Arvoisa puhemies! Vuoden 2015 syyskuussa YK:ssa hyväksyttiin maailmanlaajuinen kestävän kehityksen toimintaohjelma eli Agenda 2030. Ensimmäistä kertaa historiassa meillä on näkyvissä kaikkia maailman maita koskeva kestävän kehityksen polku aina tuonne vuoteen 2030 asti. Nyt käsittelyssä on Suomen oma kestävän kehityksen ohjelma. Meillä on nyt näytön paikka juhlavuonna 2017 siitä, että katsomme tulevaisuuteen sitä kestävästi rakentaen ja osallisuutta edistävästi. [Hälinää — Puhemies koputtaa]
Puhemies Maria Lohela
:Ministeri Tiilikainen, odotatteko hetken. — Hyvät edustajat, pyydän nyt siirtämään nämä muut lukuisat käynnissä olevat keskustelut tämän salin ulkopuolelle, ja keskitytään täällä tähän asiaan. — Olkaa hyvä!
Kiitos, puhemies! — Tämä Agenda 2030 on hyvin osallistava juttu ja sitä on monissa erilaisissa työpajoissa valmisteltu, joten hyvä, että asia puhuttaa monissa ryhmissä täälläkin, mutta jos aihe vaihtuu, niin sitä voi tietysti käsitellä muualla.
Siis nyt on käsittelyssä Suomen oma kestävän kehityksen ohjelma, ja toivottavasti nyt juhlavuonna 2017 katsomme tulevaisuuteen sitä kestävästi rakentaen ja osallisuutta edistävästi. Hallitus tuo kestävän kehityksen toimeenpanosuunnitelman eduskunnalle selontekona. Toive selonteosta esitettiin viime syksynä käydyssä kestävän kehityksen ajankohtaiskeskustelussa monesta suunnasta täällä salissa, ja hallitus haluaa nyt eduskunnan toiveen toteuttaa. [Eduskunnasta: Kiitos siitä!]
Tämä selonteko on tietojemme mukaan ensimmäinen laatuaan myös kansainvälisesti, eli yksikään muu maa ei ole vielä tehnyt kokonaissuunnitelmaa Agenda 2030:n toteuttamisesta. Suomea voidaankin pitää näin Agenda 2030:n toimeenpanon alkutaipaleella yhtenä maailman edistyneimmistä maista. Paitsi prosessin suhteen, Suomi on pisteytetty monissa kestävän kehityksen vertailuissa aivan maailman kärkeen, ja muun muassa viime kesän raporttimme, jota minulla oli kunnia YK:ssa esittää, ja esityksemme Agenda 2030:n toimeenpanosta sai runsaasti kiitosta sekä muilta hallituksilta että kansalaisyhteiskunnalta.
Suomen hyvää valmiutta ja sijoituksia maailman tilastoissa selittää pitkä historiamme kestävän kehityksen edistämisessä. Jo vuodesta 1990 lähtien ovat Suomen hallitukset linjanneet kestävän kehityksen politiikkaa, ja meillä on muun muassa maailman vanhin yhtäjaksoisesti toiminut kestävän kehityksen toimikunta. Ensimmäisen kestävän kehityksen strategian antoi muuten Esko Ahon hallitus keskellä syvintä lamaa. Vuosikymmenien työ on luonut yhteistä ymmärrystä ja osallisuutta, jota nyt tässäkin hetkessä tarvitaan.
Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen selonteko kertoo, mitä hallitus tekee Agenda 2030:n toteuttamiseksi Suomessa ja miten hallitus yhdessä hallinnonalojen ja sidosryhmien kanssa tätä globaaliagendaa toteuttaa. Valmistelun aikana on kuultu ja osallistettu laajasti sidosryhmiä, myös monia kansanedustajia, sekä hyödynnetty viimeisintä tutkimustietoa. Hallituksen toimeenpanosuunnitelma täydentää viime vuonna laadittua kehityspoliittista selontekoa, ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa sekä Suomen kestävän kehityksen toimikunnan päivittämää kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumusta.
Tässä selonteossa esitetään kaksi kansallisen toimeenpanon painopistettä, ensimmäinen niistä "Hiilineutraali ja resurssiviisas Suomi" ja toinen "Yhdenvertainen, tasa-arvoinen ja osallistava Suomi". Näissä kahdessa painopisteessä on Suomella tutkijoiden ja laajojen sidosryhmien näkemysten mukaan eniten petrattavaa tai kehitettävää myös meidän omassa toiminnassamme nyt ja lähitulevaisuudessa — siksi hallitus on ne painopisteiksi valinnut — mutta toisaalta näissä meillä on myös mahdollisuus tukea kestävän kehityksen edistämistä muissa maissa.
Painopisteiden toteuttamiseksi on listattu useita toimia, joihin hallitus on tällä vaalikaudella sitoutunut ja ryhtynyt toimeen ja jotka edistävät Agenda 2030:n toteuttamista meillä Suomessa. Painopiste näiltä osin on niissä toimissa, jotka ovat jo tämän hallituksen toimikauden aikana toteutettavissa. Toivon, että voimme yhdessä katsoa myös tätä vaalikautta pidemmälle, aina vuoteen 2030 asti, ja etenkin tulevaisuusvaliokunnan käsittelyssä odotan löytyvän juuri niitä tulevia näkemyksiä, painotuksia ja parannuksia nyt esiteltävään toimeenpanosuunnitelmaan. Toivon, että tulevaisuusvaliokunnan työ kurkottaa aina vuoteen 2030 asti.
Nämä esittelemäni kaksi painopistealuetta ovat myös vahvasti keskinäisriippuvaisia: toinen ei toteudu ilman toista. Hiilineutraali ja resurssiviisas Suomi edellyttää panostamista osaamisen kehittämiseen ja muutoksenhallintaan yhteiskunnan ja ihmisten kannalta kestävästi ja oikeudenmukaisesti. Kestävän talouden ja työllisyyden turvaaminen mahdollistaa hyvinvointiyhteiskunnan edelleenkehittämisen. Toimeenpanossa noudatamme ihmisoikeusperustaista lähestymistapaa kehitykseen ja huomioimme erityisesti ne yhteiskunnan ryhmät, jotka syystä tai toisesta ovat vaarassa jäädä kehityksestä jälkeen.
Arvoisa puhemies! Painopisteiden lisäksi selonteossa esitetään kolme politiikkaperiaatetta: 1) pitkäjänteisyys ja muutosvoimaisuus, 2) johdonmukaisuus ja globaali kumppanuus sekä 3) omistajuus ja osallisuus. Politiikkaperiaatteet kertovat, miten kestävän kehityksen toimet sisällytetään osaksi valtioneuvoston ja eri hallinnonalojen työtä. Ne myös tarjoavat yhteiskunnan eri toimijoille välineitä ja mekanismeja osallistua globaaliagendan toimeenpanoon.
Agenda 2030:ssä korostetaan kansanedustuslaitosten keskeistä roolia ja hallituksen vastuuvelvollisuutta kansalaisilleen. Sipilän hallitus on huomioinut tämän laatimalla osaksi toimeenpanosuunnitelmaa kattavan seuranta- ja arviointijärjestelmän. Sen avulla mahdollistamme eduskunnan kytkemisen kestävän kehityksen työhön entistä vahvemmin. Seuranta- ja arviointimekanismi sisältää toimenpiteitä, joiden avulla eduskunta voi arvioida hallituksen työtä kestävän kehityksen näkökulmasta. Muun muassa hallituksen vuosikertomukseen tulee jatkossa oma osio kestävästä kehityksestä. Lisäksi selonteossa ehdotamme, että vaalikausittain annettaisiin selonteko kestävästä kehityksestä ja Agenda 2030:n toimeenpanosta. Vaalikausittain annettava selonteko olisi myös pohjana YK-raportille, joka on suunniteltu niin ikään annettavaksi kerran neljässä vuodessa YK:lle. Näistä ensimmäisen raportin siis jo viime vuonna menestyksellä annoimme. Lisäksi vuosittain järjestetään kestävän kehityksen tila ja tulevaisuus ‑tilaisuus, jossa eduskunnalla, tiedeyhteisöllä ja kansalaisyhteiskunnalla on tärkeä rooli.
Agenda 2030 on laaja-alainen ohjelma, jonka toteutuksessa hallituksella on luonnollisesti päävastuu. Menestyksekkääseen toimeenpanoon tarvitaan kuitenkin kaikkia yhteiskunnan toimijoita. Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumukseen kytkeytyvä toimenpidesitoumustyökalu tarjoaa yrityksille, kunnille, eri organisaatioille ja aktiivisille kansalaisille mahdollisuuden toteuttaa kestävän kehityksen tavoitteita omista lähtökohdistaan käsin. Kestävän kehityksen toimenpidesitoumuksia on muuten annettu jo noin 450 kappaletta kaikilta yhteiskunnan aloilta. Tähän mahdollisuuteen kannustan myös eduskuntaa, puolueita ja miksei myös yksittäisiä kansanedustajia tarttumaan.
Toimeenpanosuunnitelma, joka nyt esitellään, on tarkoitettu ylivaalikautiseksi kolmen politiikkaperiaatteen sekä myös seuranta- ja arviointijärjestelmän osalta. Temaattiset painopisteet ovat muotoutuneet laajojen sidosryhmänäkemysten ja tutkimustiedon perusteella, ja niidenkin odotetaan kestävän aikaa.
Kun esittelin tätä Suomen toimeenpanosuunnitelmaa, tai sen luonnosta, YK:ssa, yhtenä parannettavana aiheena nousi esille nuorten osallistuminen kestävän kehityksen toimeenpanoon. Kun parannustarpeen kerran tunnistimme, siihen myös tartuimme, ja itse asiassa yhdessä Suomen Nuorisoyhteistyö — Allianssin kanssa hallitus on laatinut suunnitelman nuorten, sanoisiko, kestävän kehityksen agenttien värväämiseksi eri puolille maata vauhdittamaan kestävää kehitystä nuorten parissa mutta myös laajemmin. Liian usein kuulemme, että nuorissa on tulevaisuus, mutta nuoret ovat täällä tänä päivänä, ja heidän panoksensa tarvitaan kestävän kehityksen toimeenpanoon, ei pelkästään kommentoijina vaan myös toimijoina. Ja tähän tuo lanseeraamamme yhteistyö yhdessä nuorisojärjestöjen ja ‑toimijoiden kanssa tähtää. Annetaan nuorille parempi mahdollisuus lähteä toimeenpanemaan Agenda 2030 -tavoitteita.
Kestävää kehitystä on Suomessa siis, arvoisa puhemies, edistetty aina pitkäjänteisesti ja osallistavasti, ja hallitus toivoo, että tästä traditiosta pidetään kiinni globaaliohjelman toimeenpanosyklin loppuun asti. Toivomme siis, että tämä nyt antamamme selonteko ei ole ainutkertainen vaan ensimmäinen lähtölaukaus ja linjaus Agenda 2030 -toimeenpanosta, ja tästä voidaan yhdessä tulevina vuosina parantaa, sillä kestävä kehitys on meidän kaikkien asia.
Puhemies Maria Lohela
:Seuraavaksi ministeri Mykkäsen puheenvuoro, 5 minuuttia. — Olkaa hyvä.