Arvoisa puhemies! Olemme puhuneet täällä viime päivinä paljon taloudesta, työllisyydestä, talouskasvusta, tuottavuudesta. Suomessa ajatellaan, että me olemme korkean koulutuksen ja osaamisen maa, mutta varsinkin nyt viime päivien Pisa-tulokset, mutta oikeastaan myös meidän korkeakoulujärjestelmämme tulokset, kertovat siitä, että ne vanhat vahvuudet eivät enää ole entisellään. Suomi on pudonnut korkeakoulutettujen määrässä OECD-maiden keskiarvon alapuolelle, eikä tämä hallitus ole tekemässä itse asiassa mitään tämän kehityksen kääntämiseksi. Päinvastoin käsittelemme nyt esitystä, joka yhdistettynä eilen käsiteltyyn asumistukileikkaukseen aiheuttaa pienituloisille opiskelijoille jopa 150 euron toimeentulon heikkenemisen vaalikauden aikana.
Täällä on päivä toisensa jälkeen kerrottu myös, kuinka kamalaa valtion velkaantuminen on ja kuinka suojaamme nuoria vähentämällä velkaantumista, mutta nyt hallitus kuitenkin haluaa velkaannuttaa nuoria. Opintotuen heikentäminen on viesti, jonka mukaan Suomessa emme halua, että nuoret kouluttautuvat, emme halua sitä tukea, vaan näemme, että jokaisen oma asia on vastata omasta kouluttautumisestaan ja yhteiskunta ei siihen osallistu eikä siitä hyödy. Toimenpide on ristiriidassa Suomen koulutustason nostotavoitteen kanssa, ja se heikentää Suomen työllisyyttä ja talouskasvua, vaikka tätäkään muutosta ei sieltä SISU-mallista ulos saada.
Pääministeri Orpon hallituksen ohjelman mukaan kansaneläkeindeksi- ja kuluttajahintaindeksisidonnaisten etuuksien ja etuuden määräytymiseen vaikuttavien rahamäärien indeksikorotukset jätetään tekemättä vuosina 24—27. Samalla opintorahan indeksitarkistuksista luovutaan näinä samoina vuosina. Indeksitarkistusten jäädyttäminen koskisi opintorahan osana myös opintorahan huoltajakorotusta ja oppimateriaalilisää. Myös hallituksen toteuttama asumistuen kokonaisuudistus, jonka tavoitteena on hallituksen mukaan tukien kohdistuminen eniten tarvitseville ryhmille, johtaa opiskelijoiden tukitason merkittävään heikkenemiseen. Yhdessä opintorahan indeksijäädytys ja asumistuen leikkaus johtavat ostovoiman dramaattiseen heikkenemiseen. Tästä syystä hallitus on toki korottamassa opintolainan valtiontakausta ja tekemässä huoltajakorotukseen tasokorotuksen.
Näistä toimista SDP vastustaa opintotuen indeksijäädytyksiä ja asumistuen leikkauksia.
90-luvun alkupuolella toteutetussa opintotukiuudistuksessa opintorahoja suurennettiin 2,5-kertaisesti, opintolainamääriä pienennettiin ja lainat muuttuivat markkinaehtoisiksi. Opintotukiuudistuksen jälkeen opintorahoja on pienennetty kaksi kertaa, ja niihin on myös kaksi kertaa tehty tasokorotus. Tämän lisäksi opintorahoihin on kuusi kertaa tehty indeksikorotukset, ja opintolainan kuukausimääriä on opintotukiuudistuksen jälkeen suurennettu kuusi kertaa.
Korkeimmillaan opintorahan osuus opintotuen yhteismäärästä on ollut 57 prosenttia 90-luvun opintotukiuudistuksen jälkeen. Tällä hetkellä opintorahan osuus on 30 prosenttia. Koska 70 prosenttia on opintolainaa, opintorahan viime vuosien indeksikorotukset eivät ole turvanneet opintotuen ostovoimaa. Opintolainojen kuukausimäärää on edellisen kerran korotettu syksyllä 2017. Sen jälkeen kuluttajahinnat ovat nousseet noin 20 prosenttia, opintotuen yhteismäärä on samana aikana noussut 900 eurosta kuukaudessa 929 euroon eli vain kolme prosenttia. Opintotuen yhteismäärän pitäisi kuluttajahintaindeksin muutoksen mukaisesti olla nyt 1 080 euroa kuukaudessa eli yli 100 euroa suurempi. Opintotuen ostovoimasta on viimeisen kuuden vuoden aikana leikattu siis jopa noin 150 euroa kuukaudessa, koska kuukausimääriä ei ole korotettu.
Tämän opintotukilain muutosesityksen mukaan opintolainan kuukausimäärää korotettaisiin nykyisestä 650 eurosta 850 euroon kuukaudessa. Lainamäärän 200 euron korotus voisi kompensoida jonkin verran tätä opintorahojen indeksijäädytyksen vaikutusta. Se myös palauttaisi opintotuen reaalisen tason syksyn 2017 tasolle. Vuonna 2027 opintotuen yhteismäärän ostovoima olisi kuitenkin noin 60 euroa kuukaudessa syksyn 2017 tasoa pienempi. Nämä muutokset tekisivät tietenkin opintotuesta entistä lainapainotteisemman. Opintolainamäärien korotuksen jälkeen opintotuen yhteismäärä olisi 1 129 euroa kuukaudessa ja opintorahan osuus olisi enää 25 prosenttia, ja se olisi samalla tasolla kuin 90-luvun alussa ennen opintotukiuudistusta.
Korkojen nousu on lisännyt opintolainoista aiheutuvia ongelmia, ja tämä näkyy korkoavustuksen saajamäärissä ja ennen muuta opintolainojen nopeasti suurentuneissa takausvastuumenoissa. 2017 tehty opiskelijoiden siirto yleiseen asumistukeen paransi opiskelijoiden rahamuotoista tukea suoraan, ja se oli onnistunut myös sosiaalipoliittisesti, koska tuki kohdistui paremmin niille, jotka sitä tarvitsevat.
Tutkimusten mukaan viime vuosina opiskelijoiden työssäkäynti on lisääntynyt, ja se on keskimäärin 13,8 tuntia viikossa. Vastaavasti opiskelijoiden opintoihin käyttämä aika on vähentynyt. Se on vähentynyt vuodesta 2019 vuoteen 2022 2,6 tuntia viikossa, ja on vuonna 22 ollut enää 26,8 tuntia viikossa. Eli opintolainapainotteisuus ja toisaalta opiskelijoiden vaatimus tehdä enemmän töitä ovat vähentäneet opiskelijoiden opintoihin käyttämää aikaa.
Opiskelijoiden toimeentulo. Opintorahan tarkoitus on mahdollistaa nopea valmistuminen, jopa täysipäiväinen opiskelu, mutta työssäkäynti, valmistuminen, opiskelijoiden jaksaminen ja mielenterveys ovat vaikeasti yhteensovitettavissa, kun opintorahan osuutta pienennetään. Tämä opintolainan osuuden korottaminen myös eriarvoistaa opiskelijoita, sillä tutkitusti tiedetään, että lainapainotteisuus vähentää erityisesti pienituloisista perheistä tulevien opiskelijoiden opiskelemaan lähtemistä ja he välttävät tätä lainan ottamista.
Arvoisa puhemies! Näillä perusteilla esitän vastalauseen 1 mukaiset neljä lausumaa:
Ensimmäiseen lausuman mukaan ”hallitus seuraa opiskelijoiden velkaantumisen tasoa lainapainotteisuuden kasvaessa ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin ongelmien ratkaisemiseksi.
2. Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin opintolainojen valtion tarjoaman korkosuojan säätämiseksi ja korkoavustuksen ehtojen päivittämiseksi opintolainakannan kasvun ja korkojen nousun vuoksi.
3. Eduskunta edellyttää, että hallitus käynnistää välittömästi opintotukilainsäädännön kokonaisuudistuksen lainapainotteisuuden vähentämiseksi ja varaa siihen tarvittavan rahoituksen.
4. Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa [Puhemies koputtaa] opintotuen muutosten vaikutusta opiskelijoiden työssäkäyntiin ja opiskeluun käytetyn ajan muutoksiin ja siihen, [Puhemies koputtaa] miten se vaikuttaa tavoiteajassa tutkinnon suorittaneiden määriin.”
Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko
:Kiitoksia. — Edustaja Lindén poissa, edustaja Holopainen poissa, edustaja Talvitie poissa. — Edustaja Mattila.