Arvoisa puhemies! Kun katsoo tätä lakiesitystä ja lukee sen tausta-aineistoa ja perusteluja, herää kysymys: miksi tällainen esitys on tehty? Siis siitä, että maakuntakaavoista ja kuntien yhteisistä yleiskaavoista poistetaan ministeriön vahvistus. Onko tarve käytännöllinen vai pikemminkin ideologinen? Hallitus perustelee ehdotustaan asialla, jota kaikki kannattavat, eli byrokratian purkamisella. Mutta tosiasiassa maakuntakaavojen vahvistusmenettelyyn liittyvä byrokratia on ollut hyvin pientä. Vuosittain on ollut keskimäärin neljä kaavaa, joita tämä vahvistusmenettely on koskenut. Seurantatutkimuksen mukaan kaavojen vahvistus on toiminut hyvin. Ministeriön vahvistus on taannut maakuntakaavojen hyvän tason ja yhdenmukaisuuden koko valtakunnassa, sen että ne noudattavat voimassa olevia lakeja ja myös valtakunnallisesti säädettyjä alueidenkäyttötavoitteita. Valtaansa ministeriö on käyttänyt varsin maltillisesti. Silloin kun asioista on korkeimpaan hallinto-oikeuteen asti kiistelty, ympäristöministeriön kanta on voittanut 30 tapauksessa 36:sta. Ministeriön raportin mukaan maakuntien liittojen kaavoittajista 80 prosenttia pitäisi vahvistusmenettelyn voimassa. Jos vahvistuksesta luovutaan, ministeriön ja ely-keskusten pitäisi vastaavasti paljon nykyistä enemmän kaavoitusprosessin aikana konsultoida ja neuvoa maakuntaliittoja.
Pidän erittäin huonona ajatuksena sitä, että maakuntaliitot voisivat päättää sellaisiakin hankkeita, jotka ovat tähän mennessä lainvastaisina tulleet karsituiksi. Tästä voisi tulla huonompaa ympäristöä ja myös huonompaa yhdyskuntarakennetta. Yksi tyypillinen tällainen esimerkki ovat isot kauppakeskukset kaukana asutuskeskuksista.
Hallituksen esityksessä viitataan ympäristöministeriön alkuvuodesta julkaisemaan Auvo Haapanalan selvitykseen maakuntakaavojen vahvistusmenettelyn vaihtoehdoista, jossa Haapanala ei kuitenkaan kannata tätä vahvistusmenettelystä luopumista. Selvityksen mukaan on ilmeistä, että valitusten määrä lisääntyisi, jos laillisuusvalvonta siirtyisi pois ministeriöltä. Myös valitusten käsittelyajat voisivat pidentyä, jos käsittelijänä olisi ministeriön sijasta hallinto-oikeus.
Arvoisa puhemies! Otan vielä yhden ajankohtaisen esimerkin, jonka kohdalla tämä menettelyn muutos saattaisi olla hyvinkin merkittävä. Se on Lapin liiton esittämä, viime joulukuussa julkaisema ehdotus Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaksi. Tähän kaavaehdotukseen sisältyy tiettyjen tahojen Lapissa jo vuosikymmenien ajan ajama Vuotoksen allas, tällä kertaa Kemihaaran monikäyttöaltaan nimellä. Tätä hanketta on soudettu ja huovattu eri tavoin vuosikymmenien ajan. 80-luvun alussa silloinen Sorsan hallitus päätti, että nyt se allashanke haudataan lopullisesti, mutta vajaata kymmentä vuotta myöhemmin silloinen Ahon hallitus päätti kaivaa Vuotoksen altaan koipussista ja Kemijoki Oy pani allashankkeen vireille. Oikeusprosessi kesti kymmenkunta vuotta ja päättyi siihen, että korkein hallinto-oikeus vuonna 2002 kumosi altaan vesiluvan todeten, että allas olisi vesilain vastainen suurten ja laajalle ulottuvien haitallisten ympäristövaikutusten vuoksi. Sen jälkeen Kemihaaran suot on myös liitetty EU:n Natura 2000 ‑suojelualueverkostoon. Toisin sanoen tämä allashanke on jo moneen kertaan todettu sekä kansallisen että EU-lainsäädännön vastaiseksi, mutta siitä huolimatta Lapin liitto esittää sitä Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaan. Olisi todella nurinkurista, jos ministeriöllä ei olisi esimerkiksi tällaisiin hankkeisiin mitään sananvaltaa.
Päätöksentekoa maakuntakaavoista voidaan varmasti sujuvoittaa ja varmasti voidaan löytää siihen fiksumpiakin tapoja esimerkiksi vähentämällä ministeriöiden lausuntoja. Ja voidaan myös määrätä kaava lainvoimaiseksi siltä osin kuin siitä ei ole valitettu.