisemmin sovitun kanssa, on tietenkin jo yksi keskeinen kysymys. 

No, arvoisa puhemies, sitten minun on pakko kyllä kiinnittää huomiota myös siihen, että me olemme aika erikoisessa tilanteessa tämän Kreikan suhteen. Nyt olemme jälleen tilanteessa, jossa annetaan ymmärtää, että velkahuojennuksia ei siis kuitenkaan tehdä, vaikka niitä tehtiin. Minusta tämä on se paradigma, joka tässä on tänään tapetilla. (Puhemies koputtaa) Jos me katsomme (Puhemies koputtaa) esimerkiksi näitä velkapiikkejä, joita nyt tasapainotetaan, (Puhemies: Aika!) tai muuta pakettia, niin se kyllä (Puhemies koputtaa) liittyy aika pitkälti meidän vastuisiimme. 

Arvoisa rouva puhemies! Muistan kyllä hyvin elävästi, kuinka neljä ja puoli vuotta sitten edustaja Viitasen levy jumittui paikalleen toistaen sitä, kuinka saitte piikin kiinni, (Pia Viitanen: Kyllä!) kuinka SDP sai piikin kiinni ja hyvät vakuudet. Todellisuudessa oli kysymys tuottojenvaihtosopimuksesta. (Pia Viitasen välihuuto — Krista Kiurun välihuuto) Myöhemmin ajoitte lävitse sen, että pääomitetaan EVM:ää 12,6 miljardilla, mistä piti heti maksaa 1,44 miljardia. Tämä on kaikki teidän aikaansaannostanne. Tämä eduskunta, tämä hallitus ei ole tehnyt näitä päätöksiä, ja sen takia ne (Krista Kiurun välihuuto) sitovat meitä. Niitä on mahdoton purkaa. Muistakaa se älkääkä vääristelkö asioita. 

Arvoisa puhemies! Minusta edustaja Ala-Nissilä kiinnitti huomiota ihan olennaiseen asiaan. Tässä on nyt selvästi nähtävissä sellainen kehitys, että juuri silloin, kun joku maa on saamassa asiansa järjestykseen, kansalaisten kärsivällisyys loppuu ja valitaan sellainen hallitus, joka sotkee asiat lopullisesti. Näin kävi Kreikassa. Kansa huusi Syrizan apuun, ja siinä vaiheessa se jo myönteinen talouskehitys kääntyi totaalisesti pieleen. Sen jälkeen Syriza on itse joutunut tarkistamaan linjaansa mutta ongelmat ovat jatkuneet. Espanja ei ole kyennyt vuoteen valitsemaan hallitusta, vaikka siellä saatiin talous jo oikealle raiteelle, usko ikään kuin loppui. Portugali on samantyyppisessä tilanteessa. Ranskan tilanteeseen täällä edustaja Zyskowicz jo viittasi. Tämä on erittäin huolestuttava trendi, koska viime kädessä tämän laskun maksavat kuitenkin niiden maiden asukkaat, jotka siellä ovat. 

Arvoisa puhemies! Kyllähän tämä perussuomalaisten Kreikka-tukilinja on nyt täysin pyörähtänyt ympäri siitä, mitä ennen vaaleja puhuttiin. Viime kesältä sitaatti Ilta-Sanomista, edustaja Mölsä: "Tällaiset summat, mistä nyt puhutaan, olisivat selvää vastuun kasvattamista. Ei siitä millään sanakikkailulla pääse eroon", Soini totesi. Ja Soinin mukaan tämä koskee myös tilannetta, jossa vakausmekanismi EVM:stä irrotettaisiin Kreikalle lisää rahaa. Tätä mieltä on ollut ulkoministeri Soini viime kesänä, minkä jälkeen annettiin lisää rahaa, (Martti Mölsän välihuuto) ja itsekin myönnätte, että olette näin toimineet. Tämähän on ihan hullunkurinen tilanne. EVM oli kuin säästötili, johon pistettiin tiukat ehdot rahan nostolle, ja heti kun perussuomalaiset saivat sitten pankkitunnukset, niin kuinka ollakaan, sieltä tililtä häviää 100 miljardia euroa. (Naurua) Että kyllä tämä nyt vähän ihmetyttää, arvoisat perussuomalaiset, miten se 100 miljardia sieltä pääsi häviämään heti, kun teille tuli pankkitunnukset. 

Arvoisa puhemies! Niin kuin edustaja Mölsä hyvin toi esille, sosialidemokraatit eivät kyllä sitä pääse millään karkuun, että pääministeri Kataisen kaudella he olivat hallituksessa, kun Suomi sitoi itsensä Euroopan vakausmekanismiin eli EVM:ään: suoraan 1,44 miljardia euroa ja takauksiin 11 miljardia euroa. Eivät sosialidemokraatit tästä pääse syyttelemällä muita mihinkään. 

Mitä tulee siihen, mitä on tämä hallitus päättänyt, niin kyllä pitää paikkansa, että tämä hallitus on mukana Kreikan tilanteen hoitamisessa, mutta juuri siksi, että Suomi on sitoutunut tähän EVM:ään. Eivät perussuomalaiset, ei keskusta, ei kokoomus tässä hallituksessa pysty siitä noin vain lipsumaan. Se sana pitää, mikä silloin on tehty. Täytyy totta kai muistaa, että tässä vaiheessa hyväksyttiin väliarvio ja mahdolliset velkahelpotukset tulevat päätettäväksi vasta myöhemmin. Tässä annettiin ymmärtää, että nyt olisi velkahelpotuksista päätetty. Se ei pidä paikkaansa, nyt päätettiin näitten lainojen maksuhuippujen tasaamisesta, ja siinä Suomi ei menetä lantin lanttia. 

Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Heinonen kiinnitti aivan perustellusti huomiota siihen, minkälaisia tuntuvia laskuja lankeaa Suomelle, ellemme onnistu tässä velkaantumisen taittamisessa ja myöhemmin pysäyttämisessä. On luonnollista, että oppositio vastustaa täällä eduskunnassa, näin voi sanoa, aivan kaikkia hallituksen esittämiä säästöjä. Mutta minua häiritsee se, että oppositiopuolueista vain vasemmistoliitto oli vaaleissa rehellinen. Vasemmistoliitto sanoi suoraan, että he vastustavat säästöjä ja kannattavat lisävelkaantumista, koska uskovat sitä kautta sitten päästävän parempaan talouteen. Sen sijaan demarit, vihreät esimerkiksi vastustavat säästöjä, vaikka ennen vaaleja eivät kertoneet kannattavansa velkaantumisen jatkumista ja kiihdyttämistä. Ihmettelen varsinkin vihreiden paistattelua myönteisjulkisuudessa. Heillä on muka joku vaihtoehto näille säästöille. Kas kummaa, en ole nähnyt, vaikka olen sitä täällä tivannut monta kertaa. 

Arvoisa puhemies! Näinä aikoina on varmasti hyvä kiinnittää huomiota velkaantumiseen myös kotimaassa, ja siksipä on hyvin tärkeätä, että SDP:n vaihtoehtobudjetissa otetaan vähemmän velkaa kuin hallitus ottaa, (Ben Zyskowicz: Ja ryöstetään Suomen Pankki!) se on hyvin tärkeää alleviivata. Mutta toden totta, arvoisat perussuomalaiset, kyllähän valtioneuvoston tiedote minun mielestäni vain kertoi, että jälleen kerran on Euroopan unionissa kokoonnuttu ja päätetty uudesta lainaerästä ja päätetty myös huojennuksista. Tässä se ihan lukee, että lainaerästä ja velkaehtojen huojennuksista päätettiin. Minä olen kyllä käsittänyt, että hallitus on yksimielisesti päättänyt tätä tukea, ja siksi minä hieman ihmettelen nyt, miten ihmeessä te kuvittelette, että tästäkin asiasta voisi vastuussa olla SDP. SDP:llä on ollut tiukka linja koko ajan: ei ilman ehtoja tukia. Mutta nyt pistettiin piikki auki. Muistaisin, että ennen vaaleja mainostettiin, että se pitäisi pistää kiinni.