Arvoisa herra puhemies! Kerron teille, mitä sivistysvaliokunta tästä lausuu, ja aivan niin kuin puhemiesneuvostossa on todettu, tässä voi käyttää pidemmän puheenvuoron.
Elikkä sivistysvaliokunta toteaa, että sosiaalihuollon asiantuntijat, sosiaalityöntekijät ja sosiaalityön tieteenalan yliopistoedustajat ovat jo vuosikymmenten ajan tuoneet toistuvasti esille huolen sosiaalihuollon ja sosiaalityön tutkimusperustan ohuudesta ja tutkimukseen osoitettujen resurssien riittämättömyydestä yhteiskunnalliseen tarpeeseen nähden. Sosiaalityön ja sosiaalipalveluiden tutkimukseen ei tähän saakka ole ollut terveyden tutkimuksen kaltaista valtionkorvaukseen perustuvaa rahoitusjärjestelmää.
Hallitusohjelman mukaisesti hallituksen esityksessä ehdotetaan, että sosiaalihuoltolakiin lisätään nyt yliopistotasoisen sosiaalityön tutkimuksen rahoitusta koskeva uusi 60 c §. Sosiaali- ja terveysministeriö voi myöntää vuosittain rahoitusta sosiaalityön tutkimushankkeille. Hanketutkimuksista tehdään vertaisarviointi, ja rahoitusta saavien hankkeiden on sovittava yhteen sosiaalityön tutkimuksen painoalueiden ja tavoitteiden kanssa. Ministeriö asettaa asiantuntijoista koostuvan sosiaalityön tutkimuksen arviointiryhmän, jota se kuulee ennen rahanjaosta päättämistä.
Sivistysvaliokunta pitää hallituksen esitystä perusteltuna ja kannatettavana. Sosiaalihuollosta puuttuvat yliopistollisia keskussairaaloita vastaavat toimintayksiköt, joissa yhdistyvät tieteellinen tutkimus, tieteellis-ammatillinen koulutus ja käytännön työ. Sosiaalityön ja sosiaalihuollon käytäntöjä kehittävälle tutkimukselle on selkeä tarve.
Sosiaalihuollossa myös työskentelee merkittävä joukko tutkimusvalmiudet omaavia sosiaalityön ammattilaisia, joilla on mahdollisuus ja valmiudet kehittää sosiaalihuoltoa entistä vaikuttavampaan suuntaan. Tutkijanurien yhdistäminen käytännön sosiaalityöhön voi olla merkittävä uusi vetovoimatekijä alalla, jossa rekrytoinnin ongelmat aiheuttavat suuria haasteita.
Sivistysvaliokunnan arvion mukaan hallituksen esitys vahvistaa sosiaalipalvelujen ja yhteiskunnan heikoimmassa asemassa olevien oikeuksien tutkimusperustaista kehittämistä. Uudistus tarjoaa lisäresursseja tutkimusperustaisten työkäytäntöjen vahvistamiselle. Tähän merkittävään ja haasteelliseen yhteiskunnalliseen tehtävään vastaamiseksi tarvitaan myös kriittistä perustutkimusta, jonka osalta lakiesitys avaa aivan uudenlaisia mahdollisuuksia. Sosiaalityön tutkimustoiminnan vahvistaminen luo edellytyksiä sosiaalityön ja sosiaalipalvelujen vaikuttavuuden parantamiselle sekä edistää sosiaalihuollon asiakkaiden oikeutta tutkimusperustaiseen sosiaalityöhön ja palveluihin.
Sivistysvaliokunta pitää hallituksen esittämää sosiaalityön yliopistotasoisen tutkimuksen rahoitusta erittäin tervetulleena avauksena, mutta määrältään vielä vaatimattomana ilmeisen merkittävään tarpeeseen nähden. Ehdotettu uusi rahoitusmuoto on varsin tärkeä myös sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnallisen ja rakenteellisen uudistamisen ja integraation kannalta. Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistukselle asetettujen tavoitteiden toteutumisen kannalta on välttämätöntä, että sosiaalihuollolle ja terveydenhuollolle luodaan lainsäädännöllä yhdenvertaiset rakenteet ja rahoitusjärjestelmät myös koulutuksessa ja tutkimuksessa. [Puhemies koputtaa] — Eli joudun jatkamaan sitten lopuksi. Puhemiesneuvostossa on sovittu, että kun on lausunto, niin sen voi lukea.
Toinen varapuhemies Juho Eerola
:Tämä oli vain välikopautus.
Joo, kiitos kovasti. — Asiantuntijakuulemisessa on korostettu, että korkeatasoisen tieteellisen tutkimuksen merkitys on erityisen suuri sosiaalityölle sen ollessa suhteellisen uusi oppiaine. Tieteidenvälisyys on ominaista sosiaalityön tutkimukselle, ja siksi on perusteltua, että rahoitusta voidaan jakaa myös usean eri toimijan yhteishankkeille. Näin voidaan tiivistää eri toimijoiden yhteistyötä ja samalla varmistaa tutkimuksen korkea laatu.
Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on noussut esille lakiehdotuksen 60 c §:n esittämä tuettavan tutkimuksen määritelmä. Rahoitusta voidaan ehdotuksen mukaan myöntää yliopistotasoisille sosiaalityön tutkimushankkeille. Tuettava tutkimus määräytyy siis nimenomaan tutkimuksen tieteellisen tason eikä toteuttajatahon perusteella. Ehdotettu säännös vastaa tältä osin terveydenhuoltolain säännöstä yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen rahoituksesta.
Hallituksen esityksen perusteluiden mukaan yliopistotasoisuudella tarkoitetaan ennen kaikkea tutkimuksen korkeaa tieteellistä laatua riippumatta siitä, onko tutkimushankkeessa mukana yliopistoa vai ei. Rahoitusta voidaan siten myöntää myös esimerkiksi kuntien ja kuntayhtymien, tutkimuslaitosten, sosiaalialan osaamiskeskusten tai ammattikorkeakoulujen tai muiden yliopistojen ulkopuolisten tahojen suunnittelemalle ja toteuttamalle hankkeelle, jos hanketta voidaan sisältönsä ja metodiensa puolesta pitää tieteellisesti korkealaatuisena sekä määriteltyjen painopistealueiden mukaisena. Tästä voi esityksen perustelujen mukaan olla osoituksena esimerkiksi se, että hanketta johtaa vähintään dosentuurin omaava tutkija.
Vielä vähän lopuksi: Sivistysvaliokunta pitää tärkeänä, että ehdotetulla säännöksellä voidaan varmistaa tutkimuksen korkea tieteellinen laatu rajaamatta kuitenkaan tutkimusta vain tiettyihin organisaatioihin tai niiden osallistumiseen useamman tahon yhteiseen tutkimushankkeeseen. Kaikkien toimijoiden korkeatasoinen osaaminen voidaan näin saada sosiaalityön tutkimuksen tueksi. Valiokunta korostaa, että vertaisarvioinnin laadukas toteuttaminen on tärkeä osa tuettavien hankkeiden valintaprosessia ja tutkimuksen laadun arviointia.
Tässä vielä puhutaan sitten — mitä en aio tässä nyt enää lukea tarkalleen — tästä rahoituksen määrästä. Meillä käytiin keskustelu siitä, miten tämä suhteutuu terveystieteellisen tutkimuksen rahoitukseen, ja lopuksi vain totean, että valiokunta muistuttaa lisäksi, että hyväksyessään valtion talousarvion vuodeksi 2020 eduskunta on hyväksynyt lausuman, jossa eduskunta on edellyttänyt, että valtion tutkimusrahoitusta terveydenhuollon yksiköille ja yliopistotasoiseen tutkimukseen vahvistetaan ja saatetaan takaisin kasvu-uralle väestön terveyttä ja hyvinvointia edistävän korkeatasoisen ja vaikuttavan tutkimuksen vahvistamiseksi. — Kiitos.
Toinen varapuhemies Juho Eerola
:Kansanedustajan puheoikeus tosiaan on rajoittamaton, eli nämä minuutit ovat vain suosituksia.