Senast publicerat 06-06-2021 02:31

Punkt i protokollet PR 73/2020 rd Plenum Torsdag 14.5.2020 kl. 16.00—18.40

7.  Regeringens proposition till riksdagen med förslag till lagstiftning om komplettering av genomförandet av direktivet om erkännande av yrkeskvalifikationer samt till lag om ändring av lagen om den tjänstebehörighet som högskolestudier utomlands medför

Regeringens propositionRP 56/2020 rd
Remissdebatt
Talman Matti Vanhanen
:

Ärende 7 på dagordningen presenteras för remissdebatt. Talmanskonferensen föreslår att ärendet remitteras till kulturutskottet. 

För remissdebatten reserveras högst 30 minuter. Vid behandlingen av ärendet följer riksdagen det för ärenden med tidtabell överenskomna förfarandet. 

Debatt
18.18 
Mikko Kinnunen kesk :

Arvoisa herra puhemies! Sivistyneen Euroopan tulee pitää yhtä. Kun aikanaan olin Euroopan unioniin liittymisen kannalla, minulle oli tärkeää, että eurooppalaiset saavat opiskella ja sivistyä eri maissa, yrittäjät saavat käydä Euroopan sisämarkkinoilla kauppaa ja saamme matkustaa vapaasti ja tehdä vahvuuksiemme mukaista työtä tässä suuren rauhanprojektin ja yhteisten arvojen vakaassa Euroopassa. 

Euroopan komissio on antanut Suomelle viime vuoden tammikuussa virallisen huomautuksen, jossa on tarkasteltu Suomen lainsäädännön vastaavuutta ammattipätevyysdirektiivin säännösten kanssa. Huomautuksessa todetaan, että Suomi on jättänyt täyttämättä osan ammattipätevyysdirektiivin säännöksistä. Hallituksen esitys on vastaus tähän huomautukseen. Siksi ammattipätevyyden tunnustamisesta annettua lakia ja terveydenhuollon ammattihenkilöistä annettua lakia halutaan muuttaa. Edelliseen lakiin lisätään säännökset ammatillisesta harjoittelusta ja tunnustamisen vaikutuksista, jälkimmäisessä selvennetään erikoislääkäreiden, erikoishammaslääkäreiden ja erikoissairaanhoitajien tunnustamismenettelyä. Myös ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen tuomaa virkakelpoisuutta koskevia rinnastamissäännöksiä täsmennetään. Tämä edistää sitä, että saamme vapaasti opiskella eri puolilla Eurooppaa ja tuoda muualta monipuolista osaamista ja sivistystä pieneen maahamme. 

Suomi kuuluu eurooppalaiseen ja pohjoismaiseen perheeseen. Jäsenvaltioiden tulee tunnustaa unionin kansalaisen toisessa jäsenvaltiossa hankkima koulutus ja ammattipätevyys, kun jäsenvaltiossa edellytetään säännellyn ammatin harjoittamisen aloittamiseksi tai harjoittamiseksi määrättyä ammattipätevyyttä. Säännellyllä ammatilla tarkoitetaan sellaista tehtävää, jonka aloittaminen tai harjoittaminen edellyttää, että henkilö täyttää tietyt lainsäädännön mukaiset ammattipätevyyttä koskevat vaatimukset. Tunnustaminen antaa unionin kansalaisille oikeuden harjoittaa toisessa jäsenvaltiossa samaa ammattia, johon hänellä on pätevyys omassa kotijäsenvaltiossaan. Meillä on useita tunnustamisjärjestelmiä, joiden toimivuutta on hyvä arvioida ja kehittää: on ammattikokemusjärjestelmä, automaattinen tunnustamisjärjestelmä ja yleinen tunnustamisjärjestelmä. 

Arvoisa herra puhemies! Koronan keskellä tekee työtään myös jatkuvan oppimisen parlamentaarinen uudistusryhmä. Nämä Euroopan ja samalla pohjoismaiset yhteiset työmarkkinat ja tunnustamiset tulee ottaa huomioon myös tässä uudistuksessa. Meidän tulee poistaa pätevyyksiin liittyviä rajaesteitä. Sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Risikko puhui aikaisemman pykälän kohdalla ansiokkaasti muualta tänne tulevien todellisesta osaamisesta ja riittävästä työkokemuksesta. Tähänkin haasteeseen kehitteillä olevan jatkuvan oppimisen valtakunnallisen ja alueellisen palvelumallin tulee vastata. Tarvitsemme sujuvaa täsmä-, muunto- ja täydennyskoulutusta, jotta muualta tullut kriteerit täyttävä ammattilainen sopeutuu hyvin suomalaiseen työelämään ja pääsee joustavasti alkuun. On tärkeää, että hän pääsee työssään myös jatkuvan oppimisen polulle ja uralle — siihen kulttuuriin, että itsensä kehittäminen on osa työn tekemistä ja johtamista. 

Kannatan hallituksen esitystä. 

18.22 
Paula Risikko kok :

Arvoisa puhemies! Tämä tosiaan tulee tuonne sivistysvaliokuntaan, ja hieman tässä esittelen, mistä tässä on kysymys. 

Nimittäin EU:n yksi keskeisistä tavoitteista on henkilöiden ja palveluiden vapaata liikkuvuutta rajoittavien esteiden poistaminen jäsenvaltioiden väliltä. Jäsenvaltioiden kansalaisten osalta on kyse erityisesti oikeudesta harjoittaa ammattia itsenäisenä ammatinharjoittajana tai palkattuna työntekijänä muussa jäsenvaltiossa kuin siinä, missä he ovat hankkineet ammattipätevyytensä. Tähän liittyen EU:n toiminnasta tehty sopimus muun muassa mahdollistaa direktiivit tutkintotodistusten, todistusten ja muiden muodollista kelpoisuutta osoittavien asiakirjojen vastavuoroisesta tunnustamisesta. 

Ammattipätevyysdirektiivissä vahvistetaan säännöt, joiden mukaisesti jäsenvaltion on tunnistettava ja tunnustettava unionin kansalaisten toisessa jäsenvaltiossa hankkima koulutus tai ammattipätevyys, kun jäsenvaltiossa edellytetään säännellyn ammatin harjoittamisen aloittamiseksi tai sen harjoittamiseksi määrättyä ammattipätevyyttä. Säännellyllä ammatilla tarkoitetaan tehtävää, jonka aloittamisen tai harjoittamisen edellytyksenä on, että henkilö täyttää tietyt lainsäädännön mukaiset ammattipätevyyttä koskevat vaatimukset. Tunnustaminen antaa unionin kansalaiselle oikeuden harjoittaa vastaanottavassa jäsenvaltiossa samaa ammattia, johon hänellä on pätevyys kotijäsenvaltiossa. 

Niin, tämä direktiivihän on erittäin tärkeä, ja itse näen, että kun tässäkin on kyse terveydenhuollon ammateista, mistä tässä nyt vähän niin kuin reklamaatiota on tullut, niin on erittäin tärkeä tämä tutkintojen vertailtavuus ja ennen kaikkea se osaamisen vertailtavuus, aivan niin kuin täällä edustaja Kinnunen hienosti puhui siitä. Kysymyshän on nimenomaan terveydenhuollon palvelujen laadusta ja vaikuttavuudesta ja potilasturvallisuudesta. Olen itse aikoinansa, kun olin aikuiskoulutusjohtajana ja rehtorina, paljon käynyt keskustelua siitä, että kun toisesta jäsenmaasta tulee henkilö ja kun näen ne todistukset, mitkä siellä ovat, ja näen, mitä se koulutus on pitänyt sisällänsä, niin saattavat olla hyvin hyvin erilaisia ne oppisisällöt. Sen tähden on erittäin tärkeää, että esimerkiksi lääkärien ja hoitajien koulutuksessa on hiljalleen alettu Euroopan sisällä myös näitä sisältöjä muokata yhtenevämmäksi, siitä syystä, että ei vain pelkästänsä tunnusteta ja tunnisteta sitä ammattipätevyyttä, sitä muodollista pätevyyttä, vaan todella tiedetään, mitä se pitää sisällänsä. 

Tietysti voisi ajatella, että lääkärin osaamisen pitää olla ihan samanlaista kaikkialla maailmalla ja kaikissa maissa. Niin pitääkin, mutta siihen on saatettu päästä hyvin erilaisin metodein. Siitä syystä on aina hyvä kuitenkin katsoa, onko jotain sellaista, jota pitää kuitenkin täydentää, kun tänne tulee — esimerkiksi suomalainen lainsäädäntö on semmoinen ja samoin meidän tietojärjestelmät ja kaikki. Eli kyllä siitä huolimatta, vaikka me tunnustamme sen toisen maan ammattipätevyyttä, kun se on siellä hankittu, ja tunnistamme ja tunnustamme nämä muodolliset pätevyydet, meidän pitää kuitenkin aina katsoa, onko hallinnassa se osaaminen, mitä Suomessa tarvitaan. Se on sitä potilasturvallisuutta. — Kiitos. 

Riksdagen avslutade debatten. 

Riksdagen remitterade ärendet till kulturutskottet.