Arvoisa puhemies! Käsittelyssä oleva lakiesitys on todellakin tärkeä arvovalinta nykyiseltä hallitukselta. On tärkeää, että hallitus vahvasti vie eteenpäin hallitusohjelmassa yhdessä sovittua tavoitetta kehittää kaikenikäisten omaishoitoa ja vahvistaa perhehoitoa. On erittäin tärkeää, on lapsen etu, jos puhutaan lapsista — tai minkä ikäisistä tahansa suomalaisista ihmisistä — että meidän palvelurakenteessamme on mukana perhehoito, ja nyt perhehoitoa todellakin vahvasti tässä vahvistetaan ja viedään eteenpäin. Tämän lakiesityksen tavoitteena on erityisesti kehittää iäkkäiden perhehoitoa ja vakiinnuttaa perhehoito osaksi iäkkäiden hoidon palvelujärjestelmää. Tämä lakiesitys tukee vahvasti myöskin omaishoitoa ja sitä, että sijaishoitoa on mahdollista järjestää perheissä. Tämä on kyllä jokaisen suomalaisen etu, eli kokoomuksen eduskuntaryhmä erityisesti kiittää tästä lakikokonaisuudesta.
Tämä on osa sitä työtä, mitä nykyinen hallitus tekee, eli palvelurakenteesta tehdään enemmän ihmisille sopiva ja inhimillinen, mutta tässä on myöskin taloudellisia puolia, eli perhehoidon kehittämisellä on myöskin mahdollisuus saada aikaan säästöjä, ja tämä on tärkeä asia tässä valtion taloudellisessa tilanteessa. On arvioitu, että uudistuksen vaikutuksesta tulisi kunnille ensi vuonna noin 7 miljoonan euron säästö, ja sen arvioidaan kasvavan noin 30 miljoonaan euroon vuonna 2020, jolloin tavoitteena on, että perhehoidossa olisi ikäihmisiä noin 1 500 henkilöä. Nämä ovat tietenkin tavoitteita, ja tulevaisuudessa nähdään, kuinka tässä onnistumme. Mutta tavoite on selvä, ja sen eteen tekevät hallitus ja hallituspuolueet vahvasti työtä.
On ilahduttavaa, että perhehoitajan palkkiota korotetaan ja perhehoitajan oikeutta vapaapäiviin lisätään ja myöskin tuodaan nuo hyvinvointiterveystarkastukset ikään kuin perhehoitajan työterveyshuolloksi ja sillä huolehditaan hoitajien jaksamisesta ja vahvistetaan sitä ja sitä kautta parannetaan perhehoidon laatua.
Arvoisa puhemies! Tässä lakiesityksessä on myöskin kohta, jossa päätoimisten perhehoitajien toimintaedellytyksiä parannetaan. Tämä on perusteltu tässä lakiesityksessä siten, että hoidettavien enimmäismäärä nostetaan kuuteen, jotta nykytilannetta paremmin mahdollistettaisiin molempien vanhempien toimiminen päätoimisena perhehoitajana. Tämä kohta on herättänyt keskustelua ja pohdintaa, ja tähän oppositio on myöskin jättänyt vastalauseen. Siksi on todellakin tärkeää todeta, niin kuin myöskin mietinnössä toteamme, että perhehoitoon sijoittamisesta päätettäessä tulee aina niin perhehoitolain kuin muidenkin asiakkaan asemaan vaikuttavien säännösten perusteella ottaa aina ensisijaisesti huomioon sijoitettavan henkilön etu, ja kun lapsesta ja nuoresta puhutaan, niin lapsen ja nuoren etu. Kun lapsi sijoitetaan perhehoitoon, siinä tarvitaan lastensuojelun erityisosaamista, ja se on vaativa prosessi. Kunnan tehtävänä on varmistaa perhekodin kokonaistilanne ja valmiudet hoitaa kaikkia perhekodin lapsia heidän etunsa mukaisesti. Näin on, ja näin on mietintöön myöskin kirjattu.
Selvää on, että perhehoitajalla ei ole oikeutta tiettyyn määrään hoidettavia, vaan perhehoidon sijoituksista päättää jatkossakin kunta — eli kunta päättää. Sijoitusta tehtäessä on myös syytä ottaa huomioon, hyväksyvätkö muut perhekodin jäsenet perhehoitoon sijoitettavan ja voiko hän saada perhekodin muihin jäseniin nähden tasavertaisen aseman. Tämä on tärkeä asia, liittyy lapsen etuun, ja se on myöskin tähän mietintöön vahvasti laitettu. Myöskään hoidettavien enimmäismäärän nostamisen mahdollistava lainmuutos ei siis todellakaan automaattisesti tarkoita jokaisen perhekodin osalta sitä, että hoidettavia olisi enemmän kuin neljä.
Haluan nostaa tässä esille vielä sen, että lasten ja perheiden muutosohjelman yhteydessä osana lastensuojelun kehittämistyötä on tarkoitus luoda uudenlaiset palvelu- ja toimintamallit lapsi- ja perhekohtaiseen lastensuojelutyöhön sekä sijaishuollon ohjaukseen ja valvontaan. Tämä on myöskin tärkeä osa perhehoidon kehittämistä.
Lopuksi vielä alleviivaan tuon lausuman tärkeyttä, jonka valiokunnan puheenjohtajakin nosti esille, eli eduskunta on hyväksynyt lausuman, jossa todellakin edellytetään, että hallitus seuraa perhehoitolain vaikutuksia eri väestöryhmiin ja perhehoidon eri muotoihin ja myöskin sitä, miten perhehoito vaikuttaa kuntien kustannuskehitykseen. Tätä koko kokonaisuutta ja tätä lakiesitystä on tarkkaan seurattava.
Todellakin lopuksi totean lapsivaikutusten arvioinneista kuten lähetekeskustelussa, että erityisesti tämän viimeisen kokonaisuuden osalta olisi ollut tärkeää, että perusteluissa olisi arvioitu hoidettavien määrän lisäysmahdollisuutta myös lasten osalta, mutta kun sitä ei ollut, teimme sen valiokunnan mietinnössä. Kannatan lämpimästi tätä lakiesitystä.