Arvoisa puhemies! Talousvaliokunnan mietintö on valmistunut juuri, ja siinä päästiin varsin pitkälle yhteisymmärryksessä ja saatiin aikaan paljon hyvää. Tässä oli poikkeuksellisesti valiokunnalle annettu hallituksenkin taholta enemmän vapausasteita ja vapautta hallituksen esityksen kehittämiseen ja parantamiseen. Ihan hyvin sitä oli valmisteltu hallituksen tahollakin, mutta nopeasti, ja me vielä koetimme sitten nopeasti tehdä parhaamme parantaaksemme tätä esitystä ravintolaelinkeinon ja sen työntekijöiden kannalta, kuitenkin kustannustehokkaalla tavalla. Ja vaikka tähän sisältyy kaksi vastalausetta, niin voisin sanoa, että aika pitkälle ulottui tässä yhteisymmärrys, ja olemme sitä mieltä, että nyt tällä mietinnöllä on syytä mennä eteenpäin. Minä kiitän kaikkia valiokunnan jäseniä tästä rakentavasta ja intensiivisestä työstä.
Tämän taustahan on siinä, että vaikka nyt koko elinkeinoelämä tämän kriisin vuoksi on useimmilla toimialoilla vaikeuksissa, niin ravintoloihin on kohdistunut sillä tavalla erityinen isku, että valtiovalta on tämän epidemian rajoittamisen tarkoituksessa omilla toimenpiteillään suorastaan estänyt ravintolaelinkeinon harjoittamisen. Tämän nojallahan perustuslakivaliokunta ja talousvaliokunta edellyttivät, että valtiovalta hyvittää ravintolaelinkeinonharjoittajille tätä menetystä ja myös sellaisella tavalla, jossa pidetään, siinä määrin kuin pystytään, huolta myös ravintola-alan työntekijöistä. Tätä vastaava hallituksen esitys on nyt siis ollut käsittelyssä, ja talousvaliokunta on saanut mietinnön valmiiksi.
Tässä ideana on se, että tuetaan ravintoloita kahden periaatteen nojalla. Yhtäältä on tällainen yleinen hyvitys siitä, että ravintoloiden myynti on valtiovallan toimenpiteiden vuoksi hetkellisesti loppunut lähes kokonaan — ei kokonaan, mutta alentunut todella merkittävästi. Ja sitten toinen osa tätä tukipakettia, joka tällä lainsäädännöllä luodaan, on työllistämistuki, joka katsoo jo eteenpäin, siihen aikaan, kun näitä rajoituksia lievennetään. Sen idea taas on tukea ravintoloita niiden työllistämispäätöksissä niin, että ravintoloille olisi kannattavampaa ottaa taas työntekijöitä töihin, ja tällä tavalla pidetään huolta siis sekä elinkeinon että työntekijöiden hyvinvoinnista. Tässä ensimmäisessä paketissa on ajateltu kompensoitavan niitä kiinteistä kustannuksia, joista ravintoloiden ei ole ollut mahdollista heti päästä eroon, ja toinen on sitten tätä työllistämistukea
Suhteessa hallituksen esitykseen valiokunta on tähän tuonut lähinnä kolmenlaisia muutoksia, joista on oltu yksimielisiä.
Yhtäältä on luotu tämän hyvityksen osalta ravintoloiden kannalta edullisempi vertailu. Kun kompensoidaan sitä myynnin menetystä, jonka kohteena ravintolat ovat olleet, niin täytyy tietysti vertailla johonkin vertailuajankohtaan normaaliajalta, jotta tiedetään, miten suuria menetyksiä hyvitetään. Tässä alkuperäisessä esityksessä se vertailuajankohta oli tammi-helmikuussa kuluvalta vuodelta, mutta tästä aika laajasti ajateltiin ja kuulemisessa vahvistui se käsitys, että tämä on aika rajattu lähtökohta. Joillakin ravintoloilla saattaa juuri tammi-helmikuussa olla aika heikosti myyntiä. Tammi-helmikuuhun osuu myös monille suomalaisille tuttu tipaton tammikuu esimerkiksi. No me koetimme ratkoa tätä ongelmaa ja päädyimme sellaiseen toimintatapaan, että luodaan vaihtoehtoinen vertailukuukausi edellisen vuoden vastaaviin kuukausiin, huhti-toukokuuhun, ja viranomainen, joka tätä kompensaatiotukea maksaa, vertailee verottajalta saatujen tietojen nojalta tämän kevään menetetyn myynnin tilannetta vuoden takaiseen ja myös sitten tammi-helmikuun myyntiin ja näistä valitaan se vertailukohta, joka tuottaa ravintolalle edullisemman lopputuloksen. Tässä me puhumme tuesta, jota maksetaan mekaanisesti ilman että ravintoloiden tarvitsee edes hakea tukea.
Toinen muutos, joka tässä on tehty, on se, että sovitusta muualta saatujen tukien, erityisesti Business Finlandilta saatujen innovaatiotukien, kanssa on muutettu. Alkuperäisessä esityksessä oli mekaaninen leikkuri siltä osin, että jos ravintolayritys on saanut Business Finlandilta tukea, niin se vähennetään tästä hyvitystuesta sellaisenaan. Me olemme arvioineet tätä asiaa ja tulleet siihen tulokseen, että Business Finlandin tuet on kuitenkin pääosin tarkoitettu muuhun kuin hyvitykseen ja kannattavuuteen, ne ovat innovaatioon menneitä innovaatiotoiminnan tukia, vaikka niitä on saatettu myöntää laveammin perustein tämän kriisin alkuvaiheessa. Näin ollen tämä automaattinen leikkuri on tässä esityksessä nyt poistettu eli ravintola voi saada tämän hyvityksen, vaikka Business Finlandin tukea on aikaisemmin tullutkin. Viranomaiselle eli Business Finlandille jää tehtäväksi jälkikäteen viimeisissä maksatuksissaan kuitenkin huolehtia siitä, että tässä ei synny päällekkäisyyttä, mutta sekä innovaatiotuen että hyvitystuen voi saada.
Kolmas asia, josta keskusteltiin ja jota myös tutkittiin intensiivisesti, oli se, että hallituksen alkuperäisessä esityksessä ei tämän työllistämistuen piiriin tullut lainkaan sellainen ravintolatyö, jota tehdään henkilöstöpalveluyritysten kautta eli niin sanotun vuokratyövoiman avulla. Tämähän on ravintola-alalla kuitenkin joissain osissa maata joillekin ravintoloille aika tärkeä työnteon muoto. Nämä henkilöstöpalveluyritykset toimivat eräänlaisina meklareina, jotka sovittavat keskenään työntekijöiden pyrkimystä tehdä haluamiaan työviikkoja ja työnantajien eli ravintoloiden pyrkimystä löytää itselleen sopiva määrä työvoimaa, varsinkin silloin, kun ravintolapalvelujen kysyntä on kausiluonteista tai muuten hyvin vaihtelevaa. Tämä on sen verran merkittävä ilmiö ravintola-alalla — esimerkiksi Pohjois-Suomessa matkailuyritysten parissa Lapissa hyvinkin — että oli hyvin luontevaa pyrkiä laajentamaan työllistämistuen saanti myös tällaiseen henkilöstöpalveluyritysten kautta tulevaan vuokratyöhön. Ja tässä on tehty ansiokasta työtä hallituspuolueiden jäsenten toimesta virkamiesten kanssa valiokunnan kesken, ja tästäkin pystyttiin lopulta kehittämään malli, jolla lasketaan vastaavanlainen työllistämistuki kuin omassa palveluksessa oleville, ja yksimielisesti se sisällytettiin tähän meidän mietintöömme.
Arvoisa puhemies! Tällaisia muutoksia tähän hallituksen esitykseen on tullut. Minä olen henkilökohtaisesti oikein iloinen siitä, että me olemme talousvaliokunnassa saaneet tehdyksi hyvää yhteistyötä nopealla aikataululla, ja tässä tulos on nyt sitten täysistunnon arvioitavana. — Kiitos.