Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tässä oikeastaan aika paljon asioita, mitä ajattelin mainita, on tullut edellisissä puheenvuoroissa kerrottua.
Kaikki tietävät sen, kuinka haastavaan julkisen talouden tilanteeseen tämä lisätalousarvio on laadittu, ja jos me ajatellaan meidän korkomenojen kasvua, puolustusmenojen tämänhetkistä ja etenkin tulevaa kasvua sekä sote-menojen perusteltua kasvua, jotka ovat kaikki miljardiluokassa, niin me tiedetään, minkä tilanteen edessä me ollaan samaan aikaan, kun ollaan yhdeksän miljardin sopeutuksiin sitouduttu. Taisi olla edustaja Eerola, joka mainitsi jo finanssipoliittisista tavoitteista, jotka ovat edelleen voimassa, ja ollaan sitouduttu lisäsopeutuksiinkin, jos näihin katsotaan tulevaisuudessa tarvetta olevan. Kukaan ei toivo, että olisi, mutta tulevaisuus näyttää sen. Tärkeintä on, että ollaan sitouduttu siihen, mitä ollaan lähdetty tekemään, ja työtä ei jätetä kesken.
Itse lisätalousarvion panostuksista mainittakoon nämä, mitkä tässä on ihan yksityiskohtaisesti lueteltukin: puolustushaaroille, puolustusmateriaaleihin, väestönsuojeluun, yleensäkin varautumiseen tehtävät panostukset, joista äkkiseltään karkeasti ynnäytyy semmoinen 230 miljoonaa suomalaista, kotimaista varautumista, ja lisäksi infrahankkeita, joista tulee kymmeniä miljoonia lisää. Eli hankalinakin aikoina kyllä se hyvin käytetty euro löytää kohteensa, ja silloin niitä vain pitää todella pyrkiä sijoittamaan vaikuttavasti.
Pari tämmöistä ehkä äkkiseltään nyanssilta kuulostavaa, noin niin kuin miljoonamielessä, mutta erittäin tärkeää huomiota lisätalousarviosta.
Ensimmäisenä harrastamisen Suomen malli, mihin tulee viisi miljoonaa lisäeuroa. Me tiedetään kaikki, tässäkin salissa on loputtomiin puhuttu siitä, mitkä ovat liikkumattomuuden kustannukset tälle maalle sekä nuorten että ikääntyneempienkin kohdalla. Puhutaan myös miljardiluokan kustannuksista, kansanterveysvaikutuksista, ja kun ne nyt eivät ole oikein tuntuneet iskevän, niin tämä on jossain määrin tulevaisuudessa myös varautumiskysymys. Meillä on esitetty uskottavia arvioita, että meillä ei ole reilun kymmenen vuoden päästä enää fyysisiin töihin kykeneviä yli 50-vuotiaita ihmisiä. Minä ainakin lasken sotilaan myös fyysistä työtä tekeväksi ja toivon, että tähän kansalliseen ylipainoepidemiaan ja liikkumattomuuden ongelmiin paneudutaan sillä vakavuudella, mitä se vaatii. Tämä on hyvä alku ehdottomasti.
Toinen asia, mistä olen erittäin iloinen, on tänään läpi äänestetty 65-vuotiaitten valinnanvapauskokeilu, mihin ilmeisesti edustaja Lindénkin viittasi äsken. Koska sosiaalidemokraatit edellisen Kela-paketin hyväksyivät yksimielisesti, niin ilmeisesti tämä on se ainoa ongelma. Salikeskustelun aikana toissailtana katsoin, kuinka seuraavalle päivälle omalla kotiseudullani kolmella palveluntarjoajalla oli 222 vapaata lääkäriaikaa. Katson sen näinä aikoina ihan järkeväksi, että me yritetään löytää resurssit sieltä, missä niitä käytettävissä on, ja käyttää niitä kohtuukustannuksilla, kohtuukustannuksilla sekä yhteiskunnalle että potilaalle. Ja niin kuin kaikki tietävät, tässä on alennettu omavastuuosuus ja tässä on hintakatto, niin katsoisin molempien kriteerien täyttyvän. — Kiitos.
Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko
:Kiitoksia. — Edustaja Viitala.