Arvoisa puhemies! Tämä politiikan kevät on ollut erilainen kuin moni meistä vielä helmikuun alussa ajatteli. Venäjän järkyttävä hyökkäys Ukrainaan on ravistellut Eurooppaa ja tuonut jäljessään kohoavat ruuan ja energian hinnat. Samaan aikaan hallitus ja eduskunta ovat jatkaneet tärkeää työtään ilmastokriisin ratkaisemiseksi. Viime kuussa eduskunta hyväksyi uuden ilmastolain, jossa hiilineutraalius vuoteen 2035 kirjattiin lakiin. — Kiitos hyvästä työstä lain parissa töitä tehneille, ja erityisesti ympäristövaliokunnalle. 

Tänään meillä on käsissämme keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma, joka on yksi niistä kolmesta ilmastosuunnitelmasta, joilla hiilineutraaliustavoitteesta tehdään totta. Siinä olemme sopineet ilmastotoimista, joilla sekä Suomen päästövähennystavoitteet että EU:n tavoitteet taakanjakosektorilla, eli esimerkiksi liikenteessä ja maataloudessa, saavutetaan.  

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmaa voi hyvällä syyllä pitää yhtenä haastavimmista mutta samalla myös tärkeimmistä ilmastosuunnitelmista. Taakanjakosektorilla ei ole päästökaupan kaltaista välinettä, joka takaisi, että päästövähennykset etenevät ja puhtaat ratkaisut ovat aina kannattavampia — siksi tätä suunnitelmaa todella tarvitaan. Pääosa suunnitelman keinoista linjattiin jo viime syksyn budjettiriihessä, ja toimia vielä vahvistettiin alkuvuodesta tutkimuslaitosten arvioiden perusteella. Tällöin mukaan lisättiin muun muassa velvoite kunnille tehdä ilmastosuunnitelmia, puhtaiden julkisten hankintojen edistäminen periaatepäätöksellä ja lainatakausmallin valmistelu kotien puhtaille hankinnoille. Kaksi muuta tärkeää ilmastosuunnitelmaa, päästökauppaa eli isoa teollisuutta ja lämmöntuotantoa koskeva ilmasto- ja energiastrategia sekä maankäyttösektoria eli peltojen ja metsien nieluja ja päästöjä koskeva maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma, ovat parhaillaan työ- ja elinkeinoministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön valmistelussa. 

Arvoisa puhemies! Nyt käsissämme oleva keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma on ilmastolain mukainen suunnitelma ja laadittiin nyt toista kertaa. Taakanjakosektorille kuuluvat liikenteen, maatalouden, rakennusten erillislämmityksen, työkoneiden, jätehuollon ja F-kaasujen päästöt sekä päästökaupan ulkopuolisen teollisuuden ja muun energian käytön päästöjä, eli ne päästöt jotka eivät ole mukana EU:n päästökaupassa.  

Suunnitelma koostuu niistä toimista, joilla saavutamme niin itse asettamamme kuin EU:n meiltä edellyttämät päästövähennystavoitteet. EU-komission kesällä 21 julkaistun uuden taakanjakoehdotuksen mukaan Suomen kasvihuonekaasujen päästövähennysvelvoite taakanjakosektorille vuodelle 30 on 50 prosenttia verrattuna vuoden 2005 tasoon. Suunnitelmassa on lisäksi otettu huomioon ilmastolain mukainen hiilineutraaliustavoite vuodelle 35 ja suunniteltu taakanjakosektorin osuus tavoitteen saavuttamiseksi.  

Kun aloimme laatia suunnitelmaa, oli alusta asti ilmeistä, että lisätoimille oli tarvetta, jotta ilmastotavoitteet saavutetaan. Taakanjakosektorilla tämä tarkoitti vähintään 5,6 miljoonan tonnin edestä uusia toimia. Nämä lisätoimet, joista osa onkin jo tällä hallituskaudella ehditty laittaa toimeen, muodostavat tämän suunnitelman ytimen. Samalla on tärkeää huomata, että vuoden 35 hiilineutraaliustavoitteen saavuttaminen riippuu paitsi nyt käsiteltävänä olevan taakanjakosektorin kehityksestä myös siitä, miten maankäyttösektorin sekä päästökaupan päästövähennystyö etenee. Myös EU-tavoitteidemme toteutuminen riippuu näistä, sillä olemme tässä suunnitelmassa päättäneet, että nojaamme vuoden 30 päästövähennystavoitteen toteuttamisessa siihen, että sekä päästökaupassa että maankäyttösektorilla tulemme ylittämään tavoitteemme. Tätä kokonaisuutta on tulevina vuosina syytä seurata tarkasti ja reagoida nopeasti muutoksiin, sillä kuulimme vastikään erittäin huolestuttavia ennakkotietoja Suomen hiilinielujen muuttumisesta päästölähteiksi. Jos hiilinieluja ei pystytä tuntuvasti kasvattamaan, tarkoittaisi se vielä nykyistä enemmän päästövähennystoimia myös taakanjakosektorilla. 

Arvoisa puhemies! Ilmastosuunnitelmaan on sisällytetty päästövähennystoimia kaikilta suunnitelmaan kuuluvilta sektoreilta. Toimia tarvitaankin jokaisella alalla, jotta onnistumme rakentamaan ilmastopositiivista Suomea. Tämänhetkisen arvion perusteella toimenpideohjelma riittää tavoitteidemme saavuttamiseen ja toimilla saadaan vuoteen 30 mennessä aikaan, joustot mukaan lukien, 5,7 miljoonan tonnin lisäpäästövähennykset.  

Liikenne on taakanjakosektorin merkittävin päästölähde ja kokonsa takia keskeisessä roolissa kokonaisuuden kannalta. Tärkeimmät liikenteen päästövähennystoimet muodostuvat fossiilittoman liikenteen tiekartan toimista, ensi sijassa erilaisista tuista ja kannustimista. Suomi on laaja maa, ja liikenteen ilmastotyössä yksi malli ei sovi kaikkialle, mutta jokaiselle alueelle on löydettävissä sopivia ratkaisuja. Monessa paikassa oma auto on jatkossakin paras tapa liikkua, mutta kaupungeissa voimme nojata entistä enemmän joukkoliikenteeseen ja vaikkapa pyöräilyyn. Siksi myös valtio tukee monia erilaisia vähäpäästöisen liikenteen muotoja. Tuemme muun muassa erilaisia sähkö- ja kaasuautojen hankintoja, sähköautojen latauspisteitä kodeissa, työpaikoilla ja julkisilla paikoilla, biokaasun tankkausinfraa ja tuotantoa sekä kävelyä ja pyöräilyä ja joukkoliikennettä. Raskaassa liikenteessä tuemme esimerkiksi kaasurekkojen hankintaa.  

Maatalouden ilmastotyö nojaa erityisesti EU:n yhteisen maatalouspolitiikan eli CAPin toimiin, joita täydennetään kotimaisilla toimilla. Suunnitellut maatalouden päästövähennystoimet liittyvät erityisesti turvemaiden päästöjen hillitsemiseen, kuten turvemaiden viljelyyn korotetulla vedenpinnalla, kivennäismaiden hiilensidonnan lisäämiseen, täsmäviljelyyn sekä lypsylehmien metaanintuotannon vähentämiseen. Toimien päästövähennysvaikutukset kohdistuvat maataloussektorin ohella suurelta osin myös maankäyttösektorille.  

Huomiota kiinnitetään myös esimerkiksi kotimaisten kasviproteiinien edistämiseen. Rakennusten erillislämmityksen aiheuttamia päästöjä vähennetään ennen kaikkea luopumalla öljylämmityksestä ja siirtymällä vähäpäästöisiin ratkaisuihin. Tätä siirtymää tuetaan erittäin suosituksi muodostuneella avustuksella ja korotetulla kotitalousvähennyksellä.  

Lisäksi ilmastosuunnitelmassa kiinnitetään huomiota kulutusperäisten päästöjen vähentämiseen.  

Myös kuntien aktiivinen ilmastotyö edistää eri sektoreiden päästövähennyksiä suoraan ja epäsuorasti. Kunnat vastaavat alueellaan muun muassa kaavoituksesta, maankäytöstä, liikennesuunnittelusta, energiayhtiöiden omistajaohjauksesta, monien rakennusten lämmitystapavalinnoista ja julkisista hankinnoista.  

Ilmastosuunnitelmassa on huomioitu tällä kertaa myös kiertotalouden päästövähennysmahdollisuudet. Kiertotalous tarjoaa meille ratkaisuja, joilla voidaan vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja hillitä muutenkin kulutuksen ja tuotannon ympäristövaikutuksia. Merkittävimmät kiertotalouden avulla saatavat päästövähennykset tapahtuvat tuotantotoiminnassa, kun neitseellisten luonnonvarojen käyttö ja toisaalta valmistusprosessien energiantarve vähenevät. 

Arvoisa puhemies! Ilmastosuunnitelman valmistelun aikana on kuultu eri sidosryhmiä ja kansalaisia laajasti ja monipuolisesti. Osana valmisteluprosessia järjestettiin suurta suosiota saanut kansalaiskysely, jossa pyydettiin näkemyksiä alustavasti määritellyistä päästövähennystoimista. Järjestimme myös esimerkiksi nuorille työpajatilaisuuksia ja neuvottelimme saamelaiskäräjien kanssa saamelaisia koskevista ilmastotoimista. Tämän lisäksi Turun yliopiston kanssa järjestettiin kansalaisraati, joka keskusteli uusista toimista ja antoi niistä lausuman. Nämä esimerkit osoittivat selkeästi, että kansalaisilla on sekä valmiuksia että halukkuutta osallistua ilmastopolitiikan suunnitteluun, ja niin kansalaisraatia kuin laajoja kansalaiskuulemisia on syytä jatkaa myös tulevaisuudessa. Laajan osallistamisen kautta suunnitelman tueksi on saatu arvokasta tietoa erilaisten ilmastotoimien vaikutuksista. 

Arvoisa puhemies! Tehokas ja samalla oikeudenmukainen ilmastotyö on ilmastosuunnitelman punainen lanka. Suunnitelma sisältää useita tukia niin kotitalouksille kuin kunnille, jotta irtautuminen fossiilisista polttoaineista olisi mahdollisimman toimiva ja mahdollisimman monelle mahdollinen. Vihreää siirtymää vahvistavia suunnitelman toimia ovat muun muassa avustukset öljylämmityksestä luopumiseen, vähäpäästöisten ajoneuvojen hankinta ja muuntotuet sekä sähköautojen latauspisteiden rakentamistuet. Lisäksi valmistellaan lainatakausmallia kotien puhtaille hankinnoille. 

Arvoisa puhemies! Kriisi Euroopassa on osoittanut, että ilmastopolitiikassa Suomen suunta on ollut oikea. Fossiilivapaan hyvinvointivaltion rakentaminen on myös turvallisuuspolitiikkaa. Vihreän siirtymän vauhdittaminen on entistä tärkeämpää. Puhtaat kotimaiset ratkaisut tuovat työtä ja hyvinvointia Suomeen ja vähentävät riippuvuuttamme fossiilisista polttoaineista.  

Samalla ilmastosuunnitelma on vahva viesti suomalaisille yrityksille siitä, että tarve panostaa puhtaisiin ratkaisuihin ei ole kadonnut minnekään vaan pikemminkin vahvistunut, ja se on viesti suomalaisille ihmisille siitä, että vaikka nyt monia huolestuttaa fossiilisten polttoaineiden hinnan nousu ja sen seuraukset, tie irti fossiilisista on olemassa ja fossiilivapaa hyvinvointivaltio, jossa jokainen pysyy mukana, on taas askeleita lähempänä. Ilmastosuunnitelman avulla meillä on tilaisuus näyttää suomalaisille, miten puhtaampi tulevaisuus tuottaa monenlaista hyvää: puhdasta kotimaista ruokaa, saasteetonta liikkumista ja laskeneita asumisen kustannuksia.  

Arvoisa puhemies, ärade talman! Vuoteen 2035 on aikaa 13 vuotta. Se on lapsen koulu-uran verran esikoulusta toisen asteen loppuun. Jokainen vanhempi tietää, kuinka ohikiitäviä nuo vuodet ovat, mutta vain sen verran meillä on aikaa tehdä kaikki ne ilmastotoimet, joilla Suomi saavuttaa hiilineutraaliuden. Se on tehtävissä, mutta aikaa ei ole hukattavissa päivääkään. 

Se, että elämämme muuttuu kestäväksi ja ilmastoviisaaksi, ei tarkoita ankeutta. Ilmastokestävä arki voi olla, ja sen tulee olla, hyvää ja täyttä elämää kaikille. Tämä reilu siirtymä on meille sosiaalidemokraateille äärimmäisen tärkeää. 

Arvoisa puhemies! SDP:n eduskuntaryhmä tervehtii ilolla yhtä vaalikauden tärkeintä ilmastopolitiikan välinettä, keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmaa, joka on annettu valtioneuvoston selontekona eduskunnalle. Siihen on koottu toimet, joilla Suomi puolittaa taakanjakosektorin, eli muun muassa liikenteen, maatalouden ja jätehuollon, päästöjä vuoteen 2030 mennessä ja suuntaa kohti hiilineutraaliutta vuonna 2035. 

Ilmastopolitiikassa meidän on oltava ennemmin vahvassa etunojassa kuin jälkijunassa. Tämä on luonnon, ihmisten ja talouden etu mutta vahvasti myös turvallisuus- ja huoltovarmuuspolitiikkaa, kun irtaudumme fossiilisen energian tuonnista ja käytöstä. Ja näinä energiahintakriisin aikoina on tärkeää huomauttaa, että jo toteutettu vahva ilmastopolitiikka lieventää kustannusšokkia, jonka Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on aiheuttanut. [Vihreiden ryhmästä: Juuri niin!] 

Arvoisa puhemies! SDP:lle on tärkeää, että päästövähennystoimet suunnitellaan kustannustehokkaasti ja että ne ovat reiluja. Ilmastopolitiikkaa tulee tehdä kansalaisten kanssa ja tuella. Selonteossa on erityisesti tarkasteltu toimien vaikutuksia tulonjaon ja alueellisen tasa-arvon kannalta. Tämä on erittäin tärkeää, ja me sosiaalidemokraatit haluamme varmistaa, ettei epätasa-arvo lisäänny ilmastotoimien myötä. 

Etenkin liikkumisessa erot Suomen alueiden välillä korostuvat. Suuressa osassa Suomea yksityisautoilua tarvitaan myös jatkossa. SDP:n tavoitteena on, että liikkumiselle pyritään luomaan vähäpäästöisiä ja päästöttömiä vaihtoehtoja kaikille suomalaisille. Fossiilittoman liikenteen tiekartta lähtee juuri tästä näkökulmasta. Ilmastopolitiikkaa tehdään ennen kaikkea tuet ja kannusteet edellä, ei rajoitukset. 

Ärade talman! Klimatförändringarna är mänsklighetens största hot. Vi bör fatta beslut snabbt, men dock så att besluten är genomtänkta, kostnadseffektiva och rättvisa. 

Kunskapen om utsläppsminskningar, åtgärders effektivitet, den teknologiska utvecklingen och kolsänkans storlek ökar hela tiden. Det gäller att agera i brett samarbete för att alla i sin vardag ska ha möjlighet att fatta hållbara beslut. 

Vi socialdemokrater välkomnar denna plan och redogörelse och anser att Finlands klimatåtgärder ska gå i bräschen och inte komma på efterkälken. 

En ny utredning från statsrådet ger stöd för linjen att vara föregångare. Den visar att det blir betydligt dyrare också för Finland att reaktivt anpassa sig till klimatförändringarna senare i jämförelse med att agera nu. 

Arvoisa puhemies! On ilahduttavaa lukea selonteosta, että suurin osa suomalaisista asuu aktiivista ilmastotyötä tekevissä kunnissa. Kuntien ilmastotyöllä on merkittävä rooli päästövähennystavoitteiden saavuttamisessa. Valtaosa kunnissa tehtävistä toimenpiteistä vaikuttaa suoraan liikenteen, lämmityksen ja muiden sektorien päästöihin. Kuntien ilmastotyötä vauhdittamalla voidaan saavuttaa lisäisiä päästövähennyksiä sektoritoimien päälle. Kuntien velvoitteisiin liittyvä ilmastolain tarpeellinen muutos on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä, ja hyvä niin. 

Arvoisa puhemies! Sosiaalidemokraateille on tärkeää, että ilmastotoimien kustannukset jakautuvat maksukyvyn mukaan. Tukemalla pienituloisia mahdollistamme ilmastokestävän elämäntavan kaikille tulotasosta riippumatta. Merkittävin kotitalouksien kulutuksen hiilijalanjälkeä selittävä tekijä on tulotaso, joka vaikuttaa kulutusmenoihin. Muiden tekijöiden merkitys on sen rinnalla vähäinen. Siksi on oikein, että ne, joilla on suurimmat tulot ja suurimmat päästöt, vähentävät päästöjä eniten. 

Me sosiaalidemokraatit haluamme myös muistuttaa hiilikädenjäljen tärkeydestä, siitä, että panostamalla teknologiaan, tutkimukseen ja innovaatioiden kaupallistamiseen voimme kasvattaa vientituloja sekä vähentää globaaleja päästöjä myymällä osaamista ulkomaille. Vihreä siirtymä on huikea taloudellinen mahdollisuus, joka tuo toivoa ja luo työpaikkoja. 

Vielä lopuksi, arvoisa puhemies, haluan todeta, että ilmastokeskustelun rinnalle on todella aika nostaa myös keskustelu luonnon monimuotoisuuden vähenemisestä. Se on yhtä kohtalokas ongelma kuin ilmastonmuutos ja vaatii pikaisia ja tehokkaita toimia. Meidän on tehtävä osuutemme ja kansainvälisesti vaikuttaa siihen, että lapsemme ja lastenlapsemme saavat elää elinkelpoisella, monimuotoisella ja puhtaalla planeetalla. — Kiitos, tack. 

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen tuomat energia- ja ilmastopoliittiset esitykset on tuotu eduskunnalle varmasti hyvässä uskossa mutta vihreät linssit silmillä, unohtaen ihmiset ja yritykset etenkin kaupunkien ulkopuolella. Vaikka selonteossa nostetaan esiin useaan otteeseen, että ilmastotoimet on tehtävä sosiaalisesti kestävällä tavalla, näin ei nyt ole tapahtunut. Esimerkiksi alueellinen eriarvoisuus korostuu, kun kansalaisten elämisen, asumisen ja liikkumisen kustannukset ovat nousseet räjähdysmäisesti. 

Selonteossa tunnistetaan, että päästövähennystavoitteet ovat niin vaativia, että ilmastonmuutoksen hillintätoimilla on merkittäviä vaikutuksia ihmisten elinoloihin. Selonteossa myös todetaan tarvittavien ilmastotoimien voivan kasvattaa sekä tuloerojen että alueellisten erojen merkitystä. Tämä on siis selkeästi ristiriidassa sen kanssa, että ilmastotoimet tehdään sosiaalisesti kestävällä tavalla. 

Ilmastopolitiikasta johtuvaa hintojen nousua tulee helpottaa veronalennuksin. Kuluttajien ostovoimaan panostaminen on myös ilmastoteko, kun kuluttajat voivat valita laadukkaampia, kestävämpiä ja kotimaisia tuotteita kaukaa rahdattujen pikatuotteiden ja krääsän sijaan. Kuluttajien lisäksi kotimaisten yritysten kilpailukyky on tärkeää niin sosiaalisesti, taloudellisesti kuin ympäristöllekin, ja yritysten kilpailukykyä tulee tukea esimerkiksi ammattidieselin avulla sekä poistamalla jakeluvelvoite ainakin väliaikaisesti. 

Arvoisa puhemies! Selonteossa ja hallituksen politiikassa nojataan paljolti liikenteen sekä teollisuuden sähköistymiseen. Sähköistyminen tarvitsee kuitenkin paljon tukea, ennen kuin uusi teknologia halpenee ja tulee saavutettavaksi laajemmalle yleisölle tai yhteisölle. Lisäksi liikenteen sähköistyminen ja siirtyminen vihreään energiaan vaatii paljon mineraaleja sekä sähköntuotannon lisäämistä. 

Osaltaan vihreä siirtymä on heikentänyt Suomen kilpailukykyä, mikä on johtanut siihen, että olemme menettäneet laajasti tuotantoa muihin maihin. Jotain tilanteen älyttömyydestä kertoo se, että jopa valtio-omisteinen Neste sulki Naantalista jalostamon mutta investoi samaan aikaan Rotterdamiin. Miten yksityisiä investointeja houkutellaan kotimaahan, jos edes valtio itse ei sitä halua tehdä? 

Arvoisa puhemies! EU:ssa näkyy käytävän jatkuvasti jonkinlaista valtavaa ilmastoteatteria, jossa poseeraus on itse tekoja tärkeämpää. Tehdään lyhytnäköisiä päätöksiä ja päällekkäistä sääntelyä, joissa ei oteta seurauksia kunnolla huomioon mutta joilla ajetaan etenkin Suomen kannalta merkittäviä teollisuudenaloja ahdinkoon. 

Maatalous ja turvetuotanto ovat olleet tässä näytelmässä pahisten roolissa jo pitkään. Nyt EU:n torahampaisiin ovat joutuneet Suomen metsät ja metsätalous. Metsäpolitiikka on ehdottomasti säilytettävä kansallisissa käsissä. Suomen on otettava aimo harppaus kohti sinivalkoista siirtymää ja muutettava ilmastopolitiikan suunta EU-keskeisyydestä Suomi-keskeiseksi. [Mikko Lundén: Kyllä!] 

Arvoisa puhemies! Osana sinivalkoista siirtymää Suomen on parannettava energiaomavaraisuuttaan. Huoltovarmuudenkin kannalta oleellista energian suhteen on monitahoisuus. On tärkeää, että energiantuotannossa ei laiteta kaikkia munia yhteen koriin vaan tuotantotapoja on useita. 

Silti on yksi yli muiden — ydinvoima. Ydinvoima on paitsi päästötöntä myös kustannustehokasta, ja uraania on louhittavissa myös Suomen kallioperästä. Katseet tulee kääntää kotimaisiin energianlähteisiin, kuten metsäsektorin sivuvirtoihin ja turpeeseen. Turve tulee tuoda takaisin energiavalikoimaan ja kasvattaa sen roolia. Turve tulisi luokitella uudestaan hitaasti uusiutuvaksi luonnonvaraksi ja kohdella sitä sen mukaisesti. 

Arvoisa puhemies! Perussuomalaisille maatalous on kokonaisuus, joka ansaitsee tulla erikseen esille nostetuksi. On totta, että maataloudessa syntyy päästöjä, mutta globaalin kokonaiskuvan kannalta asia ei ole niin yksiselitteinen. Maataloudelle asetetut vaatimukset ovat jo niin kovat, että yhä useampi tila sulkee ovensa. Maataloudelle ja muillekin teollisuudenaloille tulee antaa reilusti aikaa sopeutua muutokseen, jolloin myös teknologiakehitys mahdollistaa sekä ilmastolle että lompakolle ystävällisempiä ratkaisuja pidemmällä aikavälillä. 

Maatalous on hyvä esimerkki ilmastoteatterista. Ajamalla kotimainen maatalous ahdinkoon saadaan ehkä Suomen päästöt siirtymään mittarissa vihreälle sektorille, mutta samalla päästöt kertautuvat jossakin muualla. Globaalisti haitat pysyvät tai jopa kasvavat, kun ruoka tuodaankin suomalaisten tilojen sijasta eteläamerikkalaisilta viljelmiltä tai eurooppalaisilta pelloilta. 

Arvoisa puhemies! Lopuksi: Perussuomalaisille on täysin sietämätöntä, että Suomen ilmastopolitiikkaa sanellaan EU:sta käsin ja että sitä toteutetaan kansallisestikin vihreä aate edellä ja silmät ummistaen niin taloudellisilta kuin sosiaalisiltakin seurauksilta. Perussuomalaisten ilmastopolitiikka lähtee sinivalkoisista lähtökohdista, [Puhemies koputtaa] joissa kaikki kulminoituu kotimaisuuteen ja suomalaisten hyvinvointiin. — Kiitos.  

Arvoisa puhemies! Ilmastonmuutos ei ole kadonnut mihinkään, vaikka ihan ymmärrettävästi viime vuosina huomio on ollut myös muissa uhkissa. Ilmaston kuumeneminen on meidän aikakautemme suurimpia haasteita, joten ratkaisujen sen torjumiseksi ja väistämättömiin muutoksiin sopeutumiseksi on löydyttävä nykypäättäjien toimesta. 

Kokoomus on sitoutunut Pariisin ilmastosopimuksen puolentoista asteen tavoitteeseen sekä Suomen ja EU:n tavoitteisiin hiilineutraalista yhteiskunnasta. Olemme olleet ajamassa unionille kunnianhimoisempaa päästövähennystavoitetta, jonka mukaisia toimia linjataan nyt myös käsittelyssä olevassa keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmassa eli KAISUssa. 

Ilmakehämme ja ympäristömme ei välitä, mistä päästövähennykset tulevat. Kokoomus kannattaa yhteiskunnan kokonaisedun ja kustannustehokkuuden kannalta järkeviä, kestäviä toimia. Haluamme verottaa työntekoa vähemmän ja päästöjä enemmän. Puhtaaseen energiaan siirtyminen ja esimerkiksi kestävät ruokavalinnat tulee tehdä ihmisille mahdollisimman mutkattomasti saavutettaviksi. 

Me uskomme markkinaehtoisuuteen ja teknologianeutraaliuteen. Päästöjen hinnoittelun kautta olemme jo saavuttaneet päästövähennyksiä, ja siksi päästökauppaa tulee kehittää edelleen. Toivomme, että hallitus saa neuvoteltua Euroopan unionin Fit for 55 ‑paketista järkevän kokonaisuuden. 

Venäjän sotakassan rahoittaminen on lopetettava. Siksi ensisijaisesti tulee päästä irti venäläisestä fossiilienergiasta. 

Kokoomus on pettynyt siihen, että uudessa ilmastolaissa ei huomioitu riittävällä tavalla huoltovarmuutta. Kotien on lämmettävä myös tulevina vuosina. Valitettavasti hallituspuolueet äänestivät kumoon ehdotuksemme huoltovarmuuden huomioimisesta ilmastopolitiikan suunnitelmien valmistelussa. 

Arvoisa puhemies! KAISU sisältää kannatettavia toimia. Esimerkiksi investointiavustuksia vähäpäästöisiin lämmitysratkaisuihin olemme pitäneet esillä jo pitkään, samoin kotitalousvähennyksen parempaa hyödyntämistä. 

Maatalouden ilmastotoimissa on paljon sellaista, joka hyödyttää myös alan yrittäjiä: esimerkiksi peltojen kuntoa parantamalla ja ravinnetaloutta kehittämällä on mahdollista edistää myös kannattavuutta. 

Pitkien välimatkojen Suomessa tarvitsemme uudempaa ja sähköisempää autokantaa. Reilu siirtymä edellyttää kannusteita ja infraa. Kokoomus näkee potentiaalia myös biokaasun sekä synteettisten polttoaineiden osuuden kasvattamisessa, etenkin raskaassa liikenteessä.  

Yksi pidemmän aikavälin kestävä ratkaisu sekä ilmastonmuutoksen hillitsemiseen että irtaantumiseen Venäjällä tuotetusta energiasta olisi vetytalous. Siihen liittyy myös merkittävää vienti- ja investointipotentiaalia Suomelle. 

Arvoisa puhemies! Ilmastopolitiikka vaatii pitkäjänteistä työtä. Ensimmäinen KAISU hyväksyttiin viime kaudella, vuonna 2017. Silloisena hallituspuolueena kokoomus oli mukana kutsumassa silloiset oppositiopuolueet ilmastotyöhön. Tuolloin laadituille yhteisille ilmastolinjauksille myös nykyisen hallituksen toimet pohjaavat. Nykyhallitus ei kuitenkaan jatkanut puoluerajat ylittävää yhteistyötä vaan jätti oppositiopuolueet kutsumatta ilmastopöydän ympärille. Tämä on ollut pettymys, sillä ilmastotyössä, jos jossain, tarvittaisiin pitkäjänteistä yhteistyötä yli hallitus—oppositio-rajojen ja vaalikausien. 

Kokoomus pitää tärkeänä, että kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti ekologisen kestävyyden lisäksi huolehditaan myös sosiaalisesta ja taloudellisesta kestävyydestä. Kestävyys edellyttäisi, että ilmastotoimet rahoitetaan kehyksen sisällä. Näin tämä hallitus ei kuitenkaan toimi. Hallitus on laatinut velvoittavia lakeja ja selontekoja, joissa sitoudutaan hyviin ja kannatettaviin asioihin. Rahoitus on kuitenkin jälleen jätetty muiden ratkaistavaksi, ja se ei ole kestävää. 

Vihreää siirtymää ei ole mahdollista toteuttaa pelkin julkisin varoin. Onneksi suomalaiset yritykset näkevät ilmastotyössä suuria mahdollisuuksia. Yrityksille olisi tärkeää, että toimintaympäristön muutokset ovat mahdollisimman hyvin ennakoitavissa ja esimerkiksi luvitus sujuvaa. Tältä osin parannuksia ei ole vielä nähty. 

Arvoisa puhemies! Ilmastotavoitteita ei ole mahdollista saavuttaa ilman toimia. On perusteltua tarkastella päätösten vaikutuksia nykyhetkessä, mutta tehtävämme on ennen kaikkea miettiä tulevaisuutta. Kaikkein suurin uhka nimittäin on se, että emme tee riittävästi. 

Arvoisa puhemies! Monella suomalaisella on nyt tiukkaa. Putinin hinnat tuntuvat ruokakassista alkaen. Eläminen kallistuu. On oikein, että tässä tilanteessa tulemme ihmisiä vastaan arjessa pärjäämisessä. Töihin ja ylipäätään liikkumaan pitää päästä kautta Suomen; isossa osassa maata auto on siihen ainoa vaihtoehto. 

Vaikka joudumme ottamaan päästöjen vähentämisessä hetkellisesti takapakkia, pidemmälle tulevaisuuteen linja pysyy, ja KAISU sen todistaa. Saastuttava, ulkomainen, fossiilinen energia alas. Puhdas, kotimainen, päästötön energia ylös. KAISUssa on juuri siitä kyse. Teemme Suomesta luonnonvarojemme kestävään hyödyntämiseen ja huippuosaamiseen perustuvaa bio- ja kiertotaloutta. Tällä politiikalla pystymme tekemään monta maalia samalla kertaa. Saamme päästöjä alas — näin teemme oman osamme ilmaston lämpenemisen hillitsemiseksi. Parannamme omavaraisuuttamme — epävarmassa maailmassa Suomella pitää olla energiaa ja ruokaa omasta takaa. Venäjän energiasta on todella irtauduttava. Energian omavaraisuutta nostamalla parannamme myös vaihtotasetta meille myönteiseen suuntaan. Puhutaan vähintään sadoista miljoonista ellei jopa miljardeista euroista, jotka jäisivät tulona yhteiskuntaamme. Luomme uutta työtä ja yrittäjyyttä koko maahan ja vientituotteiksi asti. Maailmalla on näiden asioiden osaamiselle valtava kysyntä. Meillä tuota osaamista on. 

Arvoisa puhemies! Pitää uskaltaa ajatella isommin. Olemme pitäneet itseämme energian tuojina aina. Näin ei tarvitse olla. Esimerkiksi vetytalouden kautta voisimme olla omavaraisia, mutta myös energianviejiä. Olisi aika isolle asennemuutokselle suomalaisessa energiataloudessa. 

Arvoisa puhemies! Kotimainen hiilimarkkina on oiva esimerkki kestävämpää tulevaisuutta rakentavasta politiikasta. Hiilimarkkina vähentää päästöjä ja on samalla iso mahdollisuus etenkin suomalaiselle maaseudulle, ja myös yritykset hyötyvät. Hiilimarkkina on vasta rakentumassa, ja siksi on olennaista olla etulinjassa luomassa selviä pelisääntöjä ja reiluja käytäntöjä. Kaasuakin tarvitaan, mutta ei mitä tahansa kaasua vaan biokaasua. Biokaasun tuotannon lisääminen on välttämätöntä sekä päästöjen vähentämiseksi, omavaraisuuden parantamiseksi että kestävän maatalouden kannalta. 

Maatalouden tilanne on jo pidempään ollut tukala. Julkisilla hankinnoilla voimme osaltaan vahvistaa kotimaista elintarvikeketjua ja parantaa viljelijöiden asemaa markkinoilla. Siksi on tärkeää, että KAISUssa on kirjaus julkisten hankintojen kotimaisuudesta. Keskusta katsoo, että kaikkien julkisten hankintojen pitää ensisijaisesti olla puhdasta, vähäpäästöistä ja suomalaista. Pysyvämpää parannusta maatalouden tilanteeseen saadaan kuitenkin aikaan sillä, että markkinat toimivat viljelijöiden kannalta reilummin. Kaupalla ja teollisuudella on tässä isoin vastuu. 

Arvoisa puhemies! Teknologiat kohti päästötöntä maailmaa on keksitty. Kysymys on enää skaalauksesta ja kustannustehokkuudesta. Pitää antaa markkinoille jousto ja mahdollisuus. Emme oikeasti tiedä, mikä on voittajalta näyttävä teknologia viiden vuoden päästä, emmekä tienneet tämän hetken nousevista teknologioista viisi vuotta sitten. 

Arvoisa puhemies! Muutos lähtee — tai on lähtemättä — ihmisten arjesta. Pitää kannustaa, ei pakottaa. Tuemme nyt esimerkiksi öljylämmityksestä luopumista, vähäpäästöisten ajoneuvojen hankintaa ja sähköajoneuvojen latauspisteiden rakentamista.  

Lopuksi vielä: Ensiksikin luotetaan suomalaisiin. Toiseksi mahdollistetaan jokaiselle kestävien valintojen tekeminen arjessaan. Kolmanneksi laitetaan voimavarat niihin toimiin, jotka ovat kustannustehokkaimpia ja joista tulevat parhaat tulokset. Saastuttava ulkomaalainen fossiilinen energia alas. Puhdas kotimainen päästötön energia ylös. 

Arvoisa puhemies! ”Päästövähennystoimia on kiihdytettävä jo seuraavan vuosikymmenen aikana, jotta kansainväliset tavoitteet ilmaston lämpenemisen rajaamiseksi on mahdollista saavuttaa.” Näin toteaa hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC huhtikuun alussa julkaisemassaan raportissa. Raportin mukaan valtioiden tähän mennessä ilmoittamat päästövähennystavoitteet eivät ole riittäviä ilmaston lämpenemisen rajaamiseksi kriittiseen 1,5 asteeseen vuosisadan loppuun mennessä. Tämä on tosiasia, jonka edessä olemme, tosiasia, joka saa meidät ponnistelemaan kestävämmän tulevaisuuden puolesta. 

Venäjän hyökkäyssodan myötä ilmastonmuutoksen torjunnasta on tullut myös vakava turvallisuuspoliittinen kysymys. Energian ja ruuan hintojen noustessa ja inflaation laukatessa on entistäkin tärkeämpää huolehtia siitä, että vihreä siirtymä ja fossiilisista irtautuminen toteutetaan sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla. 

Uudessa ilmastolaissa sitoudumme tekemään Suomesta hiilineutraalin vuoteen 2035 mennessä ja hiilinegatiivisen pian sen jälkeen. Nyt käsittelyssä oleva keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma on keskeinen väline tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Suunnitelmaan on koottu ne toimet, joilla puolitamme taakanjakosektorin päästöt vuoteen 2030 mennessä. Taakanjakosektoriin kuuluvat rakentaminen, rakennusten lämmitys, asuminen, maatalous, liikenne, jätehuolto ja teollisuudessa käytettävät F-kaasut. Liikenne on taakanjakosektorin suurin päästölähde. On selvää, että eri puolilla Suomea me tarvitsemme erilaisia ratkaisuja. Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmassa liikenteen päästöjä vähennetään kannustimin ja tukitoimin. Jos nämä keinot eivät riitä, on keinovalikoimaan otettava myös tiukempaa ohjausta. Joko kansallinen tai EU:n laajuinen liikenteen päästökauppa olisi tähän tutkitusti tehokas väline. 

Myös yritykset ovat viime vuosina ottaneet ilmastopolitiikan vakavasti. Yhä useampi yritys tavoittelee hiilineutraaliutta omassa toiminnassaan. Tässä piilee valtava potentiaali liiketoiminnan kasvattamiseen ja kestävien menestystarinoiden synnyttämiseen. Talouden ja teollisuuden vihreä siirtymä on jo valtavirtaa Euroopassa. Suomen kannattaa olla aktiivisesti mukana vaikuttamassa ja vahvistamassa EU:n yhteistä ilmastopolitiikkaa ja toimia vihreiden investointien vauhdittamiseksi. 

Arvoisa puhemies! Nyt käsittelyssä oleva ilmastosuunnitelma on osa laajaa ilmastotoimien kokonaisuutta. Ilmastokriisiä torjutaan vähentämällä päästöjä ja kasvattamalla hiilinieluja. Tuore ennakkotieto Suomen hiilinielun muuttumisesta päästölähteeksi on hälyttävä. Metsiemme hiilinielut ovat romahtaneet, koska metsiä hakataan liikaa ja liian nuorena samaan aikaan kun puuston kasvu on hidastunut. Vaikka olemme onnistuneet vähentämään päästöjä monilla sektoreilla, vaarantaa hiilinielujen romahtaminen kriittisesti polkumme hiilineutraaliuteen. Tarvitsemme ilmastopaneelinkin peräänkuuluttaman hiilinielujen pelastusohjelman, jossa määritellään riittävät toimet metsien ja maaperän nettonielujen vahvistamiseksi. Metsien ja maaperän hiilinieluihin kiteytyy myös ilmastonmuutoksen torjunnan ja luontokadon pysäyttämisen tiivis kytkeytyminen toisiinsa. Suojelemalla metsiämme kasvatamme hiilinielua ja vahvistamme luonnon monimuotoisuutta. 

Arvoisa puhemies! Sosiaalinen hyväksyttävyys ja oikeudenmukaisuus ovat keskeisiä päästövähennystoimien toteuttamisessa. On tärkeää, että kansalaisia on osallistettu ja kuultu aktiivisesti ilmastosuunnitelman valmistelussa. Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmassa reilua vihreää siirtymää vahvistavia toimia ovat muun muassa avustukset öljylämmityksestä luopumiseen, vähäpäästöisten ajoneuvojen hankinta- ja muuntotuet sekä sähköautojen latauspisteiden rakentamistuet. Lisäksi valmistelussa on lainantakausmalli kotien puhtaille hankinnoille. Tämä on lähtenyt vihreiden aloitteesta. Tällä viikolla Nuorten Tiedeakatemia vaati Suomen hallitusta ryhtymään poikkeuksellisiin toimiin ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. 

Vihreät pitävät välttämättömänä, että ilmastotoimet vastaavat ilmastolain sitoumusta hiilineutraaliudesta 2035. Jos tähän mennessä päätetyt toimet eivät tähän yllä, on ripeästi päätettävä lisätoimista. Vihreä eduskuntaryhmä tukee keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman hyväksymistä ja koko suomalaisen yhteiskunnan ponnisteluja ilmastokriisin ja luontokadon ratkaisemiseksi. 

Arvoisa puhemies! Aikaamme leimaavat jatkuvat yhtäaikaiset kriisit. Monesta voi tuntua, ettei kapasiteetti riitä jokaisen kriisin käsittelemiseen ja niihin vastaamiseen — pandemiasta sotaan ja ympäristön syvenevään kriisiin. Vastaukset näihin kriiseihin ovat kuitenkin yllättävän usein samat. Venäjän sodan tehokkaimpia vastatoimia on fossiilisista irtautuminen. Pandemioita ehkäistään luonnon monimuotoisuutta suojelemalla. Ekokriisiä hillitään näillä samoilla keinoilla — fossiilisista irtautumalla ja luontosuhdettamme muuttamalla. Ekokriisin pysäyttämisellä on kiire, sillä se aiheuttaa kärsimystä ja kuolemaa sotien ja pandemioiden tavoin. 

Vasemmisto on hallituksessa ajanut tiukkaa ilmasto- ja luontopolitiikkaa. Ympäristöasiat on hoidettava ykkösprioriteettina, myös meidän ihmisten selviytymisen ja hyvinvoinnin vuoksi. Tämä keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma on yksi osoitus hallituksen työn etenemisestä, mistä olemme kiitollisia. Me olemme myös valmiita suurempiin toimiin. Esimerkiksi liikenteen päästövähennyksissä on vielä tehtävää. Liikenteen päästöjä vähennetään kestävästi laskemalla autoilun kulkumuoto-osuutta erityisesti kaupunkialueilla. Tämä edellyttää joukkoliikenteen sekä kevyen liikenteen tukemista ja helpommaksi tekemistä ihmisille, mutta myös autoilun ensisijaisuuden lopettamista silloin, kun on aito mahdollisuus valita toisin. Tämä on kaikista tehokkain tapa saada liikenteen päästöjä vähenemään. 

Suomi on pitkien etäisyyksien maa, eikä joka puolella tule koskaan olemaan realismia liikkuminen vain kävellen, pyöräillen tai joukkoliikenteen avulla. Siksi keinoja on tietenkin oltava monia. Vasemmisto haluaa edistää kansallista liikenteen päästökauppaa, jotta ihmisillä on kannustin siirtyä vähäpäästöisiin käyttövoimiin. Päästökaupan tulo täytyy meidän mielestämme ohjata ihmisille hiiliosinkona tai pienituloisille ja syrjässä asuville kompensaatiomallin kautta. Me haluamme parempaa, terveellisempää ja halvempaa liikkumista ihmisille. Tämä on mahdollista juuri siksi, että me rakennamme saavutettavammat joukko- ja kevyen liikenteen yhteydet ja pääsemme eroon saastuttavista polttoaineista. 

No, toinen sektori, jolla päästövähennystoimet yhdistyvät parempaan elämänlaatuun ja toimeentuloon, on maatalous. Kestävään, luonnonmukaiseen ja kasvipainotteiseen ruokaan siirtymällä maatalous on osa ratkaisua eikä osa ongelmaa. [Sheikki Laakso: Ei kuin porkkanaa!] Kun viljelijät voivat viljellä maan kasvukuntoa vaalien ja kierrätyslannoitteisiin siirtyen, omavaraisuusasteemme sekä maan tuottavuus paranevat ja ravinnepäästöt pienenevät. Itämeri ja peltoekosysteemit saavat palautua ja näin pysyvät hyvässä kunnossa myös meidän ihmisten hyvinvoinniksi ja iloksi. 

Ilmastopäästöt pienenevät, kun siirrytään eläintuotannosta kasviproteiinien tuotantoon. Maanviljelijöille pitää olla kannattavampaa pitää turvemaat pellonraivauksen ulkopuolella. Esimerkiksi kosteikkoviljelyä täytyy edistää. Kestävään ruuantuotantoon siirtyminen on siis hyväksi sekä ihmisille että luonnolle, ja tätä me tietenkin ajamme. Ja nyt myös ruokaturva on ajankohtaisempi kuin aikoihin. Mahdollisimman luonnonmukainen ruuantuotantotapa Suomessa on myös omavaraisuutta edistävä, kun emme ole riippuvaisia tuontilannoitteista. 

Arvoisa puhemies! Tutkimus kertoo, ettei ylikulutus lisää onnellisuutta. Suomessa on pienituloisia ihmisiä ja köyhiä perheitä, joiden asemaa vasemmisto ajaa. Samaan aikaan on kuitenkin paljon varakkaita, joiden turha ylikulutus pahentaa myös köyhien elämää vaikeuttavaa ympäristökriisiä. Kulutuksen päästöihin onkin siis jatkossa selkeämmin puututtava, ja markkinoilla ei pitäisi ylipäätään olla sellaisia tuotteita, joiden valmistaminen ja käyttäminen pahentaa kohtuuttomasti ympäristökriisiä. 

Myös ilmastopaneeli korostaa kuluttajavalintojen sijaan ihmisille toiminta- ja vaikuttamismahdollisuuksia nimenomaan kansalaisina. Me tarvitsemme nyt ja jatkossa entistä vahvempaa ilmastotyötä. Vasemmisto on ajanut sitä tässä hallituksessa, ja ajamme sitä myös seuraavalla vaalikaudella. — Kiitos. 

Ärade talman! Oron i världen är stor. Maten kostar allt mer, bensinpriserna har stigit kraftigt och säkerhetsläget har förändrats. Att tala om klimatförändringen och utsläppen i detta sammanhang kan kännas lösryckt. Det kan lätt kännas som om att vi nu borde fokusera enbart på de problem vi bemöter i vår vardag. Men är det så? Det är ändå vi beslutsfattare som har ansvaret för att redan i dag svara på framtidens utmaningar, också de som handlar om vår omgivning och klimatet. Det är därför som regeringen under de senaste åren gjort ett omfattande arbete för att hitta lösningar och vägar framåt inom den här sektorn.  

Arvoisa puhemies! Ilmastopolitiikan suunnitelma viitoittaa sitä, miten saavutamme hiilineutraaliustavoitteemme, erityisesti niin sanotulla taakanjakosektorilla. Tavoitteet on asetettu EU:ssa, mikä kertoo siitä, että on äärimmäisen tärkeää, että Suomi vaikuttaa aktiivisesti EU:n tasolla. Itse toimenpiteistä sen sijaan olemme kansallisesti vastuussa. Ilmastotyötä on tehtävä kaikilla tasoilla — kansainvälisellä, kansallisella ja paikallisella tasolla. Esimerkiksi useilla suomalaisilla kaupungeilla ja kunnilla on omat kunnianhimoiset tavoitteensa ja suunnitelmansa.  

Våra målsättningar både nationellt och på EU-nivå är bra. Om man har ett strategiskt mål så måste besluten i stunden också vara i linje med det slutliga målet. Om man avviker från en årlig plan och fattar beslut på kort sikt skapar man osäkerhet för bland annat investeringar. Vår uppgift är att skapa förutsebarhet. Vi ska binda oss till det som vi kommit överens om. Om inte, så får vi inte heller de investeringar som behövs. 

Panostukset tutkimukseen ja innovaatioihin, investointeihin ja tulevaisuudenuskoon vievät Suomea eteenpäin. RKP:n mielestä yhteiskunnalla on keskeinen rooli tällaisen luovuuden ja edistyksen mahdollistajana. Meidän on tehtävä investoinneista houkuttelevia. Lupaprosessien on oltava nopeita. Yhteistyön yritysten kanssa on oltava sellaista, että ne tuntevat olevansa tervetulleita. Meidän tulee suhtautua avoimesti kaikkiin uusiutuvan energian muotoihin, kuten biokaasuun, tuuleen, aurinkoon ja vetyyn. Luovuutta tarvitaan kaikilla tasoilla. Myös kiertotalous on tulevaisuuden ala, ja sillä voi olla valtavan suuri vaikutus Suomelle, koska se antaa mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille rakentaa kestävää yhteiskuntaa. 

Ärade talman! Vi ser att tillgången till energi är allt mer kopplad till säkerhetsfrågor. Globalt sett är säkerhet en växande marknad. Om vi lyckas undvika de misstag som gjorts tidigare kan vi skapa en inhemsk marknad på vilken företag kan växa till en sådan storlek att de sedan kan tävla på den internationella marknaden. De svåra besluten nu om att frigöra oss från rysk energi ger oss en möjlighet att finna finska lösningar som skapar jobb.  

Ärade talman! Diskussionen om våra klimatmålsättningar blir ofta byråkratisk och avlägsen. Men varje finländare är en bit i det stora pusslet. Därför är delaktigheten och kommunikationen ytterst viktig. Folk ska vara med och känna att de är med i en positiv förändring. De som påverkas mest av omställningen ska stödjas för att klara av att anpassa sig. Det gäller människogrupper men också olika regioner. 

Myös kunnilla on kokonaisuuden kannalta tärkeä rooli, koska ne vastaavat muun muassa joukkoliikenteestä ja maankäytöstä. RKP kannattaa toimivaa joukkoliikennettä, erityisesti raideliikennettä, ja autokannan uudistamista sekä vähäpäästöisten autojen määrän lisäämistä. Hallitus on ryhtynyt moniin toimenpiteisiin muutoksen nopeuttamiseksi. Niitä ovat esimerkiksi sähköautojen hankintatuki ja fossiilittoman liikenteen tiekartta. Kuluttajakysyntä on juuri nyt suurta, ja sähköautojen saatavuus on korkeita hintoja suurempi ongelma. Myös uusien rakennusten tulee olla energiatehokkaita, mutta järkevällä ja ennen kaikkea kestävällä tavalla. Kannatamme puurakentamisen lisäämistä, koska puurakentaminen ei ole vain kestävää vaan myös tapa sitoa hiiltä pitkäkestoisiin tuotteisiin. Rakennuksen koko elinkaari tulee huomioida. Valtio tukee kotitalouksien siirtymistä öljylämmityksestä ilmaston kannalta fiksumpiin lämmitysmenetelmiin, ja tämän tuen suuri suosio on hieno juttu. 

Ärade talman! Avslutningsvis: Klimatårsberättelsen är ett bra sätt för beslutsfattare att följa med utvecklingen, och vi ska ha samma parametrar från år till år och föra statistik så att det går att utvärdera vår egen utveckling och att vi mäter samma sak i olika länder. — Kiitos, tack. 

Arvoisa puhemies! Käsittelyssä oleva keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma koskee niin sanottua taakanjakosektoria, eli päästökaupan ulkopuolisia sektoreita maankäyttösektoria lukuun ottamatta. Eduskunnan käsittelyyn on tulossa vielä tämän vuoden aikana myös kansallinen ilmasto- ja energiastrategia, valtioneuvoston selonteko maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmaksi ja valtioneuvoston selonteko kansallisesta ilmastonmuutokseensopeutumissuunnitelmasta. Herääkin kysymys: onko tarkoituksenmukaista eritellä asian seurantaa näin moneen eri selontekoon, vai olisiko niitä järkevämpää yhdistää? Jos ilmastonmuutos voitaisiin pysäyttää selonteoilla, olisimme tässä työssä jo pitkällä. 

Hallitusohjelmassa tavoitteeksi on asetettu, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Selonteon mukaan perusskenaarion nykyiset toimet eivät riitä tavoitteiden saavuttamiseen, joten tarvittaisiin lisätoimia. Tavoitteet ovat tavoitteita. Aivan kuten turpeen käytön kohdalla, asiat voivat muuttua hyvinkin nopeasti, ja tällöin tavoitteitakin pitää tarkastella muuttuneen tilanteen pohjalta. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ei voi olla vaikuttamatta Suomen energia- ja ilmastopolitiikkaan. Energian saatavuuden muuttunut tilanne pakottaa tarkastelemaan jo tehtyjä päätöksiä uudelleen. Sota yhtäältä jouduttaa fossiilisista polttoaineista irtautumista, mutta toisaalta sota on myös avannut Euroopassa keskustelun hiilivoiman jatkoajasta ja oman öljyntuotannon lisäämisestä. 

Juuri nyt polttoaineiden ja ruuan hinnat nousevat voimakkaasti, mikä vaikuttaa dramaattisesti ihmisten arkeen. Liikennesektori on kokonsa takia keskeisessä roolissa päästövähennystavoitteissa. Tärkein ja vaikein haaste ilmastoselonteon tavoitteiden toteuttamisessa on kuitenkin se, miten pitää kansalaiset mukana. On selvää, ettei ilmastotavoitteita saavuteta, jos tavallinen ihminen joutuu muutoksista kohtuuttomasti kärsimään. 

Muuttunut tilanne on toisaalta myös mahdollisuus edistää esimerkiksi julkista liikennettä ja liikkuminen palveluna ‑konseptia. Selonteossa kootut nuorten tekemät esitykset esimerkiksi joukkoliikenteen tukemisesta ja sähköautojen latausinfraverkon tiivistämisestä ovat järkeviä. Julkisen liikenteen kilpailukyky yksityisautoiluun verrattuna on viime vuosina parantunut, ja polttoaineen kohonnut hinta nopeuttaa kehitystä. Julkinen liikenne on kuitenkin hyvin keskittynyttä ja kohtelee eri puolilla Suomea asuvia eriarvoisesti. Kategorinen ajattelu, jossa julkinen liikenne on hyvä ja yksityisautoilu paha, on väärä. Suomen kokoisessa maassa myös maaseudulla tulee olla elämisen edellytykset. Korkea polttoaineen hinta rajoittaa jo nyt työssäkäyntiä eri puolilla maata.  

Nyt kun venäläinen tuontienergia on pois energiapaletistamme, on tehtävä nopea muutos aurinko-, tuuli- ja maalämpöenergian sekä biokaasun laajamittaiseen käyttöön. Muutos on myös ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta välttämätön. 

On tärkeää luoda riittävät kannustimet, joilla suomalaisten asunnot saadaan energiaomavaraisiksi. Tarvittava teknologia ja osaaminen on jo olemassa. Toki suomalainen yhteiskunta panostaa jo nyt merkittävästi energiaremontteihin, mutta valitettavasti näitä parannuksia, suomalaisten rahoilla, tehdään kyllä enemmän Italiassa kuin täällä koti-Suomessa. 

Maataloudessa olisi potentiaalia päästöjen vähentämiseen, mutta on turha odottaa, että konkurssin partaalla olevilla maatiloilla olisi nyt paukkuja tehdä investointeja vaikkapa biokaasun keräämiseen, säätösalaojituksen rakentamiseen tai uusiin viljelymenetelmiin. Kovin helppoa on hallituksesta tai Brysselistä käsin kasata taakkoja toisten, kuten viljelijöiden, kannettavaksi. 

Arvoisa puhemies! Kristillisdemokraatit kannattavat järkevää ilmastopolitiikkaa. Tarvitaan toimenpiteitä ilmaston lämpenemisen hidastamiseksi ja luonnon tasapainon ylläpitämiseksi. On kuitenkin tärkeää, että ilmastonmuutoskeskustelussa pelottelun sijaan nostetaan faktat ja oikeat mittasuhteet keskiöön. Keskustelussa isot ja pienet asiat ovat menneet sekaisin, ja tästä on aiheutunut turhaa ahdistusta ja turhia pelkoja.  

Ilmastonmuutoksen torjunnassa Suomella on oiva mahdollisuus hyödyntää teknologista osaamistaan. Ilmastohysterian sijaan voimme luoda uutta. [Puhemies koputtaa] Ilmastonmuutoksen torjunta antaa mahdollisuuksia uuden, puhtaamman teknologian kehittämiseen ja uusien yritysten syntymiseen. Valinta on meidän. 

Arvoisa puhemies! Kiitokset erittäin hyvistä ryhmäpuheenvuoroista kaikille ryhmille. Tässä ehkä esitettiin edellä näkemyksiä, joiden mukaan ilmastopolitiikka ja ilmastotyö olisi kenties teatteria tai kenties jopa ilmastohysteriaa. Haluan sanoa, että näissä asioissa on kyse tulevien sukupolvien elinmahdollisuuksista tällä planeetalla. Meidän tehtävä on varmistaa, että tulevatkin lapset voivat nauttia lumisista talvista, [Petri Huru: Suomi ei sitä yksin varmista!] ja tässä meillä on suuri vastuu. 

On selvää, että irtautuminen fossiilisista polttoaineista pitää tehdä sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävästi. Kaikki nämä aspektit pitää huomioida. [Petri Huru: Sitähän ei tapahdu nyt!] On selvää, että kun täälläkin suunnitelmassa sanotaan, että tarvitaan oikeudenmukaista siirtymää, niin sellainen tarvitaan, ja näitä toimia tehdään muilla sektoreilla. Se, että nyt tänään keskustelemme keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmasta ja ympäristö- ja ilmastoministerinä esittelen tätä, ei sulje pois sitä, etteikö hallitus olisi vaikkapa tähän mennessä tehnyt niitä muita tärkeitä sosiaalipoliittisia ja työllisyyspoliittisia toimia, lähtien muun muassa sosiaaliturvan indeksikorotuksista ja työmatkavähennyksen nostamisesta. Tarvitsemme näitä kaikkia toimia. Eli toisin sanoen haluan painottaa sitä, että vaikka täällä ei lue kaikkea sosiaalipolitiikkaa ja työllisyyspolitiikkaa, se ei sulje pois sitä, etteikö niitä olisi silti tehty ja täytyisi tehdä. 

Mitä tulee yritysten rooliin, tämä vihreä siirtymähän mahdollistaa meille aivan valtavat vientimahdollisuudet. Uuden työn luominen on mahdollista, verotuloja syntyy, syntyy lisää suomalaista hyvinvointia. Ja itse asiassa yritykset ovat itse vedonneet — esimerkiksi elinkeinoelämä on vedonnut siihen — että ilmastotoimissa ei pidä pysähtyä vaan päinvastoin pitää tehdä jopa nopeammin, koska yritykset näkevät, että raha menee tällä hetkellä sinne, missä vähennetään päästöjä, luodaan uutta työtä ja toimeliaisuutta. Tämä on meidän hyvä pitää mielessä, koska yritykset sitä vahvasti nostavat. 

Mitä tulee yritysten toimintaedellytyksiin, niin edustaja Sirénille haluan tässä mainostaa jo ennalta, että hallituksessa on tuloillaan tänne esitys luvituksen nopeuttamisesta, nimenomaan siitä, että vihreää siirtymää edistävät investoinnit saisivat etusijan viranomaismenettelyssä. [Petri Huru: Ei ainoastaan vihreä siirtymä, vaan kaikki investoinnit!] Toivon, että kaikki, jotka täällä kannattavat yritysten parempia toimintamahdollisuuksia, edellytyksiä, ovat nopeasti mukana täällä eduskunnassa käsittelemässä tätä, kun saamme lakiesityksen tänne. 

Huoltovarmuudesta tuli kysymys: On selvää, että se on tärkeä näkökulma, mutta yksi keskeisimmistä näkökulmista on se, kuinka nopeasti irtaudumme venäläisestä ja muusta fossiilisesta tuontienergiasta. Haluamme rakentaa Suomesta energiaitsenäisen — se on sinivalkoista, se on vihreää, se on molempia siirtymiä. Se tukee meidän hyvinvointia ja työllisyyttä ja tuo lisää verotuloja. [Puhemies koputtaa] — Jatketaan seuraavassa kohdassa. 

Arvoisa puhemies! Äsken oli juuri tämä yritysten mukanaolo ja se, että yritykset näin vaativat. Tämä on käsittämätöntä oikeasti, että voidaan kertoa täällä ministerin suulla, että suomalaiset yritykset haluaisivat näin. [Satu Hassi: Elinkeinoelämän keskusliitto!] Se on vain pieni osa yrityksistä, jotka näin haluavat, se osa, jolla on vaikka mitkä mahdollisuudet rahallisesti tai taloudellisesti tämä ongelma poistaa, koska ne saavat sillä myös oman kilpailuetunsa, kun pienet, niin sanotusti, pk-sektorin yrittäjät, eivät pysty näihin vastaamaan tai eivät pysty myöskään olemaan kilpailussa mukana ja näin ollen joko kuihtuvat kokonaan pois alalta tai sitten nämä isot yritykset ostavat heidät pois alalta. Tätä ovat nämä yritykset, jotka tässä haluavat mukana olla, [Puhemies koputtaa] eivät pk-sektorin yritykset tässä mukana ole. 

Arvoisa puhemies! Kiitoksia ministerille. Tämä luvituksen sujuvoittaminen on erittäin odotettu kokonaisuus. Siinä on aivan keskeisiä pullonkauloja sille, että me saamme tätä siirtymää edistettyä ja luomme sellaista toimintaympäristöä, jossa kestävämmät ratkaisut etenevät ja ovat myös kannattavia niiden toteuttajille.  

Oli myös ilo kuulla monissa puheenvuoroissa tukea ja yhtenäisiä näkemyksiä esimerkiksi biokaasun edistämiselle ja vetytaloudelle, joka on Suomessa tähän asti ollut vähän turhankin huonolla huomiolla siihen nähden, miten valtava potentiaali vetytalouteen siirtymisessä on. Tältä osin kysyisinkin vielä tarkennusta: onko hallituksella suunnitelmissa nyt tiedossa olevien ohjelmien lisäksi vetyyn liittyen ohjelmatyötä tai strategiatyötä? [Puhemies koputtaa] Olen valmistellut aiheesta toimenpidealoitetta, ja toivoisin sille laajapohjaista tukea. 

Arvoisa puhemies! Täytyy hieman ihmetellä — edelleen, jatkuvasti — perussuomalaisten näkökantaa tähän uusien teknologioiden ja fossiilittoman energian ja päästöttömän energian lisäämiseen Suomessa, koska sehän on se meidän ainut vaihtoehto ja ne teot, mitä tähän mennessä Suomessa on tehty tämän siirtymän tukemiseksi, tällä hetkellä nimenomaan halventavat niitä hintoja, mitä tuolla pumpulla tai energian suhteen muuten on. [Jani Mäkelä: Yhteiskunnan rahoilla!]  

On näitä mittavia investointeja, mitä nyt olemme saaneet Suomeen ja on tulossa — esimerkiksi Microsoft ja Fortum ovat investoimassa todella ainutlaatuisen yhteishankkeen tuonne Espooseen, johon voi tulla jopa 11 000 työpaikkaa — ja tämä kaikki on tämän siirtymän ansiota, ja varmasti myös sen ansiota, että meillä on edelläkävijän maine. [Puhemies koputtaa] Tästä edelläkävijyydestä olisi kiinnostavaa kuulla ministeriltä lisää. 

Arvoisa puhemies! Me olemme huolissamme ruuan hinnan noususta, me olemme huolissamme sodasta, me olemme huolissamme huoltovarmuudesta, muun muassa. Nämä kaikki asiat liittyvät ilmastonmuutokseen. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Ei mikään pitemmällä aikavälillä uhkaa ruuan tuotantoa ja saatavuutta ja nosta hintoja enemmän kuin ilmastonmuutos, joka tällä hetkellä jo tuhoaa satoja esimerkiksi Intiassa ja Pakistanissa, osassa Yhdysvaltoja ja mahdollisesti osassa Eurooppaakin.  

Olemme oppineet, että fossiilivapaus on myös turvallisuuspolitiikkaa. Ei riitä, että irtaudumme Venäjän energiasta ja Putinin sotakoneen rahoittamisesta; ei se ole kovin paljon parempi, jos sitten siirrymme rahoittamaan entistä enemmän Saudi-Arabian diktatuuria.  

Kuten tässä jo on monikin kollega todennut, sen lisäksi, että ratkaisemme tässä ihmiskunnan suurinta tulevaisuusongelmaa, [Puhemies koputtaa] samalla luomme kotimaista työtä ja toivoa tulevaisuudesta. 

Arvoisa puhemies! Se on juuri näin. Nyt täytyy ymmärtää, että nämä toimet ovat välttämättömiä. Piste. Se, mistä voi kritisoida, on, että pitäisi tehdä enemmän. [Petri Huru: Enemmän mutta pidemmässä ajassa!]  

Kaikissa näissä meidän ajamissamme ilmasto- ja luontotoimissa on kyse myös ihmisten hyvinvoinnin turvaamisesta, ja me ainakin vasemmistossa nähdään tässä reilussa siirtymässä sellainen iso, yhteinen urakka, joka tulee tarjoamaan myös konkreettisesti uutta työtä Suomeen. Esimerkiksi kierrätyslannoitteiden tuotannossa ja hiilivapaassa teräksessä Suomen täytyy olla etunenässä kehittämässä näitä teknologioita myös vientiin — myös perinteiselle teollisuudelle riittää työtä. On ihan selvää, että kaiken teollisuuden tulee olla vähähiilistä tulevaisuudessa, ja se on myös tapa, jolla me suojellaan suomalaisia työpaikkoja.  

Lopuksi haluan vielä toivottaa uudelle ympäristö- ja ilmastoministerille voimia pestiin. Voit luottaa siihen, [Puhemies koputtaa] että meidän ryhmä on tässä työssä tukenasi. 

Arvoisa puhemies! Ilmastonmuutoksen torjunnassa Suomella on oiva mahdollisuus hyödyntää teknologista osaamista, ja myös uuden, puhtaamman teknologian vientimahdollisuudet ovat suuret. Luonnon monimuotoisuuden turvaamisesta Sitra julkaisi aivan hiljakkoin selvityksen, kuinka monimuotoisuuden turvaajana kiertotaloudella olisi suuret mahdollisuudet ruuantuotannossa, maataloudessa, rakennuksissa ja rakentamisessa, samoin kuin tekstiileissä, kuiduissa ja metsäsektorilla. Kysyisinkin nyt uudelta ministeriltä: miten näette tämän kiertotalouden osuuden vahvistamisen ja mahdollisuudet Suomessa? 

Sen lisäksi kysyisin, kun mainitsin ilmastohysterian: Olen kovasti huolissani meidän nuorista, jotka kokevat voimakasta ilmastoahdistusta ja tietynlaista hysteriaa siinä määrin, että esimerkiksi nuorisopsykiatrian poliklinikoilta on tullut viestiä, että siellä on ilmastoahdistuneita nuoria. [Puhemies koputtaa] Miten ministeri tätä asiaa olisi korjaamassa ? [Satu Hassi: Ilmastotoimet auttavat! — Mai Kivelä: Riittävillä ilmastotoimilla!] 

Arvoisa puhemies! Kyllähän venäläisestä energiasta luopuminen käy, mutta sitä on hieman vaikea ymmärtää, miksi meidän pitäisi maksaa muiden luopuminen venäläisestä energiasta, niin kuin nyt EU:n tulonsiirroilla ja niin sanotuilla oikeudenmukaisilla siirtymillä tehdään. Sitähän se tosiasiallisesti tarkoittaa, että me maksamme puolalaisten luopumisen fossiilisista polttoaineista, kun näitä oikeudenmukaisia siirtymärahastoja rakennetaan. 

Mitä tulee yritysten halukkuuteen näihin toimiin, niin kyllä nyt esimerkiksi 55‑valmiuspaketin yhteydessä EK:nkin suunnalta alkoi tulla sellaisia lausuntoja, että tämä maksaa vähän turhan monta miljardia ja hirvittää, mitä nämä kustannukset tulevat olemaan. 

Suomen ilmastopolitiikan suuri katastrofi on 15 vuoden etupainotteisuus verrattuna kilpailijamaihimme. Tämän ilmastopolitiikan mielekkyyttä kuvaa se, kun katsotte lennossa olevista lentokoneista kuvaa näyttävää Flightradaria, missä kohtaa siellä on tyhjää. Tyhjää on Ukrainan päällä, Afganistanin päällä ja Suomen päällä, mutta hieman eri syistä. Muut lentävät, me emme. Silti me yritämme pelastaa koko maailman ilmaston omilla toimillamme. 

Arvoisa puhemies! Meillähän on hiilijalanjälki mutta meillä on myös hiilikädenjälki. Eli kompensoimme tätä hiilijalanjälkeä tai yritämme sitä vähentää omassa taloudessamme tai muuten, mutta tuo hiilikädenjälki ja yrityselämähän ovat yhdessä. Meillä on paljon osaamista ja teknologiaa, millä me voidaan vähentää koko maailmankin toimintaa. Ilmastohan ei pysähdy tähän meidän valtionrajalle. Minullakin on yksi ystävä, joka tällä hetkellä optimoi kiinalaisia hiilivoimaloita. Mitenkä tämä suomalainen osaaminen ja teknologia saataisiin Suomen hyväksi tässä hiililaskennassa? Miten tämä hiilikädenjälki — se, mitä suomalaiset teknologiat tai suomalaiset yrittäjät ja toimijat tekevät maailmalla — saataisiin kotimaankin hyväksi niin, että myös se olisi osaltaan vähentämässä tätä meidän hiilitaakkaa? Se on tärkeä asia.  

Biokaasun ja maatalouden roolin osalta ihmettelen, että näissä maataloustukiasioissa maatalouden biokaasua ei voida myydä ulkopuolelle, [Puhemies koputtaa] sillä sekin olisi mainio asia, että kaikki voisimme käyttää sitä.  

Arvoisa puhemies! Ilmastonmuutoksen hillintä ja luontokadon pysäyttäminen edellyttävät mittavaa muutosta ajattelussamme ja toimintatavoissamme, ja se ei tapahdu peräpeiliin katsomalla. Meillä on kaikki mahdollisuudet muuttaa teollisuutemme, metsätaloutemme ja maataloutemme ilmastokestäviksi. Teknologia ja keinot ovat jo olemassa, ja nyt tarvitaan rohkeutta ottaa ne käyttöön. Muutos voidaan tehdä niin, että siitä hyötyvät myös maataloustuottajat ja metsänomistajat. Maataloudessa on nyt todella tärkeää ottaa käyttöön kustannustehokkaimmat keinot ilmastokestävän ruuantuotannon tukemiseen. Tätä hallitus nyt myös tekee. 

Kun puhutaan hiilinieluista ja niiden hupenemisesta, yksi keino hiilinielujen vahvistamiseen on myös se, että sekin tehdään taloudellisesti kannattavaksi sillä tavalla, että me määritämme hiilelle hinnan myös silloin, kun sitä sidotaan maaperään, metsään tai puutuotteisiin. Eli ratkaisuja meillä todella on, ja toivon, että keskityttäisiin niiden eteenpäinviemiseen sen sijaan, että puhutaan siitä, miten vaikeaa ilmastonmuutoksen torjunta on. 

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Suomella on varmastikin annettavaa ilmastonmuutoksen torjunnassa, se on selvä, mutta se keskustelu, mikä tällä hetkellä on virinnyt ympäri Eurooppaa, liittyy tähän Fit for 55 ‑pakettiin, joka annettiin alun perin heinäkuussa 2021 ja annettiin hyvin toisenlaisissa olosuhteissa kuin missä me tällä hetkellä elämme. 

Tähän nyt on sitten liitetty tiiviisti tämä REPowerEU-paketti, ja täytyy sanoa, että monta kertaa EU-sääntelyssä on hämmentävää se, että ei uskota, että jäsenvaltioissa parhaiten löydetään ne kustannustehokkaimmat keinot päästä näihin tavoitteisiin vaan mennään yksityiskohtaisesti nippelitasolle sääntelemään, mitä missäkin jäsenvaltiossa pitäisi tehdä. Esimerkiksi aurinkopaneelit joka ikisellä katolla — täytyy sanoa, että kun tuolla Itä-Suomessa viime talvenakin oli lumikuormaa katolla pahimmillaan semmoinen puolitoista metriä, niin ei siinä nyt oikein ensimmäisenä aurinkopaneelit tulleet mieleen. 

Elikkä millä tavalla me saataisiin siihen EU-sääntelyyn sellaista järkeä, [Puhemies koputtaa] joka ottaisi paremmin huomioon nämä erilaiset ilmasto-olosuhteet ja olosuhteet ylipäätänsäkin jäsenvaltioissa? 

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Kun nyt puhumme venäläisestä energiasta irtautumisesta, niin perussuomalaiset toki sitä kannattavat. Kuitenkin on tärkeää varmistaa, ettei mennä ojasta allikkoon. Vihreään energiaan siirtyminen vaatii muun muassa paljon kriittisiä mineraaleja. Jos niitä ei saada Suomesta tai edes Euroopasta, on vaarana, että riippuvuus venäläisestä energiasta siirtyy riippuvuudeksi keskisen Afrikan epävakaiden valtioiden mineraaleista. Huomioitavaa on myös, että monet näistä maista ovat jo osin Venäjän tai Kiinan ikeen alla ja että ympäristöhaitat ja ihmisoikeusasiat ovat merkittävästi heikommalla tasolla kuin Suomessa. 

Arvoisa puhemies! Investointien ja tuotannon saamiseksi Suomeen onkin tärkeää, että huolehdimme jouhevasta ja ennakoitavasta lupapolitiikasta, jotta investoinnit eivät makaa vuosikausia lupabyrokratiassa ja valituskierteessä. Lisäksi tämän ei tule koskea ainoastaan vihreitä investointeja. Näin takaamme, että Suomi pysyy jatkossakin kiinnostavana investointikohteena. [Puhemies koputtaa] Arvoisa ministeri, oletteko valmiit jouhevoittamaan kaikkea lupapolitiikkaa? 

Kunnioitettu herra puhemies! Ilmasto on muuttunut ja muuttuu koko ajan. Se on fakta. Olen tyytyväinen siitä, että sinivalkoisella siirtymällä tämä maa siirtyy fossiilitaloudesta kohti biotaloutta. Sitä on tehty jo viime kaudella ansiokkaasti, ja tällä vaalikaudella se jatkuu.  

Kun puhutaan sinivalkoisesta siirtymästä, se tarkoittaa sitä, että suomalaisella osaamisella [Petri Huru: Perussuomalaisten lanseeraama!] ja uusilla teknologioilla me viemme tätä maata eteenpäin ja taklaamme ilmastonmuutosta. Metsätalous, maatalous, ne ovat edelläkävijöitä ilmastonmuutoksen torjunnassa. Uusia teknologiainnovaatioita: tämän viikon maanantaina Kainuuseen vihittiin uusi supertietokone Lumi, joka ratkoo laskennallaan ilmastonmuutosta. 

Mutta, puhemies, sosiaalinen kestävyys on otettava näissäkin talkoissa mukaan. Energian hinta nousee. [Puhemies koputtaa] On pidettävä huoli, että energia pysyy asianmukaisella tasolla hinnan osalta. [Perussuomalaisten ryhmästä: Hyvä puhe!]  

Arvoisa herra puhemies! Täältä lisää sinivalkoista. Elikkä täällä on ihan aiheesta nyt puhuttu, monessakin puheenvuorossa on huoli ollut, omavaraisuudesta ja ruuantuotannosta ja kotimaisuudesta. Turpeen kohdalla yhtenä sellaisena — tuolla pidemmässä puheessa käsittelen vähän laajemmin — otan tässä nyt yhden osa-alueen turpeen hyvistä puolista. Elikkä kun viime kesää muistelemme, niin se oli vähän poikkeuksellinen kesä, ja uskon, että niitä vastaavanlaisia kesiä tulee jatkossa lisää. Se tarkoittaa sitä, että kun 12 prosenttia meidän peltopinta-alasta on turvepohjaisia, niin juuri näistä pelloista saatiin kaikkein paras sato. Elikkä nyt jos tässä lähdetään viemään tätä meidän ilmastopolitiikkaa siihen suuntaan, että turvepellot ennallistetaan taikka muutetaan kosteikoiksi, niin kyllä siinä omavaraisuus tulee kärsimään ja olemme kohta samassa tilanteessa kuin Ruotsi, joka ei ole enää omavarainen. Tämäkin on hyvä huomioida, [Puhemies koputtaa] ja toivon ministeriltä tähän pientä kommenttia.  

Kiitos, arvoisa puhemies! Tässä oli hyviä näkökulmia nostettu. Vielä edustaja Laaksolle haluan muistuttaa, että tosiaan viime syksynä sekä Elinkeinoelämän keskusliitto, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto että työntekijäjärjestöt yhdessä lausuivat, että ilmastotoimissa täytyy mennä eteenpäin. Tässä on aika valtava osa suomalaisista edustettuna. 

Edustaja Sirénille: Tärkeä kysymys vedystä, ja vety todella tulee olemaan tärkeä osa erityisesti teollisuuden ilmastotyötä. Itse asiassa pian annetaan työ- ja elinkeinoministeriön valmistelussa oleva ilmasto- ja energiastrategia, jossa tämä vedyn tuotanto tulee olemaan tärkeässä osassa. 

Sen lisäksi tässä nuorten ilmastoahdistus nousi esille, ja kyse on mitä suurimmasta haasteesta. Nuorten mielenterveysongelmat ovat kasvaneet, ja monien taustalla on varmasti ahdistusta uudenlaisesta, muuttuvasta työelämästä sekä ilmastonmuutoksesta ja luontokadosta. Itse ajattelen — ja hallituksen linjoissa näkyy se — että toki mitä enemmän teemme ilmastotoimia, jotta tulevaisuudessakin tämä maapallo säilyy kestävänä ja tuleville sukupolville elinkelpoisena, niin sitä paremmin ihmiset voivat nukkua yönsä rauhassa. Me nähdään valtavan huolestuttavia uutisia ympäri maailmaa siitä, kuinka helteet ovat aiheuttaneet terveyshaittoja erityisesti ikäihmisille, myös Suomessa kesäisin. Meidän pitää rakentaa sellaista maailmaa, jossa ihmistenkin terveys kestää. 

Hiilikädenjäljestä on tosiaan tulossa jatkossa osa ilmastovuosikertomusta, se täällä nousi, ja se tulee lisäksi myös osaksi tätä ilmasto- ja energiastrategiaa, ja sen kautta on toki tärkeää tehdä näkyviksi ilmastotyön hyödyt taloudelle. 

Luvituksesta mainitsin jo aiemmin, ja nostan sen vielä uudestaan. Eli hallitus valmistelee paraikaa esitystä eduskuntaan siitä, että nämä vihreän siirtymän investoinnit saisivat etusijan. [Petri Huru: Miksi vain vihreän?] — Sen takia vihreän siirtymän investoinnit, että meillä on kiire irtautua fossiilisista polttoaineista. — Täällä mainittiin tämä EU:n Fit for 55 ‑paketti, ja sehän on toki annettu erilaisessa maailmantilanteessa, mutta itse asiassa tässä maailmanhetkessä irtautuminen fossiilisista polttoaineista on tullut entistä kiireellisemmäksi. [Petri Huru: Entä mineraalien jalostus?] Sen takia niissäkään EU-toimissa ei voi pysähtyä. Euroopan parlamentti on siellä nyt hiomassa omia lausuntojaan tähän, ja Suomen hallitus tulee toki ministerikokouksissa nostamaan esille tarvetta siitä, että tässä työssä ei voi pysähtyä. [Petri Huru: Harjavallassa investoinnit seisovat!] On selvää, että EU:n ei pidä tulla tekemään sellaisia asioita, joita me itse voimme tehdä. Tästä on kyse läheisyysperiaatteessa, ja toki siitä pidämme vahvasti kiinni. Toisaalta EU:n yhteinen ilmastopolitiikka luo meille myös sitä suurta markkinaa, meidän yrityksille vientimahdollisuuksia, lisää verotuloja, ja siinä toki hyödynnämme suomalaista osaamista vahvasti. 

Kiitos, arvoisa puhemies! Mukava sanoa viimeinen sana tässä debatissa. — Tässä KAISU-suunnitelmassa on tosiaan kyse Suomen päästöistä, taakanjakosektorin päästöistä, mutta jotta olisimme hiilineutraali, meillä täytyy tietenkin olla yhtä suuret nielut kuin mitä meidän päästöt ovat.  

Tänä keväänä kuulimme hälyttäviä uutisia siitä, miten meidän hiilinielut ovat romahtaneet. Kuitenkin samalla meillä on tiedossa pitkä lista asioita, mitä me voimme tehdä hiilinielujen parantamiseksi. Niitä ovat tarjonneet tutkijat ja kansalaisjärjestöt jo vuosia. Meidän on otettava nopeasti käyttöön tietenkin tehokkaimmat ja edullisimmat ja jatkettava määrätietoisesti kohti parempia hiilinieluja. Turvesuot ovat merkittävä päästölähde tässä mielessä. Hiiliviljely, kosteikkoviljely, ojitusten lopettaminen ja jatkuvan kasvatuksen suosiminen suometsässä ovat keinoja, mitkä parantavat meidän hiilinieluja, parantavat vesien tilaa, parantavat metsälajien elinympäristöä ja samalla maan kasvukuntoa. 

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen ilmastopolitiikka oli jo alusta alkaen yltiökunnianhimoista ja suorastaan epärealistista. Venäjän hyökkäyssodan jälkeen tavoitteiden toteutumisesta on tullut entistä epätodennäköisempää. Ei ole mitään järkeä siinä, että Suomi on asettanut omaksi kansalliseksi hiilineutraalisuustavoitteekseen vuoden 2035, varsinkaan kun EU:ssa tavoite on vuodessa 2050, mikä sekin on äärimmäisen haastavaa. Eikö meidän kannattaisi kulkea nyt tässä yhtä matkaa muun EU:n kanssa, kun olemme vielä jäseniäkin siellä? 

Suomen tavoite ei ole realistinen eikä järkevä yhteiskunnan, talouden tai edes ilmaston kannalta. Samaan aikaan meillä on myös kunnianhimoiset luontotavoitteet, jotka rajoittavat metsien ja soiden käyttöä, vaikka juuri niitä meidän on nyt suorastaan pakko käyttää aiempaa enemmän. Kaiken lisäksi on nähtävillä, että Euroopan unionissa halutaan rajoittaa metsiemme käyttöä entisestään. EU:n ympäristövaliokunta on linjannut, että puuta ei laskettaisi uusiutuvaksi energianlähteeksi. Myöskin ydinvoiman puhtautta on siellä kyseenalaistettu. EU-taksonomiasta olisikin luovuttava, koska sitä ohjaavat liikaa politiikka ja erityisesti suurten EU-maiden intressit. Keski-Euroopassa ei ymmärretä riittävästi suomalaisesta metsäteollisuudesta ja metsienhoidosta. Suomen metsät kuuluvat kansallisen päätäntävallan piiriin — tästä asiasta ei pidä edes neuvotella. 

Pahasti näyttää siltä, että idealisteille ainoat hyväksytyt energiamuodot ovat tuuli- ja aurinkovoima. Niitäkin tarvitaan, mutta niillä ei mitenkään pystytä täyttämään Suomen kaltaisen kylmän ja pitkien etäisyyksien maan energiatarvetta. Tuulivoimahan on tuulisten päivien sattumaenergiaa. Esimerkiksi 10.6. Suomen tuulivoimalat tuottivat maamme sähkönkulutuksesta vain 0,15 prosenttia. [Petri Huru: Ohhoh!] 

Arvoisa puhemies! Kun puhumme energiantuotannosta, liian usein jumiudumme mustavalkoiseen joko—tai-ajatteluun. Se ei ole viisasta. Samaan aikaan kun kehitämme uusia energialähteitä ja tehostamme jo olemassa olevien uusiutuvien tuotantoa, voimme turvata energiansaannin perinteisemmillä energialähteillä. Tarvitsemme tällaista sekä—että-ajattelua, jossa otetaan huomioon ja hyödynnetään erilaisia vaihtoehtoja laajasti ja tarkoituksenmukaisesti. On siis hyvä, että Suomessa panostetaan tk-investointeihin ja uusiutuviin energialähteisiin — niille on paikkansa. 

On kuitenkin ymmärrettävä se todellisuus, missä elämme. Vihreä siirtymä tapahtuu, mutta sen ei pidä olla eikä se ole niin nopea kuin ilmastoaktivistit ja heidän talutusnuorassaan olevat hallituspuolueet tahtoisivat. Venäläisestä fossiilisesta energiasta pitää irtautua niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa. Siirtymä ei tapahdu kuitenkaan suoraan venäläisestä fossiilisesta energiasta esimerkiksi kotimaiseen tuuli- tai aurinkoenergiaan. Täällä Suomessa meidän on järkevää ottaa käyttöön omat käytettävissä olevat resurssimme, kuten turvealueet ja metsistä saatava energiapuu. 

Arvoisa puhemies! Me perussuomalaiset varoitimme hallitusta useaan kertaan, kun hallitus ajoi turvetuotantoa harkitsemattomasti alas. Jo hallituskauden alussa oli nähtävissä, että turpeen käyttö vähenee päästökaupan korkean hinnan vuoksi paljon nopeammin kuin edes hallitusohjelmaan oli kirjattu. Siitä huolimatta hallitus päätti nopeuttaa alasajoa entisestään. Tämän vuoksi moni turveyrittäjä joutui leivättömän pöydän eteen, ja samalla vaarantuivat kasvu- ja kuiviketurpeen tuotanto sekä mahdollisuus kehittää turpeesta korkean teknologian uusia innovaatioita. Energiaturvetta jouduttiin korvaamaan Venäjältä tuodulla hakkeella. Tämäkö oli järkevää politiikkaa? Ei varmastikaan. Samalla moni jo aloitettu turvesuo jätettiin kesken. Järkevää olisikin ollut — ja on yhä — nostaa jo aloitetut suot loppuun asti ja tämän jälkeen istuttaa niihin puuta, jolloin ne toimisivat hiilinieluina — tätä varmasti kaikki haluamme. Turveyrittäjille pitää luoda nyt pidemmät kuin vain kahden vuoden näkymät ja mahdollisuudet toimia viidestä kymmeneen vuotta. 

Arvoisa puhemies! En voi kannattaa hallituksen ilmastopolitiikkaa, joka ei perustu realiteetteihin vaan idealismiin ja toiveajatteluun. Energian hinta on jo nyt aivan liian korkea, ja suurin osa siitä johtuu nimenomaan ilmastopolitiikasta, ja jos hallitus haluaa pitää tavoitteistaan kynsin ja hampain kiinni, on vielä paljon kalliimpaa ja pahempaa luvassa. [Puhemies koputtaa] Perussuomalainen omavaraisuutta ja huoltovarmuutta korostava maltillinen vaihtoehto on kansalle hyväksi. — Kiitoksia. [Satu Hassi: Ai että sota johtuu ilmastopolitiikasta?] 

Arvoisa puhemies! Venäjän aloittaman sodan jälkeen Suomeen oli tuotu huhtikuun loppuun mennessä 370 miljoonan euron arvosta venäläistä fossiilienergiaa. Ostamalla fossiilienergiaa Venäjältä paitsi rahoitamme Putinin sotakassaa myös kiihdytämme ilmastonmuutosta — tämä yhtälö on täysin kestämätön. Siksi meidän on irrottauduttava pikaisesti fossiilienergian kahleista ja rakennettava hiilineutraali hyvinvointivaltio, jossa sekä ihmiset että luonto voivat hyvin. 

Tällä hallituskaudella on luotu päästövähennyspolku kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa. Tänään käsiteltävä selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta — kavereiden kesken KAISU — on tärkeä askel tällä polulla. KAISU on kompassi, joka ohjaa meitä kohti hiilineutraalia hyvinvointivaltiota vuoteen 2035 mennessä. 

Arvoisa puhemies! KAISU-kompassin avulla olemme saavuttamassa päästövähennystavoitteemme, mutta hiilinielujen kasvattamisessa olemme tutkimusten mukaan pahasti jälkijunassa. Suurin yksittäinen syy hiilinielujen pienentymiselle ovat kasvaneet metsähakkuut, joita tehdään liikaa etenkin nuoriin kasvaviin metsiin. Pysyäksemme hiilineutraalisuuspolulla meidän on kannustettava metsänhoidossa entistä enemmän hiilensidontaan ja jatkuvan kasvatuksen menetelmiin. Jyväskylän yliopiston tutkimuksen mukaan jatkuva kasvatus turvaisi parhaiten metsien monitoiminnallisuuden, ja siksi sen tulisi olla ensisijainen metsänhoidollinen menetelmä. Lisäksi meidän on luotava järjestelmä, joka kannustaa kasvattamaan maaperän hiilensidontaa. Hiilensidontaa tulee korvata maanomistajalle tulosperusteisesti. 

Valittavasti tämänhetkinen metsäpolitiikkamme kannustaa hoitamaan metsiämme vain taloudellisesta näkökulmasta. Se ei ole metsänomistajan vika — he toimivat järjestelmän edellyttämällä tavalla. Meidän päättäjien tehtävänä on kuitenkin luoda uudet raamit metsäpolitiikalle, joka on sekä taloudellisesti että ympäristöllisesti kestävää. 

Arvoisa puhemies! Eilen täällä salissa keskusteltiin julkisen talouden suunnitelmasta seuraavalle neljälle vuodelle. Tuossa keskustelussa toin esille, että investoinnit vihreään siirtymään ovat välttämättömiä elinympäristömme, taloutemme ja turvallisuutemme takia. Siksi hallitus panostaa suunnittelukauden aikana vuosittain yli kaksi miljardia euroa vihreään siirtymään. Investoinnit mahdollistavat esimerkiksi vaiheittaisen luopumisen öljylämmityksestä sekä vähäpäästöisten ajoneuvojen hankinta- ja muuntotuet. Näillä toimilla on merkitystä, sillä esimerkiksi viime vuonna täyssähköautojen rekisteröinti kasvoi peräti 240 prosenttia verrattuna vuoden 2020 lukuihin. Kasvaneet rekisteröintiluvut ovat vain yksi osoitus siitä, että vihreä siirtymä on jo täällä. Meidän päättäjien tehtävänä on vain vauhdittaa tätä siirtymää ja luoda kaikille ihmisille asuinpaikasta tai varallisuudesta riippumatta aito mahdollisuus siirtyä päästöttömään vaihtoehtoon. 

Arvoisa puhemies! Yksi keskeinen osa-alue hiilineutraaliuden saavuttamisessa on liikenteen päästöjen vähentäminen. Liikenteen päästöt ovat taakanjakosektorin suurin päästölähde, sillä se muodostaa lähes 40 prosenttia taakanjakosektorin päästöistä. Liikenteen päästöjen vähentäminen onkin aivan keskeistä, kun haluamme saavuttaa hiilineutraalin hyvinvointivaltion. 

Tällä hallituskaudella on luotu fossiilittoman liikenteen tiekartta, jonka tavoitteena on puolittaa liikenteen päästöt vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Tiekartan avulla liikenteen päästöjä pystytään vähentämään hallitusti ja suunnitelmallisesti. Samalla ehkäisemme liikenneköyhyyden syntymistä, kun pystymme tarjoamaan ihmisille tukea ja korvaavia kulkumuotoja. Liikenteen päästövähennyksissä onkin tärkeää edetä porkkana edellä. Vähäpäästöisten kulkumuotojen tulee olla ihmisille taloudellisesti ja ajallisesti houkutteleva vaihtoehto. Siksi investoinnit raideyhteyksiin, joukkoliikenteeseen, kävelyyn ja pyöräilyyn sekä tuet sähkö- ja kaasuautojen hankintoihin ja jakeluinfraan ovat välttämättömiä toimia, kun etenemme kohti fossiilitonta liikennejärjestelmää. Puolentoista asteen rajapyykki lähestyy vauhdilla, ja jokaisen valtion on hoidettava oma osuutensa ilmastotalkoista. [Sheikki Laakson välihuuto] 

Arvoisa puhemies! Hallituksen harjoittama ilmastopolitiikka ei kulje järki vaan ideologia edellä. On kiistatonta, että ilmastopolitiikan maksumies on suomalainen veronmaksaja, jonka lompakosta te mielellänne otatte niin paljon kuin suinkin kehtaatte. Haluatte Suomen olevan kokoaan suurempi esimerkin näyttäjä, mutta kuka esimerkistämme piittaa? Onko sillä aidosti merkitystä ilmaston ja ympäristön kannalta? 

Kun te hallituksessa puhutte vaikkapa yritysten vaativan ilmastotoimia, te puhutte isoista yrityksistä, jotka voivat tienata sillä, mutta mitä luulette pienten ja keskisuurten yritysten miettivän? He miettivät, miten pitää toimintaansa kannattavana, miten pitää ihmiset palkkalistoilla. Ei heidän ensimmäinen tai tärkein ajatuksensa ole miettiä hiilineutraalisuustavoitteita ja ympäristön pelastamista. Heillä ei ole siihen aikaa eikä varaa. He eivät mieti etunenässä oman sädekehänsä kiillottamista, kuten te hallituksessa teette.  

Lähestulkoon jokainen suomalainen on kiinnostunut ja haluaa huolehtia suomalaisesta puhtaasta luonnosta, vesistämme ja metsistämme. Se on ihan selvä asia. Suomen hiilineutraalisuustavoite on kuitenkin aivan liian tiukka ja kunnianhimoinen, ja se ilmenee tästä ilmastopolitiikan suunnitelmastakin. Sen mukaan toimenpiteitä on lisättävä ja tiukennettava entisestään, jotta Suomi olisi hiilineutraali vuonna 2035 — vaikka Euroopan unionin tavoite on vasta vuosi 2050, meidän pitää väkisin yrittää päästä tavoitteeseen 15 vuotta aiemmin. Ympäristön kannalta sillä ei ole merkitystä, me kaikki tiedämme sen. Mutta hallitukselle onkin tärkeämpää kiillottaa omaa sädekehäänsä isommissa pöydissä Euroopan unionissa, ja siksi te ette ole valmiita tavoitteestanne luopumaan, ette edes nyt, kun meillä on aikamme pahin maatalouskriisi ja Venäjä jatkaa edelleen sotimista Ukrainassa. 

Arvoisa puhemies! Kaikki perusasiat — ruoka, lämmitys ja polttoaineet — maksavat suomalaisille päivä päivältä yhä enemmän, mutta hallituspuolueet eivät ole edes valmiita keskittymään näiden ongelmien ratkaisemiseen tai ryhtymään toimiin tilanteen helpottamiseksi, vaan tärkeämpää on edistää omia kunnianhimoisia ilmastotavoitteita hinnalla millä hyvänsä. Siitä minä olen erityisen huolissani, suomalaisten pärjäämisestä. 

Ja mitä tulee tähän nuorten kokemaan ilmastoahdistukseen, johon ministerikin viittasi, niin kukakohan sitä lietsoo? Tuossa taannoin töihin kävellessäni kuuntelin, kun arviolta kahdeksanvuotiaat tytöt pohtivat, ettei kananmunia ole hyvä syödä, koska on noudatettava vegaanista ruokavaliota, ettei maailma tuhoudu. Eikä ole kauan, kun eräs nuori kertoi olevansa vegaani, jotta voisi toteuttaa haaveensa omista lapsista ja omakotitalosta maalla. Hän tunsi ahdistusta ja huonoa omaatuntoa näistä haaveistaan, koska ne kuormittavat ilmastoa. Sitä se ilmastoahdistus on: tunnetaan huonoa omaatuntoa, kun joka tuutista syyllistetään perheen perustamisesta, lihansyönnistä tai vaikka omakotitaloasumisesta. Jos haluamme suomalaisena yhteiskuntana selvitä ja pärjätä, syyllistämisen on yksinkertaisesti loputtava. 

Arvoisa puhemies! Teollista yhteiskuntaa ja teollisia yhteiskuntia on noin 200 vuotta rakennettu fossiilisten polttoaineiden varaan. Se, että fossiilisten polttoaineiden poltto aiheuttaa ilmastonmuutosta, joka on uhka ihmiskunnan tulevaisuudelle ja mahdollisuudelle elää tällä planeetalla, tajuttiin jo useita vuosikymmeniä sitten, mutta suunnan kääntäminen on iso toimintatapojen ja kulttuurin muutos. Siinä muutoksessa, joka onneksi on jo käynnissä, jokaisessa vaiheessa olemme kuulleet vastaavanlaisia pelotteluja kuin nyt perussuomalaisten suunnalta tänään on tässä salissa kuultu.  

Tänä päivänä suunnilleen kaikki taloustieteilijät ja myös teollisuus sanovat, että fiksu tapa vähentää päästöjä on asettaa päästöille hinta, ja EU:ssa hyvin sen on tehnyt EU:n päästökauppa. Mutta silloin kun sitä EU:n päästökauppadirektiiviä säädettiin, peloteltiin, että Suomi kuolee tähän ja niin kuin kaikki menee, jos säädetään päästökauppa. No, olen tosi iloinen, että tässä suhteessa suomalainen teollisuuskin on oppinut ja kääntänyt kelkkansa ja tosiaan pitää päästökauppaa erittäin fiksuna menettelynä tällä hetkellä. No, tänä päivänä kuulemme sitten vastaavia pelotteluja monista muista asioista, ja se on sikäli ymmärrettävää, että kysymys on todella merkittävästä toimintatapojen muutoksesta, mutta siinä ei ole kysymys mistään kurjistamisesta vaan nimenomaan siitä, että haluamme mahdollistaa hyvän elämän myöskin lapsillemme ja lastenlapsillemme. 

Ilmastotoimet eivät selonteoilla toteudu, mutta on tärkeää, että esimerkiksi kansallisen ilmastosuunnitelman laadinnan yhteydessä ministeriöt, jotka vastaavat oman toimialansa lainsäädännön ja toimien kehittelystä, miettivät tämän yhteisen tavoitteemme pohjalta, mitkä ovat sitten juuri näiden ministeriöiden vastuualoilla ne toimet, joilla päästöjä vähennetään. Muistan, miten suurta närää tämä aikoinaan aiheutti kauppa- ja teollisuusministeriössä — joka nykyisin on työ- ja elinkeinoministeriö — kun he havaitsivat, että ilmastotoimista aiheutuu reunaehtoja heidän toiminnalleen. Myös liikenneministeriössä on ollut iso kulttuurimuutos alkaa suunnitella, miten Suomi suuntautuu päästöttömään liikenteeseen. Ja maa- ja metsätalousministeriössä se on myöskin iso kulttuurimuutos, joka on vielä enemmän alussa kuin liikennealalla. Mutta aivan samoin kuin energiassa ja liikenteessä olemme löytäneet ratkaisuja, löydämme niitä myöskin maatalouden osalta, jos vain haluamme. 

Kuten jo monet kollegat ovat todenneet, tämä KAISU, kansallinen ilmastosuunnitelma, käsittää niin sanotun taakanjakosektorin eli ne toimialat, joiden päästöjä ei säädellä EU:n päästökaupan kautta. Osittain näiden alojen päästövähennyksiä auttavat EU:n ilmastotoimet: esimerkiksi vaikkapa EU:n säätämät normit erilaisten laitteiden energiatehokkuudesta ja esimerkiksi EU:n säätämät rajoitukset uusien henkilöautojen hiilidioksidipäästörajoille ovat käytännössä luoneet markkinan sähköautoille, mikä helpottaa myöskin sitten kansallisia toimia liikenteen päästöjen vähentämiseksi. Mutta mitä tulee liikenteeseen, on tärkeää muistaa, että sähköistäminen on muutakin kuin sähköisiä henkilöautoja. Se tarkoittaa esimerkiksi junia, raitiovaunuja ja myöskin sähköpyöriä. 

Lopuksi, arvoisa puhemies, haluan korostaa vielä asiaa, jonka jotkut kollegat ovat maininneet, ja se on tämä ilmastokädenjälki: Jo yli viisi vuotta sitten tilastot osoittivat, että niin sanottu cleantech-ympäristöteknologia on teollisuudenalana yhteenlaskettuna isompi kuin koko metsäteollisuus. [Puhemies koputtaa] Tämä tarkoittaa sellaista kädenjälkeä, jolla suomalaiset tuotteet ja osaaminen vähentävät päästöjä paitsi kotimaassa myöskin muualla maailmassa [Puhemies: Kiitoksia!] ja josta myöskin sitten saamme työtä ja toimeentuloa. [Sheikki Laakso: Ei niitä meidän hyödyksi saa millään!] 

Arvoisa puhemies! KAISUn tekeminen Suomessa on aika mielenkiintoisessa ympäristössä, kun meillä kuitenkin vielä maailmalla rakennetaan lisää hiilivoimaloita ja käytetään fossiilisia polttoaineita vielä, sanotaan, tämän 20-luvun loppuun asti kasvavassa trendissä. Taisi olla viime vuonna tämä uusien hiilivoimaloitten — rakenteilla olevat tai luvat — luku tuolla Kiinassakin ja ympäri maailmaa noin puolitoistatuhatta kappaletta. [Sheikki Laakso: Juuri näin!] Eli siinä se tekeminen on, ja siihen tuossa viittasin omassa ensimmäisessä puheenvuorossanikin, että millä tavalla me saamme tämän maailman isot linjat muuttumaan. Omalla toiminnallamme tietenkin meillä on esimerkki tehdä, mutta enemmän se on tätä hiilikädenjälkeä, eli tätä cleantechia, mihinkä edustaja Hassi viittasi ja missä meillä on tekemisen paikka. Itse näkisin tämän yhden näkökulman vielä tähän KAISUun, että eikö se näin olisi, että saastuttajat maksavat eikä tavallinen suomalainen kuluttaja niinkään. Mutta se on tämä, mihinkä KAISU rakentuu, eli maatalouden, liikenteen, lämmityksen ja jätehuollon ympäristöön. 

Täällä on muutamia puheenvuoroja maatalouden puolesta tullut, ja itse juuri mietin sitä, että meillä on maataloudessa vahva ahdinko. Me tarvitsemme siellä lannoitteita, joiden hinnat ovat nousseet. Me tarvitaan siellä energiaa. Eli miten se leipä tehdään seuraaville vuosille? Vastaus on juuri tämä kiertotalous ja myös se, että me teemme biokaasua. Me voimme biokaasun ja biomassojen käytöstä ottaa sen energian irti mutta palauttaa ne ravinteet takaisin sinne peltoon lannoitteeksi ja tehdä siitä biolannoitteita. Tämä on varmaankin yksi suunta, mutta juuri ihmettelin sitä, mitenkä on mahdollista, että biokaasua ei pysty myymään sieltä tilalta ulospäin. Tietenkin tämä on maataloustuki- mutta byrokraattinenkin asia, mitä pitäisi tehdä. 

Toinen keino on biokaasuautojen käytön hinnan ja maksujen vähentäminen sille tasolle, mitä sähköautoillakin on, niin että meidän autokanta uusiutuisi myös biokaasun suuntaan paremmin. 

Eli sitten mentiinkin liikenteeseen siitä luistavasti: Tämä sähköinen liikennehän on ihan ok, mutta millä se sähkö sitten tehdään? Tehdäänkö se kivihiilellä vai ydinvoimalla vai jollain muulla? [Tuomas Kettunen: Ydinvoimaa!] Hyvä jos ydinvoimalla, mutta jos se tehdään kivihiilellä tai jollain muulla materiaalilla, niin siinä mielessä sähkö ei nyt pelkästään auta. Meidän pitää myös pohtia se sähkön tuotantopää hyvinkin vahvasti. Muun muassa lämmityksessä on paljon nyt tehty sähkölämmitteisiä rakennuksia ja, sanotaan, lämpöpumppuja, mutta sielläkin näköjään on ongelmia tulossa niittenkin osalta, että ovatko ne kaikki ihan laillisia, niin sanotusti EU:n suunnasta. 

Jätehuollon osalta hyvinkin positiivista — esimerkiksi Pirkanmaan jätehuollon osalta — on se, että siellä kiertotalous rullaa ja muun muassa jäteautot kulkevat biokaasulla tai jätekaasulla, mikä on hyvä asia. Eli nämä olivat käytännön esimerkkejä. 

Mutta tänään on tullut yksi väite, mikä on korvaan pistänyt, että ”metsien hiilinielu on romahtanut”. Olen kohta kuusikymppinen äijä, ja minun ikäni aikana Suomen metsien kasvu on tuplaantunut sieltä 60 miljoonasta kuutiosta melkein 110:een tällä hetkellä. Metsien puuvaranto on varmaan kaksi ja puoli miljardia kuutiota nyt vähintään. Se on hyvällä tasolla. Eli nyt katsotaan yhden vuoden asiaa. Mielestäni tässä halutaan katsoa tilastollisesti vain yhtä pilkkua nyt, ja minua ottaa siinä mielessä tuo asia vähän mieleen. Pitäisi katsoa se, mitä me ollaan tehty ja mitä meidän vielä pitäisi tehdä. Eli metsien osalta meillä on lähes miljoona hehtaaria hoitamattomia metsiä tällä hetkellä. Kun me laitetaan ne kuntoon, me saadaan se kasvu edelleen kehittymään niitten osalta. Ja me tarvitsemme sen työn tällä hetkellä, koska esimerkiksi haluamme irti fossiilisesta venäläisestä energiasta ja me tarvitaan se metsäenergia liikkeelle sieltä. Eli leipää ja lämpöä, mutta myös lempeä — sitä me tarvitsemme. 

Täällä tuli tämä turveasia hyvinkin esille, ja olen samaa mieltä tässä edustajien Koskela ja Simula kanssa turveasioista. Simula tuossa viimeisessä puheenvuorossaan otti esiin erittäin hyvän asian, tämän syyllistämisen. Varsinkin nuorten mutta myös maatalouden syyllistäminen on näissä energia-asioissakin tullut vahvasti vastaan, koska siellä ollaan hyvinkin vahvassa ahdingossa. Nuorten osalta on hyvinkin positiivista juuri se, että valmiiksi nostettua turvesuota 4H:kin on muun muassa ostanut, ja sitten 4H:n nuoret ja myös yrittäjänuoret pääsevät niitä istuttamaan. Siinä koulutetaan työntekoa ja yrittäjyyttä [Puhemies koputtaa] mutta tehdään myös kompensaatiota tämän hiilijalanjäljen putsaamiseksi. 

Kunnioitettu herra puhemies! Edustaja Pirttilahti käytti ansiokkaan puheenvuoron. — Puhemies! Kun ilmastonmuutosta ratkaistaan, mielestäni ensimmäiseksi tulisi asettaa sosiaalinen, sosioekologinen kestävyys. Nimittäin nyt kun energian hinta on aika tapissa ja se nousee edelleen, täytyy pitää huoli sosiaalisesta kestävyydestä, pitää huoli siitä, että suomalaisilla on varaa nyt ja myös tulevana talvena elää muuttuneessa maailmantilanteessa, kun energian hinta on noussut. 

Tässä tullaan sitten taloudelliseen kestävyyteen, nimittäin tällä hetkellä jo tuolla voimalaitosten kattiloissa poltetaan ainespuuta, elikkä ainespuuta, pientukkia, jopa tukkipuuta haketetaan, joka sitten viedään tuonne voimalaitosten kattilaan. Minun mielestäni tämä ei ole taloudellisesti kestävää, koska ainespuu pitää laittaa ennemmin sinne — jos puhutaan vaikka kuitupuusta — sellukattiloihin ja pientukki sahoille ja tukkitavara sahoille, millä me saamme kansantalouteen lisää tuloa. Tässä tullaan siihen taloudelliseen kestävyyteen. 

Olen siitä hyvin tyytyväinen, puhemies, että nyt kun puhutaan energiapolitiikasta, niin eilen Huoltovarmuuskeskus ilmoitti, että on käynnistänyt polttoturpeen varmuusvarastoinnin lämpöhuollon turvaamiseksi vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa, elikkä turvetta tullaan käyttämään myös tulevana talvena. Haluaisinkin, että turvetta käytettäisiin enenevissä määrin pitämään huoli siitä, että suomalainen ainespuu ei joudu tuhkana tuuleen voimalaitosten kattiloissa. Totta kai metsähakettakin tulee käyttää ja sitä tulee edistää, mutta pitää pitää huoli taloudellisten markkinoitten ohella ja ohessa siitä, että ainespuuta ei polteta voimalaitosten kattilassa. 

Puhemies! Suomen kasvihuonepäästöt pysyivät Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan viime vuonna edellisvuoden tasolla. Kuitenkin pidemmällä aikavälillä nämä päästöt ovat laskeneet, niin kuin tuossa edustaja Pirttilahti toi omassa puheenvuorossaan ansiokkaasti esille sen, että Suomen metsät ovat kasvaneet pitkällä aikavälillä enenevissä määrin. Viime vuonna ehkä hiilinielut ovat vähentyneet, kun puuta on vähän enemmän hakattu, mutta tätä tilannetta pitää katsoa pitkällä aikajänteellä. Ja täytyy muistaa se, että jos hyvinvointivaltiota haluamme pyörittää, niin se taloudellinen kestävyys tulee siitä, että meidän metsiä käytetään kestävän kehityksen periaatteitten mukaisesti, niin kuin meillä metsäteollisuus ja metsänomistajat ovat ansiokkaasti tehneetkin vuosien ja vuosisatojen aikana. 

Arvoisa puhemies! Hiilinieluja todellakin täytyy katsoa pitkällä aikavälillä, ja tämä työ ylipäänsä ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja vähentämiseksi on varsin pitkäjänteistä työtä. Hiilinieluihin liittyvää seurantaahan on tehty pitkään, ja viime vuodet ovat näyttäneet samaa hälyttävää tulosta, eli hiilinielut ovat pienentyneet, ja nyt ensimmäistä kertaa ennakkotiedon perusteella ne ovat kääntyneet negatiiviseksi eli päästölähteeksi, ja tähän täytyy reagoida. 

Meillä on tietenkin yhtä aikaa menossa paljon kriisejä tässä maassa. Se haastaa meitä päättäjiä. Päätökset eivät todellakaan ole aina helppoja. Siksi meidän täytyy ja kannattaa tehdä niitä toimia, mitkä auttavat meitä samaan suuntaan näissä eri haasteissa. Esimerkiksi venäläisestä fossiilienergiasta luopuminen, minkä tarpeen ilmeisesti kaikki kuitenkin tässä salissa myöntävät, kulkee samaan suuntaan kuin ilmastotoimet. Esimerkiksi sähköautojen latauspisteiden edistäminen, sähköisen liikenteen edistäminen auttaa sekä ilmastonmuutoksen torjumisessa että venäläisen fossiilienergian riippuvuuden vähentämisessä ja lopettamisessa.  

Moni ilmastotoimi parantaa myös ihmisten hyvinvointia suoraan. Esimerkiksi lihasvoimin liikkuminen ei kuluta energiaa ja samalla parantaa fyysistä terveyttä. Myös katupöly vähenee ja pienhiukkaset vähenevät, kun me yhä vähemmän kuljemme autoilla kaupunkien keskustassa ja sitä vastoin kuljemme vaikka pyörällä ja joukkoliikenteellä. Se tarkoittaa puhtaampaa ilmaa ja parempaa terveyttä. Kasvisruoka ja suomalainen järvikala ovat terveydelle erittäin hyväksi, ja ne ovat myös merkittäviä ilmastotoimia, joilla pienennetään meidän hiilijalanjälkeä.  

Sähkö on edullisempaa kuin fossiilinen energia tällä hetkellä. Jos teemme mahdolliseksi ihmisille vaihtaa lämmitys- tai liikennemuodon, niin moni näistä keinoista myös auttaa ihmisiä taloudellisesti. Esimerkiksi juuri lämmitysjärjestelmän vaihtaminen lämpöpumppuun tulee pitkällä tähtäimellä halvemmaksi kuin öljylämmitys. Otetaan siis käyttöön ne keinot, mitkä parantavat ihmisten hyvinvointia, auttavat ihmisiä pärjäämään paremmin taloudellisesti, auttavat myös meidän julkista taloutta ja samalla torjuvat ilmastonmuutosta. 

No, talous ja teollisuushan ovat jo tekemässä tätä vihreää siirtymää. Siitä ei ole yhtä kysymystä. Se on mahdollisuus yrityksille uusiin vientituotteisiin, uusiin investointeihin. Se on jopa välttämättömyys tänä päivänä rahoitukselle. Siitä, millaisen investointiympäristön me teemme yrityksille, me päätämme, kun me näitä julkisia varoja ohjaamme ilmastotoimiin [Puhemies koputtaa] tai teemme politiikkaa ylipäänsä.  

Arvoisa herra puhemies ja arvoisa ministeri! Meillä on nyt käsittelyssä ilmastopolitiikka ja aiheena on otsikko Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa vuoteen 2035. Minulla on tässä tämän päivän uutinen, Savon Sanomien lehtileikkeen tulostelin tuossa ja lueskelin sitä, ja ihan semmoisia kysymyksiä: 

Tässä otsikossa kerrotaan: ”Suomi on saavuttanut energiatehokkuudessa aiemmat EU-velvoitteet, mutta seuraava maali on kaukana.” Tässä samassa uutisessa kerrotaan myös sillä tavalla, että ”Suomi on noussut tässäkin lajissa ykköseksi, sanoo elinkeinoministeri Mika Lintilä ministeriön tiedotteessa. Osa jäsenvaltioista ei ole velvoitteitaan saavuttanut. Ministeriön mukaan ei ole tiedossa, mitkä nämä maat ovat.” Jatkan edelleenkin tätä samaa uutista: ”Seuraava sitova velvoitekausi on asetettu vuosille 2021 ja 2030. Ministeriön mukaan tavoitteet on nostettu kaksinkertaiseksi verrattuna aiempaan kauteen. Laajassa ilmastopaketissa tavoitteita kiristettäväksi edelleen on esitetty hyvin merkittävästi. Tuntuvasti kovempien tavoitteiden saavuttaminen on jatkossa yhä vaikeampaa ja kalliimpaa. Nämä ovat hyvin tiukat Suomellekin.” Näin sanotaan tässä uutisessa. 

Tosiaan, korostan nyt sitä, että kun täällä kerrotaan, että osa jäsenvaltioista ei ole näitä tavoitteita saavuttanut, niin minkä ihmeen takia Suomi on sitten nyt tekemässä muiden puolesta enemmän ja enemmän? Totta kai huolestua pitää tästä. Onko tässä käymässä nyt oikeasti sillä tavalla, että kohta ei saa puulla lämmittää Suomessa, ja saako tässä kohta enää lämmittää ollenkaan talvella taloja? Mitenkä tämä autolla liikkuminen on, mitenkä tälle oikeasti käypi? Tosiaan, me tarvitaan autoja ja kuljetuksia ja liikennettä — ei näitä hevosvoimia voi korvata hevosilla. Ei mitenkään hevosvoimia voi korvata pelkästään hevosilla, vaikka välillä tuntuu, että kohta pelkästään hevosilla ollaan liikkumassa. 

Polttoaineen hinnat nousevat pilviin, ja aikooko Suomi alentaa näitä polttoaineveroja? Mitä niin kuin oikeastaan tarkoittaa tämä asia, kun täällä kerrotaan, että tavoitteet ovat tulossa yhä vaikeammaksi ja kalliimmaksi ja nämä ovat hyvin tiukat Suomellekin? Mitä tämä oikein tarkoittaa? Mihinkä tämä nyt niin kuin johtaa, ja minkälaisia toimia tässä on suunniteltu tehtäväksi? Ja minkä takia ei ole selvitetty sitä, jos kaikki maat eivät ole velvoitteitaan suorittaneet ja tehneet? Ovatko hallitus ja ministeriö nyt selvittäneet, mitkä ne maat ovat? Eihän se ole oikein oikeudenmukaista, että Suomi tekee enemmän kuin muut. Toivoisin kyllä selitystä, että mitkä ne maat ovat, mitkä eivät ole tehneet tarpeeksi, [Puhemies koputtaa] ja mitä tästä seuraa Suomelle. — Kiitos. 

Arvoisa puhemies! Edustaja Soinikoski oli huolestunut liikenneköyhyydestä, ja itse olen enemmän huolissani järjen köyhyydestä. 

Arvoisa puhemies! Lapsia ja nuoria pelotellaan ilmastonmuutoksella. Ilmasto muuttuu, ja se on ihan tosiasia. Minä siinä mielessä yhdyn siihen. Mutta tämä ilmastoahdistus, mitä vihervasemmisto tällä hetkellä tekee ja maalaa koko ajan nuorille pahaa oloa, huolettaa aika paljon. Yritän helpottaa nyt sitä tuskaa, ja tähän valtioneuvoston selontekoon keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta haluan nostaa esiin... Lainaan tässä Antero Järvistä, hän on filosofian tohtori ja eläintieteen dosentti, ja lainaus alkaa: ”Palataan hetkeksi tuonne oikein pohjoiseen, eli arktiseen jäähän. Siitähän on paljon puhuttu, kuinka huolestuttavaa tämä kehitys on ollut viime vuosina. Tämä mielenkiintoinen ilmiö on ollut kovastikin esillä, ja sen todisteena on lukuisa joukko yksityiskohtia. Ajan säästämiseksi en niitä tässä käy tarkemmin läpi, mutta näihin kuuluu jäätiköiden vetäytyminen, ilman lämpötilan nousu, meriveden lämpötilan nousu, lajiston muutokset, tietyt merikalat, turska, seiti ja kampelat ja niin edelleen, esiintyvät nykyisin pohjoisempana kuin ne aikaisemmin ruukasivat tehdä. Että näinhän se menee, kun ilmasto lämpenee, niin siellä luonnossa tapahtuu muutoksia. Tällä hetkelläkin tämäntapaisia muutoksia on tapahtunut. Mutta tämä esimerkkilista, minkä tässä tästäkin otin, on sanasta sanaan kopioitu Zubovin kirjasta vuodelta 1938. Zubov oli venäläinen meritutkija, maailman tunnetuimpia meritutkijoita. Hän julkaisi vuonna 38 Arctic Ice -nimisen kirjan, josta nämä yhdeksän loppupäätelmää on tuohon otettu.” 

Eli kyllä meidän luonto muuttuu koko ajan, se on ihan ymmärrettävää. Tuossa lähellä on Kansallismuseo, ja siellä seinässä on semmoinen kyltti, jossa lukee: ”Suomen peitti kilometrien paksuinen jää. 18 000 vuotta sitten se alkoi sulaa.” Tämä on mielestäni paras todiste siitä, että ilmasto muuttuu. 

Arvoisa puhemies! Täällä on puhuttu biokaasusta, ja kepun Pekkarinenkin puhui siitä jo varmaan 20—30 vuotta sitten. [Tuomas Kettunen: Keskustan!] — Anteeksi, keskustapuolueen Pekkarinen puhui siitä 20—30 vuotta sitten. — Valitettavasti siihen ei tartuttu silloin, ja ne rahat on hakattu noihin tuulimyllyihin. Biokaasuauto on mielestäni erittäin hyvä ratkaisu nykypäivän vähäpäästöiseksi liikennekulkuvälineeksi. Se toimii polttomoottorilla — joista osa tässä salissa haluaa, että lopetetaan polttomoottorien valmistaminen ja käyttö. Biokaasuautoon voi nykyään tankata jopa luomubiokaasua Hyvinkäällä. Tämä on semmoinen ratkaisu, joka on oikeasti hiilinegatiivinen, ja sen puolesta ihmettelen, miksi täällä vihervasemmisto puhuu sähköautoista, koska eikö teille ole selvää, että hiilinegatiivinen biokaasuauto on varmasti parempi ratkaisu kuin mikään sähköauto, joka vaatii akkuteknologiaa, jonka takia ympäristöä tärvellään eri puolilla maailmaa. Ihmettelen, että vihreät haluavat lopettaa turvetuotannon Suomesta ja samanaikaisesti tukea akkuteollisuutta, joka varmasti aiheuttaa enemmän vahingollisia muutoksia ympäristöömme kuin turpeen nostaminen. — Arvoisa puhemies, jatkan vielä uuden setin. 

Arvoisa puhemies! Kiitän tästä hyvästä huomiosta, että huomasitte, että olin ainoa, joka ei ollut vielä saanut puhua omaa puheenvuoroaan kahden tunnin aikana. 

Selonteossa tosiaan kehutaan, että toimet tehdään tasapuolisesti, mutta missään ei oikeastaan kerrota auki sitä, miten se tulee tapahtumaan. Se on sellainen asia, mikä esimerkiksi itseäni huolestuttaa äärettömän paljon, koska monessa keskustelussa täällä puhutaan, että vähätuloiset otetaan huomioon — ne ovat usein minun ajatuksissa niitä, jotka ovat työttömiä — ja nyt tällä hetkellä kyllä kuitenkin, kun katselen tuolla tätä maailmanmenoa ja esimerkiksi sosiaalista mediaa, niin siellä aika paljon rupeaa olemaan keskiluokkaiset ihmiset, jotka pohtivat, onko tässä työn tekemisessä mitään järkeä: miksi herään aamuyöllä, hyppään autoon, ajan työpaikalle, hyppään siellä rekkaan, ajelen kaiket yöt tuolla rekalla ja sitten vähän päivääkin ja tulen taas takaisin sieltä, kun kuitenkin tuntuu siltä, että kaikki täältä lähtevät viestit — niin dieselauton käyttäminen työmatkaan kuin rekalla ajaminen siellä työmaalla — tuntuvat olevan, että hyvä, ettei luokitella roistoksi sen takia? 

Henkilökohtaisesti en ole ajanut kertaakaan sähköautolla. Kaikki tuttavani, jotka ovat ajaneet sähköautolla, ovat kehuneet sähköautoa äärettömän paljon, mutta kaikki ne tutut ovat myös vain kertoneet, että harmi, kun ei ole rahaa ostaa sitä sähköautoa. Ja täällä siihen esitetään sitten toiselta laidalta, että hei, me annetaan sähköautotukea siihen — joo, annetaan 50 000 euron autoon 2 000 euroa. Meinaatteko oikeasti, että täältä lähdetään juoksemaan autokauppaan kirkuen, että hei, nyt ne ovat halpoja, nyt lähdetään kaikki hakemaan niitä? Tästä asiasta puuttuu täysin looginen ajattelutapa. Tuskin tässä salissa on montakaan, kenellä on pakottava tarve aiheuttaa luonnolle päästöjä tai jotain muuta vastaavaa, mutta oikeasti kierrätysalan yrittäjilläkin on tällä hetkellä tuskaa päästä niihin jo tällä hetkellä oleviin vaatimuksiin, mitä vaaditaan esimerkiksi pelkästään maapohjan suojelemiseksi, saatikka se, että pitäisi sitten vielä pystyä vaihtamaan ne kaikki koneet sähkökäyttöisiin. 

Kuitenkin oikeasti aika paljon tässäkin salissa on ihmisiä, jotka eivät piittaa yhtään siitä, millä tavalla täällä eletään. Harva se päivä vaihdellaan vaatteita ja pestään niitä pesukoneessa yhdenkin päivän jälkeen. [Puhemies koputtaa] Me voitaisiin oikeasti katsoa itse ensin peiliin ja ruveta elämään niin, [Puhemies: Kiitoksia!] ettei turhaan tule lisäkuormitusta. — Kiitos. 

Arvoisa puhemies! Tähän edeltävään puheenvuoroon edustaja Laaksolle: Tosiaan tässä käsittelyssä olevassa suunnitelmassa on esitelty sekä sektorikohtaisesti nykytoimenpiteet, mitä jo tapahtuu, ja sen lisäksi nyt hallituksen esittelemät lisätoimenpiteet, jotta saadaan näitä päästöjä vähennettyä. Aiemmin olen jo sanonut moneen kertaan, mutta lisätään se vielä tähän, että hallitus on tukenut erittäin vahvasti kotitalouksien irtautumista vaikkapa öljylämmityksestä kohti maalämpöä. Moni on tähän tukeen tarttunut, ja tämä tuki on itse asiassa paikoin jopa loppunut kesken ja sitä on jouduttu myöntämään lisää. 

On selvää, että kaikista pienituloisimmilla ihmisillä ei ole varaa näihin keinoihin, ja se on hyvin tunnistettu. Sen takia hallitus pyrkii muin keinoin, muin sektorein, työllisyys-, sosiaali- ja koulutuspolitiikan kautta, tukemaan näitä ihmisiä, esimerkiksi koulutukseen panostamalla, varhaiskasvatukseen panostamalla, parantamalla sosiaaliturvaetuuksia lähtien perusturvasta aina pienimpiin eläkkeisiin. Kaikkea tätä on jo tehty. 

Edustaja Koskelalle — hän ei valitettavasti ole paikalla: Olen samaa mieltä, että tarvitsemme energiapaletin. Kyllä, tarvitsemme erilaista, hajautettua, suomalaista energiaa. Se tarkoittaa sitä, että meillä on uusiutuvia ja meillä on esimerkiksi ydinvoimaa. Tämäkin hallitus on sitoutunut ydinvoimaloiden jatkolupiin. Tämä luo suomalaista työtä, kun saamme lisää uusiutuvan energian ratkaisuja tänne, ja tämä luo meille mahdollisuuden vähentää päästöjä. Eli hajautettua kotimaista energiantuotantoa. 

Edustajat Pitko ja Soinikoski nostivat hyvin esille tässä sen, että kyllä meidän poliitikkojen tehtävä on tukea kestävämpää metsäpolitiikkaa, niin että jatkossakin on hiilinielut, ja kyse on paitsi hiilensidonnasta myös sitten luonnon monimuotoisuuden vahvistamisesta. Tämähän on asia, joka täytyy ilmastonmuutoksen rinnalla ottaa totta kai vahvasti mukaan ja ikään kuin valtavirtaistaa tämä luonnon monimuotoisuuskeskustelu myös. 

Ehkä vielä tähän ilmastoahdistukseen, joka täällä nousi erityisesti nuorten osalta: Itse toivon entistä enemmän panostuksia nuorten mielenterveystyöhön, mutta sitten samaan aikaan meidän pitää osoittaa niille nuorille, että me olemme heidän luottamuksensa arvoisia, että me teemme sellaista tulevaisuutta, jossa heillä on mahdollisuus elää kestävässä suomalaisessa ympäristössä. Sen takia nuoret vaativat meiltä politiikkatoimia enemmän, ei vähemmän. 

Energian hinnasta ollaan tosiaan täällä oltu yhdessä huolissamme, ja kiitän edustajia siitä, että moni tunnistaa sen ahdingon, joka tällä hetkellä erityisesti pienituloisilla lapsiperheillä on. Meillä on riski, että 13 000 lapsiperhettä päätyy köyhyyteen. Usein tässä on kyse myös energiaköyhyydestä, ja sen takia hallitus etsii kohdennettuja toimenpiteitä näiden ihmisten auttamiseen. Mutta syy sille, että hinnat ovat kallistuneet, ei ole vihreä siirtymä. Syyt ovat öljyn maailmanmarkkinahinnan nousussa, koronapandemiassa ja toisaalta Venäjän raa’assa hyökkäyssodassa Ukrainassa, ja sen takia meidän pitää Putinin energiasta irtautua saman tien. 

Maankäyttösektorilla on myös paljon sellaista, mitä me voimme yhdessä tehdä. Ehkä edustaja Pirttilahdelle vielä, tässä viimeisenä: Oli sitten kyse lahopuun lisäämisestä, kosteikkoviljelyn vahvistamisesta tai ylipäätään vaikka siitä, että metsänomistajat saisivat hiilen sidonnasta enemmän hintaa sen sijaan, että aina vain siitä puiden myymisestä tulee se hinta, niin tähän kaikkeen meillä varmasti löytyy yhteistä tahtoa edistää. — Kiitän kaikkia keskustelusta. 

Kunnioitettu herra puhemies! Ilmastonmuutosta on tapahtunut, ja sitä tapahtuu edelleen. Ilmastonmuutosta tulee ehkäistä, ja se tulee taklata. Olen aikaisemmissa puheenvuoroissa tuonut esille, kuinka suomalainen teknologia ja osaaminen tulevat edesauttamaan sitä, että me pelastamme ilmaston. Nimittäin omassa kotimaakunnassani Kainuussa tämän viikon maanantaina vihittiin käyttöön supertietokone Lumi, 200 miljoonan euron investointi, johon kymmenen Euroopan unionin maata on lähtenyt mukaan. Ja mitä mielenkiintoisinta tässä supertietokoneessa on se, että suurteholaskennalla — mitä tämä supertietokone tekee — on mahdollista tehdä tämmöinen numeraalinen maapallo, ja myös tämä Lumi-supertietokone on pian mukana laskemassa maapallon ilmastolle digitaalista kaksosta jollain tarkkuudella. Näin tiede voi testata digitaalisella kaksosella erilaisia ilmastoon vaikuttavia toimenpiteitä ja niiden kustannuksia. Tämä on, arvoisa puhemies, hyvin kiehtovaa, ja olen hyvin tyytyväinen siitä, että tiedettä arvostetaan tässä maassa ja tieteellä etsitään ratkaisuja muun muassa ilmastonmuutoksen ehkäisyyn liittyvissä toimenpiteissä. 

Puhemies! Tänä päivänä on käyty keskusteluja myös hiilinieluista, kuinka ne ovat vähentyneet viime vuoden aikana. Tämähän on johtunut siitä, että hakkuita on ollut viime vuonna vähän enemmän kuin aikaisempina vuosina. Onneksi hallitus on käynnistänyt hallituskauden alussa koko joukon toimia, joilla näitä nieluja vahvistetaan. On lisätty ja panostettu nielujen ja maaperän tutkimukseen, jonka avulla sitten saamme jatkossa yhä tarkempaa tietoa toimintakentälle. 

On luonnollista, että metsänielut vaihtelevat vuosittain suuresti. Tämä johtuu pääasiassa puumarkkinoiden kysynnän vaihtelusta — hakkuut ovat markkinaehtoisia. Toissa vuonna 2020 hiilinielu oli korkea, koska kysyntä oli alhaalla. Viime vuonna taas erityisesti tukkipuulle oli kova kysyntä, ja minkä takia? Sen vuoksi, että meillä katsotaan ekologisesti rakentamisessa; puurakentaminen on lisääntynyt, hyvä niin, suuret kaupungit ovat kaavoittaneet puurakentamiselle. Tämähän on mitä parasta sen edistämiseksi, että saamme hiilivarastoja sitten myös korjattua, ja tämä on paljon ekologisempaa rakentamista kuin betonirakentaminen. 

Arvoisa herra puhemies! Keskustelemme nyt ilmastopolitiikasta, ja ilmasto on muuttunut aina, ja ilmasto tulee aina muuttumaan. Se on tosiasia. 

On noussut esille nyt tämä turveasia, ja on kyllä totta, että turve on meille, Suomelle, hirveän tärkeä, ja toivoisinkin, että turve määriteltäisiin uusiutuvaksi. Varsinkin tämän huoltovarmuuden takia on hirveän tärkeätä, että sitä meillä on. Mutta sitten se turveyrittäjien kohtalo on semmoinen, että he eivät oikein innokkaita ole sijoittamaan koneisiin ja muuten, koska ei ole sitä varmuutta, mitenkä nyt tulee jatkumaan — on se epävarmuus, onko töitä ja jatkuvatko työt ja minkälaisia säädöksiä tulee. Meidän pitäisi olla hyvin ennakoivia ja varmistaa pitkälle tulevaisuuteen nämä lainsäädännöt. 

Ministeri kerkesi jo lähtemään, mutta olisin ollut kiinnostunut tietämään, mitä turvedieselille nykyään kuuluu. Kun tästä on aina uutisoitu silloin ja tällöin, että siitä tulee vähemmän päästöjä, niin onko sitä otettu tosissaan, ja mikä tämänhetkinen tilanne turvedieselissä on? Tämä kyllä kiinnostaisi tietää, mikä sen kohtalo on, koska totta kai meillä Suomessa dieseliä tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa. — Kiitos. 

Arvoisa puhemies! Ilmasto on aina muuttunut ja tulee muuttumaan myös ihmisestä riippumattomista syistä, mutta se hiilidioksidipitoisuus, joka ilmakehässä tällä hetkellä on, eroaa normaalista jääkausien välisten lämpökausien tasosta saman verran kuin keskimäärin lämpökauden taso jääkauden tasosta, ja tämän hetken kasvihuonekaasupitoisuus ilmakehässä on tutkijoiden mukaan korkeampi kuin ainakin 800 000 vuoteen, mahdollisesti neljään miljoonaan vuoteen. Joka tapauksessa se on korkeampi kuin koskaan sinä aikana, jolloin ihmislaji on ollut olemassa, ja tämä viimeaikainen muutos on siis ihmisen aiheuttama. 

Mutta varsinaisesti pyysin, arvoisa puhemies, puheenvuoroa kommentoidakseni sitä, kun tässä moni on ihmetellyt, mihin perustuu tämä ilmastolakiin kirjattu hiilineutraaliustavoite vuodelle 2035. Se perustuu siihen, että edellinen hallitus, Juha Sipilän hallitus — sen jälkeen kun IPCC, kansainvälinen ilmastopaneeli, oli julkaissut raportin siitä, miten valtava ero ihmiskunnan kohtaamille uhkille on siinä, jos ilmasto lämpenee puolitoista tai kaksi astetta verrattuna esiteolliseen aikaan — pyysi ilmastopaneelia arvioimaan, mikä on Suomen oikeudenmukainen osuus siinä, että koko ihmiskunta pyrkii pitämään ilmastonmuutoksen alle puolessatoista asteessa, ja tämä hiilineutraalius vuonna 2035 perustuu tähän ilmastopaneelin poliitikoille antamaan suositukseen. 

Tavallaan toinen puoli tätä asiaa on se, että se perustui myöskin siihen, että Suomessa on ollut merkittävät hiilinielut. Tämä toimenpideohjelma, jolla vähennetään päästöjä siten, että Suomi olisi hiilineutraali, perustuu myöskin siihen, että meillä on noin 20 miljoonan tonnin hiilinielu — eli että hiilinielu pysyisi suunnilleen sillä tasolla, millä se keskimäärin viime vuosikymmenet on ollut. Siitä näkökulmasta on erittäin huolestuttava tämä tuore uutinen, että viime vuonna metsien hiilinielu oli romahtanut niin alhaiselle tasolle, että kun se lasketaan yhteen maankäytön kanssa, siis turvepeltojen ja muun muassa ojitettujen turvemetsien maaperäpäästöjen, niin maankäyttösektori ja metsät yhteensä ovat muuttuneet päästölähteeksi. Tämä on asia, joka pitää ehdottomasti korjata, ja kun maa- ja metsätalousministeriö valmistelee maankäytön ilmastosuunnitelmaa, [Puhemies koputtaa] lempinimeltä MISU, niin siinä pitää olla toimet tämän korjaamiseksi. 

Arvoisa puhemies! Tuossa edustaja Reijonen kyseli turpeen ja siitä valmistettavan dieselin perään, ja nyt yritän itse tätä kuvailla:  

Siis ehdottomasti kannatan sitä, että Suomessa turve luokiteltaisiin uusiutuvaksi energiaksi. On totta, että se uusiutuu, se on ihan biologinen fakta, mutta sen uusiutuminen on hidasta. Mutta Suomessa on hyvin hyvin pieni osa — muistaakseni noin prosentin luokkaa — kaiken kaikkiaan turvealueista energiakäytössä. [Satu Hassi: Puolet Suomen soista on ojitettu!] 

Arvoisa puhemies! Turpeen hyötysuhde on energiakäytössä 76,8 prosenttia, ja Suomessa 2021 energiaturpeen tuotantomäärä on ollut 2,8 terawattituntia. Tästä on noin ympäripyöreästi laskien tuon hyötysuhteen perusteella saatu lämpöä 2,1 terawattituntia. 

Suomessa on 2021 Olkiluodon voimalaitoksen ja Loviisan voimalaitoksen, jotka ovat ydinvoimalaitoksia, yhteenlaskettu tuotto ollut 22,6 terawattituntia, ja ydinvoimantuotannon hyötysuhde on 33 prosenttia. Tästä voi laskea, että aika tarkkaan 45,2 terawattituntia siitä kokonaisenergiasta on käytetty meriveden lämmittämiseen — siis jäähdyttämään sitä prosessia meriveteen on ajettu 45,2 terawattituntia lämpöenergiaa. Noin 15-kertainen määrä lämpöä on ajettu meriin. En itse vastusta millään tavalla ydinvoimaa, mutta haluan tuoda esiin sen, että kaikki energiantuotanto jollakin tavalla vaikuttaa meidän ympäristöön. Oikeastansa ainut keino, millä me voidaan vähentää ihmisen vaikutusta meidän ympäristöön ja luontoon, on se, että me yritetään vähentää meidän kulutusta. 

Ministeri Ohisalo mainitsi täällä sanan energiaköyhyys. Oikeastansa meidän ehkä tulisi puhua enemmän energian ylikulutuksesta. Meidän talouskasvu yhteiskunnassa perustuu siihen, että jollakin tavalla tuotetaan hyvinvointia ja uusia teknologioita ja on tuotantoa. Mutta tämä talouskasvu osaltansa — mitä kaikki haluavat, että talous kasvaisi — aiheuttaa koko ajan suuremman energiatarpeen. Siksi kannatan kyllä näitä kaikkia kiertotalouden energiamuotoja, joita voidaan ottaa hyödyksi, jätteet ja muut. 

Jo vuosi kaksi sitten puhuin siitä, että tuolla Laihialla on hyvällä menestyksellä tehty muovin jalostamista polttoaineeksi. Hämmästelen sitä, että meidän yhteiskuntamme ei tue tällaisia hankkeita. He eivät ole saaneet minkäänlaista tukea ja avustusta tähän heidän uuteen teknologiaan. — Kiitoksia. 

Arvoisa puhemies! KAISUn tarkoituksena on linjata päästökaupan ulkopuolisen sektorin toimenpiteet, joilla saavutetaan EU:n Suomelle asettama päästötavoite vuodelle 2030. Myös hallitusohjelman mukainen hiilineutraaliustavoite vuodelle 2035 tulisi saavuttaa näillä keinoilla. Emme ole siis minkään pienen paketin äärellä. Ajattelen, että kaikkein tärkeintä on tämä pitkä linja, pitkän linjan maalaaminen ja kestävät ratkaisut, ei poukkoilu, vaan kestävät, pysyvät ratkaisut, jotta esimerkiksi yrityskenttä pystyy mukautumaan hiilineutraaliuden vaatimuksiin. 

Ajattelen myöskin, että sellaiseen joustamattomuuteen kuin mitä esimerkiksi olemme Saksassa nähneet energiewende-ajatuksen kautta — mitä he ovat paljon markkinoineet, missä esimerkiksi ydinvoima ajetaan alas ja sitten tällaisen sotatilanteen tullen ei pystytä tekemään päätöstä siitä, että korvaavaa energiaa venäläisen kaasun korvaamiseksi täytyy löytää — Suomella ei ole varaa, vaan meidän pitää toimia joustavammin ja pitkäjänteisemmin sen puolesta, että pidämme useammat vaihtoehdot mukana tässä ratkaisussa. 

Keskeistä on huomata, että tässä KAISU-paketissa, näin tuttavallisesti, ei ole riihessä esitettyjä veronkorotuksia, ei energiaveronkorotuksia, ei öljylämmityksen kieltoja tai pellonraivausmaksuja. Tämä on pyritty rakentamaan kestävällä tavalla, niin ettei kukaan jäisi jalkoihin. 

Liikenteen osalta haluan nostaa esiin muutamia yksityiskohtia — se on nimittäin keskeisessä roolissa tämän paketin kannalta. Tärkeimmät liikenteen päästövähennystoimet muodostuvat fossiilittoman liikenteen tiekartan kahden ensimmäisen vaiheen toimeenpanosta sekä sitten komission uuden ilmastopaketin toimeenpanosta, mikä koskee liikennettä. Ajattelen, että erityisesti liikenteen osalta on oleellista, että tämä muutos tehdään sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla, niin että kustannukset eivät jää vain pienituloisten maksettaviksi. Sen vuoksi meidän tulee tukea nopeaa autokannan muuttumista ja mahdollistaa se kaikenlaisille suomalaisille. 

Biokaasu on tietenkin yksi ratkaisu, missä toivoisin sitä kaasun painamista. Ajattelen, että se on erittäin tärkeä linjaus myös tässä KAISU-paketissa. Edistetään biokaasun tuotantoa ja käyttöä toimeenpanemalla biokaasuohjelma, seuraamalla sen vaikuttavuutta ja etsimällä erilaisia toimia lisää. Toimenpiteiden ohjaus sisällytetään biokaasutyöryhmän työhön, joka huomioi keskeiset toimenpiteet biokaasun tuotannon kasvattamiseksi. Ajattelen, että erityisesti tässä tulee asettaa määrällisiä tavoitteita ja mahdollistaa laaja jakeluverkko, niin että biokaasua voidaan aidosti käyttää liikenteessä. 

Haluaisin nostaa esiin hankinnat. Nimittäin tässä KAISUssa linjataan, että me laadimme valtioneuvoston periaatepäätöksen kotimaisista ja vähähiilisistä hankinnoista. Tässä päätöksessä asetetaan julkisille hankinnoille päästövähennystavoite, jonka toteutumista seurataan. Ajattelen, että tämä on ollut tärkeä tavoite myös puolueelleni keskustalle ja minulle itselleni kuntapäättäjänä ja myös aluepäättäjänä. Näillä julkisilla hankinnoilla on nimittäin merkittävä rooli päästöjen vähentämisessä. 

Tämän suunnitelman mukaan valtioneuvoston periaatepäätösten avulla asetettaisiin julkisille hankinnoille päästövähennystavoite, jonka toteutuminen olisi elinehto tämän koko suunnitelman edistymiselle. Nimittäin lähes 80 prosenttia julkisten hankintojen kasvihuonekaasupäästöistä aiheutuu kuntien ja kuntayhtymien hankinnoista ja 20 prosenttia valtion hankinnoista. Nämä ovat erittäin merkittäviä kokonaisuuksia myös esimerkiksi maatalouden, suomalaisen kotimaisen omavaraisen maatalouden, kannalta. 

Reilua siirtymää vahvistavia toimia ovat muun muassa avustukset öljylämmityksestä luopumiseen, vähäpäästöisten ajoneuvojen hankinta- ja muuntotuet sekä sähköautojen latauspisteiden rakentamistuet. Lisäksi suunnitelma sisältää paljon maatalouteen liittyviä kokonaisuuksia ja ajattelen, että myös mainintoja siitä, että me olemme jo onnistuneet monessa. Suomen kasvihuonekaasupäästöt pysyivät Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuonna 2021 edellisvuoden tasolla, ja pidemmällä aikavälillä päästöt ovat laskeneet. Suunta on oikea, ja tässä on myös tahtotilaa toteuttaa muutosta.